HAUSSA paras englanninkielinen selostus Suomen kielipolitiikasta

Tarkoitus olisi nyt siis löytää paras ja selkein mahdollinen selostus Suomen kielipolitiikan tilasta, jota voisi jakaa internetissä ja mm. EU:n tahoille. Tarvitsisin siis kovasti apuanne. Aloituksen on oltava mahdollisimman ajatuksia herättävä. Esim. Se, miten 1 suomenkielinen vastaa lain mukaan n. 19:ää ruotsinkielistä.

Tämän jälkeen pitää selkeästi tulla esille jokainen kieleen perustuva syrjintä ja etuoikeus, esimerkkinä Se, miten valtiollisen television varoista 20% menee n. 5 % vähemmistölle.

Teksti ei saa olla liian pitkä, kaikki pitää saada siis mahdollisimman hyvin ja selkeästi iilmaistua, niin, että suomenkielisiin kohdistuva syrjintä tulee mahdollisimman selkeästi ilmi.

Valitsisin parhaat palat, kääntäisin englanniksi ja omalta osaltani lähettäisin EU:n tahoille sekä jakaisin kys. tekstiä internetissä.

Erityisesti haluaisin teiltä apua kaikkien kieleen perustuvien etuoikeuksien listaamisessa. Joko englanniksi tai suomeksi. Kiitos etukäteen!
8<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Ja siis piti sanoa, että 1 ruotsinkielinen vastaa lain mukaan n. 19:ää suomenkielistä :).

Äänestä

Mielestäni teet turhaa työtä. Emme tarvitse EUn apua, meitä on 19 kertaa enemmän. Pitää jakaa Informaatiota suomenkielisten keskuudessa. Pitää vain äänestää oikein ja paljastaa petollisten poliitikkojen kähminnät. EUta ei meidän tilanne oikeasti kiinnosta. Mutta tuossa on jotain tietoa. Netissä löytyy varmasti pidempi versio tästä.

Lainaus:
Marraskuussa 2009 ilmestyi kielipoliittinen uutuuskirja nimeltä "Irti virallisesta kaksikielisyydestä". Kirja on painettu Saksassa kirjapaino BoD'illa (Books on Demand). Seitsenhenkisen kirjoittajaryhmän muodostavat Kyuu Eturautti, Leo Havukainen, Richard Järnefelt, Herbert Lechner, Marja Leena Lempinen, Harri Nykänen ja Olli Porra.

Tämä kirjoitus sisältyy em. kirjaan:

RUOTSINKIELISTEN ETUISUUKSIEN LÄPIPÄÄSEMÄTÖN RYTEIKKÖ

Suomessa ruotsin kieli merkitsee sitä äidinkielenään puhuvalle etuisuuksia. Usein nämä edut ovat suomenkielisiä syrjiviä ja saattavat suomenkielisen väestönosan joissakin asioissa ruotsinkielisiä huonompaan - eikä edes tasa-arvoiseen - asemaan.

Osa ruotsinkielisistä haluaa elää omassa ruotsinkielisessä pikku maailmassaan kehdosta hautaan. Heillä on omat ruotsinkieliset päiväkotinsa, koulunsa, yliopistonsa, tienviitat ruotsiksi kotiovelle, tv-kanavansa ja vanhainkotinsa. Siltä varalta, että he joutuvat pois ruotsinkielisestä ympäristöstään, on maan oltava kaksikielinen.

Vaatimukset ruotsinkielisestä palvelusta ja ruotsinkielistä eduista tulevat heiltä luonnostaan. Sitä ei ruotsinkielisen tarvitse ponnistella. Suomenkielinen sen sijaan joutuu ponnistelemaan vaatiakseen edes tasavertaista kohtelua itselleen. Näin kirjoitti ruotsinkielinen Hélène Rotkirch 28.6.2008 Helsingin Sanomien mielipidesivulla: "Ruotsia ei siis opeteta Suomessa siksi, että suomalainen pääsisi veljeilemään ruotsalaisen kanssa tämän kielellä, vaan jotta Suomen toista virallista kieltä puhuvat saisivat palvelua omassa maassaan omalla kielellään". Ja näin kirjoitti Johanna Wikström 28.5.2008 myös Helsingin Sanomien mielipidesivulla: "Kaksikielisyyden tulee olla ensiluokkaista uudessa innovaatioyliopistossa". Joakim Sederholm kirjoitti puolestaan 18.10.2009 HS:n mielipideosastolla muun muassa näin: "Mielestäni ruotsinkielisten maksamat verorahat pitäisi voida korvamerkitä, jotta voimme perustaa ja ylläpitää itse tarpeitamme vastaavia palveluja. Myös alueelliset suojatoimenpiteet ovat tarpeen".

