Onko kokemuksia?

Olen korkeasti koulutettu nainen ja elän onnellisessa parisuhteessa muuten mutta...kumppanini on hädintuskin suorittanut ammattikoulun.Yläasteelta oli saanut vapautuksen esim. englannin kielestä toivottomana tapauksena, jäänyt joskus luokalleenkin. Hänellä on kuitenkin tällä hetkellä hyvín toimiva yritys ja paljon asiakkaita(ei siis todellakaan tyhmä alallaan)mutta... kaipaisin keskustelutuokioita...
maailmanmenoista yms.ns.yleismaailmallisista asioista. Se on kuitenkin vaikeaa,koska hän ei tiedä edes Ruotsin pääkaupunkia(jatkuvasti jaan tietoni hänelle). Toki voisin itse ottaa selvää esim. jarrupalojen toiminnasta mutta toisaalta eipä hänkään ole kiinnostunut lääketieteestä. En milläänlailla aliarvioi autonasentajia,nyt puhun vain miehestäni.Riitelemme usein esim.tv- kanavien katselusta-itse katselisin mielelläni ykkösen asiaohjelmia-hän taas kolmosen sarjoja(joista en tiedä mitään)Ratkaisu olisi tietty omat lähettimet molemmille mutta silloin eristäytyisin hänestä kokonaan. Hän on muuten kultainen,mutten saa hänestä vertaistani keskustelukumppania,jonka jokainen parisuhde mielestäni tarvitsee.Hänen mielestä olen "niuhottaja" mitä ikinä se lieneekään.Mitä mieltä olette?Onko tällainen suhde toimiva?
41084
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Eihän se varmaan toimi jo ei osapuolet tule
toisiaan vastaan.Meillä se ei toiminut,mutta
en sano etteikö voisi.Myykää televisio.
Mikä muuten on Ruotsin pääkaupunki?

Äänestä

Näyttää siltä, että tällä hetkellä kumpikaan ei saa toisesta "vertaistaan" keskustelukumppania.

Äänestä

juttu. Mieheni on käynyt peruskoulun ja työskentelee talonmiehenä. Itse olen luonnontieteilijä. Mutta meillä kyllä on paljon keskustelunaiheitakin, katsellaan samoja tv-ohjelmia yms. Mies tilaa itselleen Tieteen kuvalehteä, itse en siitä edes niin tykkää, mutta tuleehan siitä sitten omaan alaani liittyviä jutunaiheita.

Se mitä minun mieheltäni puuttuu ja mitä itselläni on, on halu kehittää itseä. Minulle ei riitä se, että olen kerran maisterin paperit saanut, haluan kouluttautua enemmän. Mieheni taas tuskailee raskasta ja hankalaa työtään, mutta ei näe 35-vuotiaana enää mitään syytä jatkaa koulutusputkessa. Välillä hän on ollut pitkiä aikoja (3-4) vuotta työttömänä, mutta sekään ei ole saanut häntä innostumaan koulunkäynnistä. Hän on hyvä kielissä, muistaa asiat helposti ja kaiken kaikkiaan normaalin fiksu tyyppi. Minua surettaa se, että hän voi, omien sanojensa mukaan, olla tässä jamassa lopun elämäänsä. Jos hän olisi täydellisen onnellinen, niin mikäpäs siinä. Mutta hän haaveilee usein lottovoitoista, koska haluaisi toteuttaa monia unelmia, jotka hän voisi helposti toteuttaa, kun vaan saisi paremmin palkatun työn. Miten saisin hänet innostumaan? Rakastan häntä niin paljon, että en halua kuvitellakaan elämää ilman häntä.

Äänestä

Sorry, kerroin vaan itsestäni ja unohtui ehdottaa sulle ratkaisua. Itse olen jakanut elämäni niin, että mulla on ystäviä, joiden kanssa jutellaan tieteestä ja omista töistä. Oman kullan kanssa keskustellaan sitten oman lähipiirin jutuista, ihmetellään maailman menoa kumpikin vähän omasta vinkkelistä jne. Eli onko sinulla sellaisia ystäviä, joiden kanssa voisit jakaa koulutustaustasi vaativia asioita? Meillä asiaa auttaa, että oma perhe ja ystävätkin osaavat ottaa huomioon mieheni taustan, hän on rakastettu perheenjäsen ja ystävä, eikä kukaan läheisistämme yritä brassailla häntä kumoon tiedoillaan. Maailmassa riittää kyllä puheenaiheita kaikille kansanluokille, ei sitä kannata pelätä, jos toinen ei kaikkea tiedä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


"se parempi puolisko... kirjoitti:

Olen korkeasti koulutettu nainen ja elän onnellisessa parisuhteessa muuten mutta...kumppanini on hädintuskin suorittanut ammattikoulun.Yläasteelta oli saanut vapautuksen esim. englannin kielestä toivottomana tapauksena, jäänyt joskus luokalleenkin. Hänellä on kuitenkin tällä hetkellä hyvín toimiva yritys ja paljon asiakkaita(ei siis todellakaan tyhmä alallaan)mutta... kaipaisin keskustelutuokioita...
maailmanmenoista yms.ns.yleismaailmallisista asioista. Se on kuitenkin vaikeaa,koska hän ei tiedä edes Ruotsin pääkaupunkia(jatkuvasti jaan tietoni hänelle). Toki voisin itse ottaa selvää esim. jarrupalojen toiminnasta mutta toisaalta eipä hänkään ole kiinnostunut lääketieteestä. En milläänlailla aliarvioi autonasentajia,nyt puhun vain miehestäni.Riitelemme usein esim.tv- kanavien katselusta-itse katselisin mielelläni ykkösen asiaohjelmia-hän taas kolmosen sarjoja(joista en tiedä mitään)Ratkaisu olisi tietty omat lähettimet molemmille mutta silloin eristäytyisin hänestä kokonaan. Hän on muuten kultainen,mutten saa hänestä vertaistani keskustelukumppania,jonka jokainen parisuhde mielestäni tarvitsee.Hänen mielestä olen "niuhottaja" mitä ikinä se lieneekään.Mitä mieltä olette?Onko tällainen suhde toimiva?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu