Peistalenpa nyt itseäni tuolta alempaa, taisi juttu mennä hiukan väärän otsikon alle, vaikka 126:n mittarivaloketjusta tämä alkunsa saikin.
Ykskakskutosia on tullut katsottua nyt viiden yksilön verran, eikä yksikään ole ollut ns. ruotoisella pidolla. Parin historia oli sen verran hämärä, että eipä arvannut niiden kanssa lähteä asiaa viemään etiäpäin.
Tähän mennessä otollisinta kärryä on katseltu vasta aivan pintapuolisesti eikä koeajoakaan ole vielä kunnolla suoritettu. Mutta näin siistiä 126-koria ja sisustaa ei ole vielä kuunaan tullut vastaan. Peräkontti on kuin tehtaan jäljiltä, eikä konehuoneen näkymät siitä paljoa häpeä. Vaan katsotaan nyt sitten tarkemmalla syynillä, mikä tuo on vehkeekseen. Varustepuolelta löytyy oikeastaan kaikki, mutta jostain syystä laatikko on manuaali ja ilmastointi on tingitty pois. Alle kympillä tosin saisi jälkiasenteisen...
Muuten tämä tsekkausfinaaliin päässyt yksilö on vm. -90 ja alkup. suomiauto, ensimmäiset 1,5 vuotta vakuutusyhtiön johtokunnan käytössä, sitten seuraavat 10 vuotta samalla omistajalla, eräällä bussifirman tj:llä.
Kilometrejä on viittä vaille rutkasti (270.000), mutta toisaalta kaikki tekniikka on todistetusti uusittu ajoissa kuntoon, esim. nokka, nostajat, laturi, pakari, eturipustukset,jarrulevyt, kytkinsylinteri, seisontajarru, ruostesuojaukset jne. Kone on saanut uudet öljyt 5 tkm välein ja ajo on ollut "pitkää siivua". Ehkei sittenkään paha? Mitä on "raati" mieltä? Ottaisko vai jättäiskö, pohti renki kun sianp...un hernesopasta löysi?
Tiedättekö muuten: Katsomassani autossa sanottiin takapenkin olevan liki istumaton, kuten ulkonäkökin osoittaa. Mutta istuinosa on yllättävän veltto, etenkin reunoilta. Tuntuu että jouset pohjaavat jo tälläisen abouttia 90 kiloisen alla. Takapenkissä sanottiin olevan jäykkyyden säätö ja se olisi kuulemma löysimmässä asennossa tai niksahtanut kokonaan pois sijoiltaan - onko näin, siis säätö olemassa??!!
Jos (ja kun) keisi tulee taloon, niin kysymyksiä saattaa alkaa sadella oikein urakalla. 126-mallista ei nimittäin ole mitään käytännön kokemusta.
Muuten, näyttääpä keskustelu liikkuvan taas oikeilla linjoilla, onneksi - ja nyt puuta eli päätä koputtamaan....
Ykskakskutosia on tullut katsottua nyt viiden yksilön verran, eikä yksikään ole ollut ns. ruotoisella pidolla. Parin historia oli sen verran hämärä, että eipä arvannut niiden kanssa lähteä asiaa viemään etiäpäin.
Tähän mennessä otollisinta kärryä on katseltu vasta aivan pintapuolisesti eikä koeajoakaan ole vielä kunnolla suoritettu. Mutta näin siistiä 126-koria ja sisustaa ei ole vielä kuunaan tullut vastaan. Peräkontti on kuin tehtaan jäljiltä, eikä konehuoneen näkymät siitä paljoa häpeä. Vaan katsotaan nyt sitten tarkemmalla syynillä, mikä tuo on vehkeekseen. Varustepuolelta löytyy oikeastaan kaikki, mutta jostain syystä laatikko on manuaali ja ilmastointi on tingitty pois. Alle kympillä tosin saisi jälkiasenteisen...
Muuten tämä tsekkausfinaaliin päässyt yksilö on vm. -90 ja alkup. suomiauto, ensimmäiset 1,5 vuotta vakuutusyhtiön johtokunnan käytössä, sitten seuraavat 10 vuotta samalla omistajalla, eräällä bussifirman tj:llä.
Kilometrejä on viittä vaille rutkasti (270.000), mutta toisaalta kaikki tekniikka on todistetusti uusittu ajoissa kuntoon, esim. nokka, nostajat, laturi, pakari, eturipustukset,jarrulevyt, kytkinsylinteri, seisontajarru, ruostesuojaukset jne. Kone on saanut uudet öljyt 5 tkm välein ja ajo on ollut "pitkää siivua". Ehkei sittenkään paha? Mitä on "raati" mieltä? Ottaisko vai jättäiskö, pohti renki kun sianp...un hernesopasta löysi?
Tiedättekö muuten: Katsomassani autossa sanottiin takapenkin olevan liki istumaton, kuten ulkonäkökin osoittaa. Mutta istuinosa on yllättävän veltto, etenkin reunoilta. Tuntuu että jouset pohjaavat jo tälläisen abouttia 90 kiloisen alla. Takapenkissä sanottiin olevan jäykkyyden säätö ja se olisi kuulemma löysimmässä asennossa tai niksahtanut kokonaan pois sijoiltaan - onko näin, siis säätö olemassa??!!
Jos (ja kun) keisi tulee taloon, niin kysymyksiä saattaa alkaa sadella oikein urakalla. 126-mallista ei nimittäin ole mitään käytännön kokemusta.
Muuten, näyttääpä keskustelu liikkuvan taas oikeilla linjoilla, onneksi - ja nyt puuta eli päätä koputtamaan....
Vastaukset 26
Vanhimmat
hyvän löytäminen. Viime kesänä etsiskelin W126 itselleni, ja jätin ostamatta. Budjettini oli tosin alle 40 000 mk, ja sillä rahalla olisi kyllä saanut siistin näköisiä, mutta pellin alle ei paljon kestänyt katella..
Kaikki ajamani olivat vm. 80 -85 ja malleja 280 S - 380 SE. Kilometrejä oli 300 - 450 tuhatta.
Jokaisessa oli jotain jälkivirityksiä, toimimattomia varusteita tai sitten kone oli puhdittoman oloinen, tyhjäkäynti korkea/vaeltelee ja automaatin toiminta epämiellyttävää.
Tuttavallani on 300 SE manual -90. Auto on ajettu ainoastaan 160 tkm, je sen huomaa. On kyllä aivan eri planeetalta kun mun koeajamani. Mut niin on hintakin, ei lähde alle 15 000 Euron.
Ostin sitten "paukkurautabemarin" ( 320i -87 ), joku laatuauto kun piti saada ja fyffet ei hyvään "helmuttiin" riittänyt. Mutta en saa W126 mielestä, on se niin helvetin hieno auto..
Paljonko muuten pyydetään tuosta 270 tkm ajetusta? Onko se 260 vai 300SE/L?
Onnea kaupoille!
Tosi on, että ennen face liftiä valmistettuja ja hyvässä alkuperäiskunnossa olevia ässiä on aika harvassa, tai ainakaan myynnissä. Yleensäkin isot mersut, jos mitkä, ovat vanhemmiten yksilöitä. Omankin ehdokkaan aktiivinen etsintäprosessi on kestänyt jo puolisen vuotta.
Tämä vehjes on 300 SEL ja 12.500 €:n tarjous on saanut vaalean vihreää valoa myyjäpuolella, vaikka tahtoo olla kiikun kaakun, että raaskiiko sittenkään luopua siihen hintaan tai ylipäätään. Mutta uskonpa, että tuolla hinnalla kauppa kuitenkin syntyy. Nythän joku ehken sanoo, että samaan rahaan saisi jo lähes uudenkin ja pieniruokaisemman käyttöpelin, vaan tällä hankkeella onkin aivan toisenlaiset lähtimet ja motiivit. Se hyvä puoli "pienemmissä" ässissä on, että varsinkin moottorin osat ovat yhteisiä 124-koristen 260/300E mallien kanssa, eivätkä siten ole hinnan kiroissa, saatavuudesta puhumattakaan.
Kiitti juu, onnea autokaupoissa tarvitaan aina.
Saksan tuontimesejä on kehuttu kovasti, että kannattaisi tuoda. Mutta onkos se ruoho sielä vihreämpää. Jos 90 mallin S lähtee Suomessa 12-13 tuhatta eurolla niin tuonti ei taida lyödä leiville. Enpä osaa laskea veroja tarkkaan, mutta sormituntumalla on sama hankkiiko auton Suomesta. Mahtaako niitä liikaa maksettuja veroja saada koskaan takaisin, valituksia ainakin jätetään paljon.
Katsoin mobile.de. 90 mallin 300 Se, hinta 8640 eur. ajettu vähän alle 200.ooo km. Paljonko tekee yhteensä itse tuotuna ja verotettuna, ei taida 13000 euroa riittää? Toinen oli 88 mallia, hinta peräti 17800 euroa mutta ajettukin vain 16 tuhatta kilsaa.
..tässä joku aika sitten erääältä jobbarilta, joka on tuonut Mersuja Saksasta muutaman vuoden ajan, minkä verran veroja tulisi 90-91 W126:lle, jos sellaisen maahan uittaisi. Sanoi, jotta sata tuhatta markkaa saa varautua maksamaan, moottorikoosta riippuen. Eli eipä toisaalta oikein kannata.
hyvän löytäminen. Viime kesänä etsiskelin W126 itselleni, ja jätin ostamatta. Budjettini oli tosin alle 40 000 mk, ja sillä rahalla olisi kyllä saanut siistin näköisiä, mutta pellin alle ei paljon kestänyt katella..
Kaikki ajamani olivat vm. 80 -85 ja malleja 280 S - 380 SE. Kilometrejä oli 300 - 450 tuhatta.
Jokaisessa oli jotain jälkivirityksiä, toimimattomia varusteita tai sitten kone oli puhdittoman oloinen, tyhjäkäynti korkea/vaeltelee ja automaatin toiminta epämiellyttävää.
Tuttavallani on 300 SE manual -90. Auto on ajettu ainoastaan 160 tkm, je sen huomaa. On kyllä aivan eri planeetalta kun mun koeajamani. Mut niin on hintakin, ei lähde alle 15 000 Euron.
Ostin sitten "paukkurautabemarin" ( 320i -87 ), joku laatuauto kun piti saada ja fyffet ei hyvään "helmuttiin" riittänyt. Mutta en saa W126 mielestä, on se niin helvetin hieno auto..
Paljonko muuten pyydetään tuosta 270 tkm ajetusta? Onko se 260 vai 300SE/L?
Onnea kaupoille!
Kyllä "raati" ainakin vaaleanvihreää vilkuttaa.
Selvitys takapenkin säädöstä kuulostaa kyllä vinhalta, mutta eihän se penkki mikään volkkarin kivipaasi ole uutenakaan.
Jos tämä nyt tuntuu olevan "se", niin itse jo taipuisin. Helposti käy niin, että etsit taas seuraavan puoli vuotta.
Tulee mieleen lehtijutun teko, yleensä ensimmäinen versio on paras. Kun muuttaa yhden sanan, tulee mieleen että pitäiskös vaihtaa tuo sana, ja sitten tuo ja lopulta valmista ei tule millään. Sama se pätee autokaupassa: jos voittopuolisesti hyvä auto paksu kuittikansio tulee vastaan, niin mitäpä sitä miettimään. Joka tapauksessa käytetyn auton osto on aina hiukan myös tuurikauppaa.