Etuisuuksien juuret jo historiassa

Suomenruotsalaisten aina tosissaan esittämät kieleen perustuvat vaatimukset juontavat historiasta.
Osa vaatimuksista ja saaduista eduista pohjautuu jo niinkin kaukaa kuin 1600-1800-luvuilta. Ruotsin vallan aikana maahan muuttaneet aateliset ja muutkin kruunun palvelijat saivat tulevan vaurautensa perustaksi laajoja maa-alueita. Vaurautta edelleen kohensi lähinnä suomenkielisten talonpoikien ja torppareiden lähes ilmainen työ, jota nämä olivat velvoitetut tekemään kartanoille tietyn ajan vuodesta. Näiltä ajoilta on periytynyt erityisesti monien ruotsinkielisten sukujen taloudellinen valta Suomessa.

Äänestä
  • Lainaus jatkuu...


    vallan aikainen koululaitos suosi ruotsinkielisiä maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Olihan 1600-luvun julkiset koulut - siis pedagogiot, triviaalikoulut ja lukio - ruotsinkielisiä. Opetuskieli oli ruotsi ja osittain latina. Kielen mukanaan tuoman koulutusedun lopullisena niittinä oli vuonna 1640 perustettu yliopisto, Åbo Akademi. Ei liene yllätys, että sielläkin opetuskieli oli ruotsi. Åbo Akademi koulutti muun muassa sen ajan opettajat ja virkamiehistön.

    Maan viranomaiskieli oli tietenkin ruotsi ja palvelut sai ruotsin kielellä. Samalla, kun ruotsinkieliset nostivat itsensä yhteiskunnassa jalustalle, joutui suomenkielinen väestö nöyrtymään asemaansa toisen luokan kansalaisina omassa maassaan. Paine ruotsin kielen mukanaan tuoman paremman yhteiskunnallisen aseman saamiselle aiheutti kuitenkin sen, että osa väestöstä vaihtoi leiriä ja äidinkielensä paremman elämän toivossa.


    Ruotsinkielisen kulttuurin kääntöpuoli - musta aukko suomenkielisessä kulttuurissa

    Ruotsinkielisen kulttuurin synty ja ylikorostunut asema oli tuon ajan kieliasetelmaa vasten peilattuna täysin luonnollista. Jos kerran kouluissa eikä Akatemiassa saanut opiskella suomeksi, miten siinä olisi monikaan suomenkielinen voinut nousta kulttuurin tai yhteiskunnan huipulle.

    Koska ruotsinkieliset vallanpitäjät eivät suvainneet tarjota koulutusta suomeksi, niin vähintään neljä viidesosaa kansasta jätettiin "sivistyksen" ulkopuolelle. Kokonaisten sukupolvien ketju suomenkielisiä kulttuuri-, valtio- tai merkkihenkilöitä menetettiin 1600-1800-luvuilla. Kansakuntamme historian kirjoista emme voi lukea Jaakko Jussinpojista, Tapani Matinpojista, Aino Antintyttäristä, emmekä muistakaan, jotka olisivat luonnostaan olleet aikakautensa suurmiehiä tai -naisia. Järjestelmällinen suomen kielen ja suomenkielisten perusoikeuksien polkeminen esti sen.

    Ruotsinkieliset haluavat aina kaikessa korostaa omaa ruotsinkielistä kulttuuriaan. Menneet vuosisadat muistetaan lähinnä ruotsinkielisistä suurmiehistä, joilla oli ruotsinkielinen nimi ja jotka puhuivat ruotsia. Voiko noita vuosisatoja kutsua - sanan täydessä merkityksessä - sivistyksen ajaksi, sillä niin räikeää oli ruotsin kielen ylivalta maassa. Suomenkielisille nuo vuosisadat olivat sorron ja alistamisen aikaa. Vasta Kalevalan ja Seitsemän veljeksen julkaisemiset alkoivat nostaa suomen kielen arvostusta. Samalla kansan menetetty identiteetti alkoi jälleen saada balsamia haavoihinsa.

