Mistä tällähetkellä

Unelmoin savustetusta kalasta.
Ja sinusta jos olet J.S.

tällähetkelllä on väärin kirjoitettu, tiedetään :)
mutta ei kaikkia välejä kerkiä laittamaan.

unelmoin juuri siitä, että kohdattais ja saataisi tämä asia puitua läpi

Siitä, että hän ottais yhteyttä ja haluais puhua...

tavallisesta yhdessäolosta hänen kanssa. pieniä hetkiä jotka pitää pinnalla

Siitä,että olisi maailman paras masennuslääke eli rakas nainen.

Hänestä ja siitä kun uskaltaisin tulla puolitiehen häntä vastaan. Ehkä hän onkin ihastunut... tai en tiedä. Olen niin ujo, että kainostelen katseidemme kohtaamista. Varsinkin kun ennen nukkumaan menoa ajattelen häntä. Jospa hän tietäisi, että ujon ja "torjuvan" (siis se näyttää siltä) asenteeni sisällä on kiehuva tulivuori.
Pitkälle ja tummahiuksiselle miehelle menee.
https://www.youtube.com/watch?v=zoxRLFQZi78

Hänen kanssaan olisi kiva jutella tällaisestä. Paitsi etten varmaan ensimmäisenä läväyttäisi että haaveilen hänestä. En kaipaa mahdottomia, enkä ole kauhean ahne. Tai siis ehkä hän on mahdoton, en tiedä sitä vielä.

kävin pihassa savukkeella ja ajattelin koko hetken sinua, että tulisit autolla ja veisit minut ihan vaan vaikka hetkeksi...saisimme katsoa toisiamme ja puhua tunteistamme.

Siitä minkä tänä vuonna menetin :,(
Ei liity ihmissuhteisiin.

sängystä...

Hyvää yötä.

En ehkä kumpaakaan noista. Silti aina vaan hän... Huokaus :(

Unelmoin hellyydestä. Olen vasta huomannut pitäväni siitä. Ehkä olenkin romanttinen nainen, en tiedä. Haavelen miehestä, joka pitäisi minua kauniina. Haaveilen myös, että tapaisin ystäväni vielä joskus. Unelmoin hyvästä mielestä ja keväästä.

Harmoniasta kaiken tämän välillä.

Onnellisesta parisuhteesta lisukkeineen!

Voisin käyttää aikaa huomattavasti luovemmin kuin tuijottamalla tätä ja ihmettelemällä häntä. Ja niin aionkin tehdä. On tää nyt pyllystä!

Siitä että nähtäisiin pian ja saataisiin juteltua ja olla liki toisiamme niin että ikävä ainakin hetkeksi helpottaisi.

Kyllähän se on aina välillä raastanut ettei olla löydetty keinoa olla "me", ystäviä tai mitä ikinä, koska tunteet ovat sotkeneet asiat täysin. Uskon että molemmin puolin ollaan tunnettu tyhjyyttä ja kaipausta, kun keväällä oltiin tiiviisti yhteydessä ja se tuntui niin hyvälle. Kun on tullut vaikeita hetkiä toisinaan, monenlaisten asioiden takia, on tehnyt mieli soittaa tai laittaa viestiä hälle. Mutta tiedän etten sitä tee. Vuosi sitten hain hänestä "turvaa" eräässä asiassa, ja itsekin ihmettelin miksi ensimmäinen reaktioni oli turvautua juuri häneen... Nyt tiedän miksi.

Ehkä pieni haave on yhä olemassa siitä, että vielä joku päivä tulevaisuudessa löydettäisi tapa miten kuulua toistemme elämään, jollain tavalla. Mutta en tiiä, ehkä tämä on täysin yksipuolinen näkemys..

Ikuisesta levosta...rauhassa olosta...hiljaisuudesta..

Ei ole parisuhdeunelmia. Haaveilen tasapainosta ja siitä että saisin vihdoinkin sielulleni rauhan. Järki tämän järjettömyyden on tajunnut jo pitkään mut tunteiden katkomisessa ja irroittamisessa on mennyt aikansa.

Arjesta.

Siitä etten olisi enää ensi vuonna yksin. Ja että se rakastettu olisi hän tai joku muu.

Elämässä voi vain joko rakastaa tai unohtaa, ja jos se ensimmäinen ei onnistu niin tulkoon sitten tuo toinen.

Rakkaudesta.Ystävyydestä. Yhdessä olosta. Rakkaiden hyvinvoinnista. Saisi elää hyvän elämän. Elämänkumppanista.

Rahaa kun sais pari tonnia niin olisin iloinen.

Sellaisesta parisuhteesta, jossa annetaan puolin toisin sitä yhteistä aikaa, otetaan toinen toisensa huomioon, joustetaan, harrastetaan yhdessä muutakin kuin seksiä ja jossa osataan olla avoimia toisilleen sekä puhua ja pitää omat lupaukset, ettei luottamus ala rakoilla. Ehkä se on sitä kaikkea, mikä nykyisessä suhteessani on mennyt pieleen. Olisin valmis korjaamaan tilannetta, mutta hän ilmeisesti ei, koska hiljaisuus kertoo sitä omaa kieltään.

Syliisi kun saisin tulla niin sydän sulaisi mulla. Suukon antaisin hellän ja katseen pehmeän. Kertoisin tunteeni nää polttavat ja kivut loittenevat. Unelmat siis suuria ja edessä on vain vuoria.