Siisti koppa pelastaa mielestäni paljon, tekniikan diagnosointi ja korjaus kun on "irrota vanha osa ja pulttaa uusi tilalle"-osastoa. Jos peltihommiin pitää ryhtyä, ja vielä näkyvän paikan paikkaukseen, niin siinä sitä vaaditaan jo kokemusta, hiukan taiteellista otetta, aikaa ja maksukykyä.
Ja tekniikkaahan tähän kandidaattiin oli vaihdettu jo valmiiksi melkoisesti.
Toivottavasti rohkaisi tai muuten auttoi. Lycka till kuitenkin.
Joopa, hyvään hylsyyn on melko vaivatonta pultata uutta palikkaa. Se 300-koneen heikko paikka eli kansiosasto nokkineen, nostajineen, ketjuineen ja ohjurikumeineen on "kuitattu" n. 40 tkm sitten.
Vaan onko raatilaisilla kantapääkokemusta koneen alakerran kestävyydestä? Eniten ajettu kohdalle osunut 126 oli 360 tkm kelattu, mutta muutamia 124-korisia kolmesatasia näkyy olevan myynnissä pitkästi yli 400 tkm taittaneina, mahtavatko olla vielä kantta lukuunottamatta avaamattomia? Lisäksi ovela ilmiö:
Pyynnit eivät näissä juuri heitä 1000-1500 euroa enempää puolet vähemmän ajetuista. Onko arvon pysyvyys tosiaan noinkin immuuni ajokilometreille?
Kyllä ainakin meitille päin on kertynyt vain hyviä kokemuksia alakerran kestoista...tuttava ajaapi 300TE:llä ja mittarissa on nyt konetta avaamatta 420 tkm. Ei savuta ja vetää kuulemma hyvin. Virranjakajan ohjausyksikkö on kärähtänyt kerran ja vesipumppu vissiin kahdesti. Mutta tätähän tämä on. Itse koneessa ei kuitenkaan ole ollut sanomista.
Olisiko niin, että MB:n kutonen on yhtä lailla herkkä väärälle käytölle kuin BMW:kin?
Terv. nimimerkki "yhden kannen bemariin ostanut, sydäntä riipi Arwidsonin pakettia maksaessa..."
Arvon pysyvyys vs. ajokilometrit on tuttu ilmiö. TOki myös liikekohtaista. Esimerkkitapauksen kerroinkin jo viime viikolla, eli w201:stani olisi hyvitetty 10 000 markkaa enemmän kuin mitä autosta vuosi ja reilut 50 tkm sitten maksoin. Ja ostoliike oli tämän hyvitystarjouksen tehneen liikkeen naapurissa...
Mitä lie olisi kolmas liike tarjonnut? Lämmintä kättä ja kympin rahaa, kaiketi.
Että sillä lailla siellä päin, 300 TE:llä. Hyvä uutinen se, lisää positiivista kutinaa Selliin entisestään. Toisen ketjun yhteydessä, taisi olla kyse automaateista, viskasin bisnestutun 300TE:stä, notta 350 tkm on automaatti pelannut nikottelematta. Tässä 4matic-farkussa oli myös vesipumppu- ja kansiaskaretta, mutta muutoin on pelannut. Vaan tämä onkin ainoa 300-koneinen, jonka taivalta olen seurannut tappituntumalla ja siksipä tuota alakerran lujuutta kyselin vähän laajemmaltikin.
Bemarihan se meikämannellakin oli jonkun aikaa alla, 520 mutta neloskoneisena. En tarkkaan tiedä, mitä koneelle oli aiemmin tehty, mutta omat ajot välillä 250.000-330.000 se pelasi purnaamatta vakiohuolloilla. Sivistyneisyydessä kutoseen verraten onkin sitten eroa valovuosi. Aika sepelimylly se oli, kestävä kuitenkin.
Pyynneistä/ajomäärä. 126-korisissa(kaan) ei mittarilukemalla tunnu olevan paljoakaan väliä. Esim. 355 tkm ajettu -88 ja 154 tkm ajettu -88, hintaero vaivaiset 2300 € !!!??. Molemmat liikkeen kautta.