    Martti Ahtisaari luetteli Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoituksessaan 28.9.2009 joukon ruotsinkielisiä suurmiehiä osoituksena ruotsista sivistyskielenä ja perusteena opiskella ruotsia. Ei hänellekään juolahtanut mieleen, että jollekin kansanosalle opiskelu oli tehty helpommaksi kuin jollekin toiselle kansanosalle.

    Kun eri yhteyksissä tuodaan esiin suomenruotsalaisen kulttuurin saavutukset, olisi syytä muistaa myös mitalin toinen puoli.

    Jatkuu Suomi24
    http://m.suomi24.fi/node/11363425

    Äänestä

  • huusianna. kirjoitti:

    Lainaus jatkuu...


    vallan aikainen koululaitos suosi ruotsinkielisiä maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Olihan 1600-luvun julkiset koulut - siis pedagogiot, triviaalikoulut ja lukio - ruotsinkielisiä. Opetuskieli oli ruotsi ja osittain latina. Kielen mukanaan tuoman koulutusedun lopullisena niittinä oli vuonna 1640 perustettu yliopisto, Åbo Akademi. Ei liene yllätys, että sielläkin opetuskieli oli ruotsi. Åbo Akademi koulutti muun muassa sen ajan opettajat ja virkamiehistön.

    Maan viranomaiskieli oli tietenkin ruotsi ja palvelut sai ruotsin kielellä. Samalla, kun ruotsinkieliset nostivat itsensä yhteiskunnassa jalustalle, joutui suomenkielinen väestö nöyrtymään asemaansa toisen luokan kansalaisina omassa maassaan. Paine ruotsin kielen mukanaan tuoman paremman yhteiskunnallisen aseman saamiselle aiheutti kuitenkin sen, että osa väestöstä vaihtoi leiriä ja äidinkielensä paremman elämän toivossa.


    Ruotsinkielisen kulttuurin kääntöpuoli - musta aukko suomenkielisessä kulttuurissa

    Ruotsinkielisen kulttuurin synty ja ylikorostunut asema oli tuon ajan kieliasetelmaa vasten peilattuna täysin luonnollista. Jos kerran kouluissa eikä Akatemiassa saanut opiskella suomeksi, miten siinä olisi monikaan suomenkielinen voinut nousta kulttuurin tai yhteiskunnan huipulle.

    Koska ruotsinkieliset vallanpitäjät eivät suvainneet tarjota koulutusta suomeksi, niin vähintään neljä viidesosaa kansasta jätettiin "sivistyksen" ulkopuolelle. Kokonaisten sukupolvien ketju suomenkielisiä kulttuuri-, valtio- tai merkkihenkilöitä menetettiin 1600-1800-luvuilla. Kansakuntamme historian kirjoista emme voi lukea Jaakko Jussinpojista, Tapani Matinpojista, Aino Antintyttäristä, emmekä muistakaan, jotka olisivat luonnostaan olleet aikakautensa suurmiehiä tai -naisia. Järjestelmällinen suomen kielen ja suomenkielisten perusoikeuksien polkeminen esti sen.

    Ruotsinkieliset haluavat aina kaikessa korostaa omaa ruotsinkielistä kulttuuriaan. Menneet vuosisadat muistetaan lähinnä ruotsinkielisistä suurmiehistä, joilla oli ruotsinkielinen nimi ja jotka puhuivat ruotsia. Voiko noita vuosisatoja kutsua - sanan täydessä merkityksessä - sivistyksen ajaksi, sillä niin räikeää oli ruotsin kielen ylivalta maassa. Suomenkielisille nuo vuosisadat olivat sorron ja alistamisen aikaa. Vasta Kalevalan ja Seitsemän veljeksen julkaisemiset alkoivat nostaa suomen kielen arvostusta. Samalla kansan menetetty identiteetti alkoi jälleen saada balsamia haavoihinsa.

    Martti Ahtisaari luetteli Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoituksessaan 28.9.2009 joukon ruotsinkielisiä suurmiehiä osoituksena ruotsista sivistyskielenä ja perusteena opiskella ruotsia. Ei hänellekään juolahtanut mieleen, että jollekin kansanosalle opiskelu oli tehty helpommaksi kuin jollekin toiselle kansanosalle.