Toivottavasti en sitten lisännyt poltetta siinä määrin, että katsotaan meikäläisen viaksi jos teikäläinen ostaa ensi risteykseen hyytyvän pakkelitaideteoksen, heh.
No, leikki leikkinä ja mersut ovat vakava asia. Olenkin tämän päivän ajanut sillä alkuviikosta hankitulla W123:lla, ja täytyypi sanoa, että VAIKKA on iso ratti ja VAIKKA on laiska, ja VAIKKA on jousipenkki ja VAIKKA on sitä ja tätä mitä mersuissa ihmetellään, niin kyllä on menossa sellaista majesteetillisuutta, että siitä on kuulkaa oksat pois. Vielä kun tuli se muutaman vuoden takainen hitti Perfect day radiosta, niin suupieliä veti väkisin hymyyn. Ah eloa!
Niinpä on tämä tuttavanikin 420 tkm taivaltanut MB 4matic. Tosin on "verovapaana" hankittu, eli takapenkki on kova ja suorakulmainen.
Mutta ne yleiset pelon aiheet, kutosen kansi ja 4matic-tekniikka ovat pelanneet tähän asti moitteitta.
Jaa, että miten tämä viesti liittyi SEL-hankintaan`? Eipä kai kuinkaan, mutta pitipä leuhkia...
Onkos muuten S:n manuaalivaihteisto sama kuin esim. w124-malleissa? Tietääkö joku? Tuskinpa mersulla kokonaan uutta laatikkoa tehtiin ässiä varten, sen verta marginaalista taisi olla manuaalien myynti.
Teepä sitten poikkeus manuaalien kohdalla ja pidä mahdollinen hankinta kunnossa. Näin kerran Turussa myytävän W126:tta, jossa tämä manuaali oli ja nokalle oli nostettu 3-litrainen diesel. Ajettu oli ties mitä ja muun muassa etupenkit olivat eri autosta kuin takapenkki. Siispä myös eri verhoilulla.
Vaan parempi eri verhoilu kun ei verhoilua lainkaan, kuten oli laita takalaatikon kohdalla.
Se keikka veti mielen matalaksi, mutta onneksi on noita kuvailemiasi hyviäkin.
Ja nyt lähimarkettiin W123:lla!
Joku tässä aikaisemmin epäili, että W201 on se naftaliiniin jäävä ajopeli, kun pääset 123:n makuun. Oireet alkavat näemmä olla jo vakavat, heh.
240D:n kyyditsemänä matkat tosiaan sujuivat mahtifiiliksellä, joten en epäile tuntemuksia bensakoneisenkaan ratin takana. Onhan se lisäksi aika pirteä vanhaan kehnoon verrattuna. Ensimmäinen etappi on saada tämä Selli-projekti ordnungiin, aiesopimuksen mukaan tämä pulkka saadaan laskiaiseksi. Sitten kesemmällä, jos ei tule yllätyksiä, aloitetaan "papan helmiorvokki" 123-yksilön etsintä. Jotenkin siinä on avarammat ja hartaammat tunnelmat kuin 124:n puikoissa, vaikka tekniikkapuoli onkin aikojen takaa. Piankohan tulevat valkotakkiset ja vievät taputellen pois muitakin media-alan edustajia ;)
Tänä aamuna tulin kyllä w201:lla töihin, vaan kumpi mahtaa illalla päästä hakemaan vaimoketta rautatieasemalta? Arvannette vastauksen.
Onkos täällä muuten muitakin media-alan ihmisiä kuin allekirjoittanut ja Kaapo? Nyt ainakin alan valinta tuntuu mukavalta, loppuviikko kuluu meikäläisellä uutistoimittajia (sairaslomalaisia) paikatessa eli tässä istutaan ja odotellaan että soittopyynnöt alkavat vetää eli surffaillaan keskustelupalstoilla. Huokaus sentään.
Papan helmiorvokkeja suosittelen hakemaan Salon seudulta. Pienet kunnat Salon ympärillä kuten Kiikala, Pertteli ja Kuusjoki ovat jostain syystä piukassa vanhoja mersuja.
Eräs teoria selvittää, että syynä on perisuomalainen voimavara, kateus. Kun naapuriin on hankittu 220D, on seuraavaan taloon sitten hankittu metsäkauppavaroilla 240D... Tiedä häntä. Isäntiä seuranneena olen kyllä taipuvainen uskomaan, että teoria on oikea, heh.
Taitaa olla niin, että tämä meikäläisen W123 muuten saapi vielä uudet ovet. Päällepäin kaikki on perfect, mutta sisäpuolella "tiivisteen seudulla" pientä epämäärää, niin virheettömäksi kuin yksilöä luulinkin. Aamu on mennyt laskiessa, kannattaako metsästää uudet ovet kokonaan, vaiko korjata vanhat? Merteilin hinnat pintapelleille ja tarvikelokasuojille (jos sellaisia joskus tarvitsisi) ovat kyllä naurettavan halvat.
S-korisessa ainakin kytkin on vahvempi kuin 300-koneisessa 124:ssä. Johtuu ässän suuremmasta painosta. Miten sitten laatikko. Missä sijaitsee 5-pykäläisen 124:n pakki? S-korisessa pakki on alhaalla vasemmalla, siis kakkosen vieressä. jos näin on voivat laatikot olla samatkin. Miksi olisi alettu tekemään omaa laatikkoa ässään, kun ne kuitenkin myytiin enimmäkseen automaatteina.
Pakin paikkaa kyselin tuolla vuodenvaihteen tienoilla, ja ainakin kahta-kolmea erilaista taisi löytyä. 1985 250 D:ssä se on vitosen alla, useimmissa kuitenkin kakkosen vieressä.
Sana pari vielä pakin paikasta.
Logiikkaa ei vieläkään kukaan ole löytänyt. Lueskelin eilen W123:n ohjekirjaa, ja nelivaihteisessa autossa pakki on ykkösen vieressä eli "ylhäällä vasemmalla", mutta viisipykäläisessa ohjekirjan mukaan pakki onkin vitosen alla eli "oikealla alhaalla".
Kummaa tämä. En muista varmasti, missä kohdin siinä pommikuntoisessa W126:ssa pakki oli. Oiskos ollut kakkosen vieressä vasemmalla...?!
Juu, ykkösen vieressä se minullakin on. Olikos 200:ssasi automaatti?
J. Taylorin Mercedes-kirjan kuvista havaittua:
-alkusarjan W201 bensiini: 5-v, ja pakki vitosen alla
-"pre-1989" 200 D: 5-v, ja pakki vitosen alla
Asiasta kolmanteen: Saksan EBaylla oli myynnissä W116-ruumisauto, ainoa tunnettu yksilö Saksassa! Mielenkiintoinen sovellus. Krominhohteessa viimeiselle matkalle...:-)
siitä, miten hieno viimeisen matkan ajoneuvo tulee W111:sta...
Ei ollut 200 automaatilla, mutta on sen verta lokoisaa vanhan ajan vääntömeininkiä, ettei tarvitse hirveästi vaihteita hämmennellä.
Eikös muuten laatikko muuttunut perusteellisesti W123:n jälkeen, kuten dieselkoneetkin? Muistaakseni ainakin laakerit muuttuivat eri tyyppisiksi. Ajattelin vaan, että ei kai tässä nyt tullut ostettua ihan identtistä voimansiirtopakettia kuin w201:ssa. Perusmyllyhän on kuitenkin sama kaasaria lukuunottamatta. Vanhassa on Strömberg ja uudessa se "paise bensaputkessa eli Pierburg.
Entä W116:ssa?
Kuka tunnustaa töissäkäyvistä palstalaisista, että päivä on mennyt täysin harakoille? Joku muukin kuin meikäläinen...thank God, it´s friday.
..It's Fridayn soundtrackhan löytyy levyhyllystä!:-)
Ei vaan asiaan. M110:ssa on Solex 4 A 1-kaasutin. Tätä käytettiin joissain vanhoissa Bemareissa ja mielestäni myös M123:ssa.
Laatikosta.. luulisi, että manuaalit uudistettiin viimeistään W124:n tullessa markkinoille. Uusi dieselmoottoriperhehän esiteltiin OM601:n muodossa jo 1983. En osaa sanoa laatikosta tällä hetkellä tarkempaa.. kysytään viisaammilta!:-)
Joko muuten tiedät, mitä 1976-78 esite kertoo 200:sta?
"Mercedes-Benz 200 on järkevän kokoinen, kätevä auto, jossa on voimanlähteenä taloudellinen 4-sylinterinen rivimoottori. Siinä on tehoa 94 hv DIN (69 kW), mikä tekee 200:sta mukavan matka-auton. Sen voima on sitkeää vetokykyä ja joustavuutta. Erityisesti kiihtyvyys alhaisilla käyntinopeuksilla on erinomainen. Mercedes 200 on monipuolinen auto - se on yhtä omiaan tasaiseen, rauhalliseen matkantekoon kuin temperamentikkaaseen ajoon."
Tyyppikuvaukset W123-esitteessä ovat mukavaa luettavaa! :-)
Tuohon w124:n esiinmarssiin minäkin manuaaliuudistuksen sijoittaisin. Mitenkäs TM mainosti vasta ensityyppijutussa W124:sta -85, että "vanhasta moottorista ovat jäljellä vain mutterit"? Silloin oli ajossa 200D. Esiteltiinkö muita uusia dieselmotteja sitten jo 1983 ja tuo 200D:n voimanpesä (!) vasta sitten -85? Vai olivatko TM:n sedät taas kerran ajastaan jäljessä?
Oli miten oli, lauantaina tutkitaan oikein ammattimiesten kanssa mitä W123 on syönyt. Ensin vaihdetaan mittarivalon polttimo ja sitten ihmetellään mitä niille parille kuplalle pelleissä tehdään. Saas nähdä, aloitanko uudestaan tupakin polton, heh.
Nyt koneet kiinni ja parkkipaikalle etsimään w201 räntäkuuron alta. Ja kotia kohti.
Palataan astialle lähitulevaisuudessa.
Kuten varmaan muistat, OM601 tuli markkinoille 1983 versiona 190D.. 602 ja 603 sitten W124:n myötä 1985. TM:n sedät kyllä testasivat 190E:n muistaakseni nrossa 2/83 ylistäen ajo- ja pito-ominaisuuksia, mutta dieselistä ei ollut puhetta.
Eihän sitä perskeles vielä kotio päässytkään, lupasin palvelualttiina jäädä odottamaan erästä sähköpostiviestiä. Tuolla se mammuttitiedosto nyt toisella koneella jurraa tulla...
Taitaa olla niin, että TM:n sedät tarkoittivat W124:n ensitestissä sitä, että nyt sitten on isossakin mersussa ihka uusí kone. Tai siis ainakaan ei se W123:n aikainen.
Olisihan se pitänyt se dieselkoneen esittely 201-korissa muistaa ilman muuta.
Ensitesti jostain Espanjasta on nykyäänkin w201-kuskille mukavaa luettavaa: "...tällaista pitokykyä en ole ennen tavainnut kuin kovajousisissa urheiluautoissa...."
Muistaakseni toimittaja oli tiukannut vielä autoa ILMAN lukkoperää ja hämmästynyt kun selvisi, että pito oli mainio jo lukottomallakin autolla.
Taisi olla aikanaan melkoinen innovaatio tuo monivarsituenta, vaikka toisaalta w201 ei liukkaalla ole niitä rauhallisimpia autoja.
ONneksi asun etelässä, nyt on siis tammikuu ja töiden mittarissa 4 astetta. Vettä tulee kuin aisaa ja jäätä on pakastealtaassa. Voe voe.
Tunnustetaan, puolet päivästä livahti käsistä palaveria iltapäivän lopputunteihin siirtäneen asiakkaan ansiosta. Nyt sekin on pulkassa ja koto kutsuu. Viikonloppuja!
Ittekin lueskelin testiä kotosalla joululomalla. Joensuussa tällä hetkellä -4 C.. ja W116 luistelee.:-)
Joopa joo...makuasioitahan kai nuo on...Itse en missään tapauksessa maksaisi tuollaisia hintoja ikivanhoista kovajanoisista bensa-ässistä. Ei ole taloudellinen ainoana työmatka-autona, rahamiehelle taas liian vanha, mobiili.keräilyarvoa ei ole koska yksilöitä on pilvin pimein. Eli ei missään muodossa ainakaan sijoitus. Entäs fiilisjuttu? Ei kyllä sitäkään. Ensinnäkin 126 on todella yleinen peli, toisekseen sen ajo-ominaisuudet tai muu "henki" ei tuota erityisiä elämyksiäkään (olen ajanut). Eli en ymmärrä kyllä valintaasi, Kaapo, mutta jokainenhan se loppujen lopuksi itse rahanreikänsä päättää...
Kappas, kun sattuikin joku aloittamaan jutun mersun "hengestä".
Itse ostin näet W123:n kesä- ja kauniin päivän autoksi alkuviikosta, ja kyllä täytyy parin päivän ajelun jälkeen todeta, että siinä saa VAG rakentaa eräänkin Audin, että tulee kaupungilla lipuessa yhtä "elvismäinen" olo kuin vasta puunatulla W123:lla...
Tietenkin autokaupoissa häviää rahaa aina. Onnekas on hevoseton poika, sanoi vanha kansa.
Ja jos ihan puolueettomasti ajatellaan, on meikäläisenkin kolmen vanhan mersun ns.kokoelma niin kaukana järkevästä kuin olla ja voi.
Vaan taidan lainata Lasse Norresta, joka muisteli kerran Dingo-managerina olonsa aikoja: "ostettiin taloja ja liisattiin autoja ja hankittiin sitä ja tätä ja se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti. Mutta jos ei sitä olisi tehty, niin mitäs muistoja siitä sitten olisi...?"
Meikäläisen autovalinnat ovat aina olleet melko kaukana puhtaasta järjestä, noin auton käytön ja pisteestä A->B -ajattelun mukaan. Kyse on enemmän
puolittaisesta omaehtoisesta harrastustoiminnasta. Itse asiassa en tarvitsisi autoa lainkaan, bussi kulkee 15 min välein vajaa 20 km työmatkan liki ovelta ovelle. Kaikki omat autot ovat olleet järkimiesten kauhuja, työsuhdepirssit taas hieman järkevämmin perusteltuja pelejä. Vai miten olisi tämä lista, ehkä valottaa hieman S:n hankinnan taustaa:
Ns. omat: Citroen 2CV, Lancia Beta, MB 250, Fiat 132, BMW 520, MB 240D, Fiat Uno Hörmann Turbo, Pontiac Trans Am, Volvo S40 T4, Toyota 4Runner. Tämän listan jatkoksi sopii S-mersu oikein hyvin.
Ja ne viisaammat järkiautot viran puolesta:
Opel Kadett, Toyota Corolla, MB 230E ja Nissan Primera.
Kuten nih tuossa totesi, näistä ei (pl 124) juuri muistoja jää, ei huonoja jos ei hyviäkään. Kaikki "omat" muuten menivät aikanaan edelleen kaupaksi todella vikkelään, kuuluuko Mersu sitten tähän kategoriaan, jos nyt koskaan myynkään.