    Kun eri yhteyksissä tuodaan esiin suomenruotsalaisen kulttuurin saavutukset, olisi syytä muistaa myös mitalin toinen puoli.

    Jatkuu Suomi24
    http://m.suomi24.fi/node/11363425

    Kiitos, tuossa tuli monta hyvää asiaa, pitää miettiä, mitä tuosta ottaisi lyhyempään kokonaisuuteen! Mielestäni Suomen kieli politiikasta on jaettava tietoa nyt myös ulkomaille mahdollisimman paljon- myös ja nimenomaan siksi, että suomalaisetkin alkaisivat jo heräillä.

    Äänestä

Olet oikealla ja hyvällä asialla! Tietoutta Suomen kielijärjettömyydestä ja -vääryydestä on hyvä levittää maailmalle.

Suomalaiset päättäjät ovat tunnetusti herkkiä sille, mitä heistä ulkomailla ajatellaan. Sitä ominaisuutta kannattaa käyttää hyväkseen.

Varsinkin EU:n ja EN:n elimiin kannattaa kohdistaa tietoiskuja. Meillähän on siellä vielä kaksi erittäin asiantuntevaa ja omistautunutta meppiä(Terho ja Halla-aho).

Äänestä
  • Kirjota sinne englanninkieliseen juttuun totuus. Eli, että fennot ovat kautta aikojen olleet sellaisia nahjuksia, etteivät ole osanneet toimia omien tavoitteittensa puolesta riittävän yksimielisesti. Tänä päivänäkin 95% fennoedustajaenemmistöllä ei pystytä tekemään järkevää kielipolitiikkaa. Kaikki edellytykset kaataa pakkoruotsi ovat käden ulottuvilla eli eduskunnan äänestyspainonapeilla. Fennot ovat liian eri mieltä asioista. Ulkomaille kannattaa aina kertoa totuus eikä vaheellista propagandaa.

    Äänestä

Valitettavasti olet melko oikeassa tässä allaolevassa, että meillä on näitä lahjontaan altistuvia Juudaksia monia muita kansallisuuksia enemmän. Meillä on näitä lipposia, saseja, ahtisaaria, halosia, isopihoja ja kataisia ehkä enemmän kuin muissa maissa keskimäärin.
Jos nämä ylläolevat olisivat paljastaneet uransa alkuvaiheessa tarkoitusperänsä ja mielistelynhalunsa RKP:lle niin tuskin yksikään näistä olisi noussut niihin asemiin joihin myöhemmin ovat nousseet ja päässeet tekemään suurta hallaa suomalaiselle yhteiskunnalle.

Eli pitää ottaa selvää jokaisen nousevan "tähden" tarkoitusperistä kun nämä asettuvat ehdolle politikkaan mm. eduskuntaan.

"Eli, että fennot ovat kautta aikojen olleet sellaisia nahjuksia, etteivät ole osanneet toimia omien tavoitteittensa puolesta riittävän yksimielisesti."

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tarvitsen apuanne!! kirjoitti:

Tarkoitus olisi nyt siis löytää paras ja selkein mahdollinen selostus Suomen kielipolitiikan tilasta, jota voisi jakaa internetissä ja mm. EU:n tahoille. Tarvitsisin siis kovasti apuanne. Aloituksen on oltava mahdollisimman ajatuksia herättävä. Esim. Se, miten 1 suomenkielinen vastaa lain mukaan n. 19:ää ruotsinkielistä.

Tämän jälkeen pitää selkeästi tulla esille jokainen kieleen perustuva syrjintä ja etuoikeus, esimerkkinä Se, miten valtiollisen television varoista 20% menee n. 5 % vähemmistölle.

Teksti ei saa olla liian pitkä, kaikki pitää saada siis mahdollisimman hyvin ja selkeästi iilmaistua, niin, että suomenkielisiin kohdistuva syrjintä tulee mahdollisimman selkeästi ilmi.

Valitsisin parhaat palat, kääntäisin englanniksi ja omalta osaltani lähettäisin EU:n tahoille sekä jakaisin kys. tekstiä internetissä.

Erityisesti haluaisin teiltä apua kaikkien kieleen perustuvien etuoikeuksien listaamisessa. Joko englanniksi tai suomeksi. Kiitos etukäteen!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu