Kuunnellessa omaa selvitystä olotilastani, tunteistani,löytää kaikki masennusta vastaavat ominaispiirteet. Kaksi päivää sitten lääkäri teki diagnoosin ja määräsi minulle ensimmäiset masennuslääkkeeni(cipralex).
Nyt kahden pillerin jälkeen kun olo on todella paskamainen ja olen tuskin nukkunut ollenkaan, olen alkanut miettimään todella että haluanko edes syödä noita pirun pillereitä. Mieliala on pitkään hypellyt ylös ja alas, entä jos nyt meninkin vaan entistä alemmas ja huomenna kaikki on taas vähän paremmin.
Oikeastaan mua pelottaa se huominen pillereiden kanssa enemmän kuin ilman niitä. Jos mä olen kymmenen vuotta elänyt enemmän ja vähemmän masentuneena, kuinka mä voin varautua huomiseen, jolloin mun pitäisi tuntea jollakin tavalla erilailla. Elänkö mä seuraavat kuukaudet jossakin sumussa ja herään taas kun on aika lopettaa tabujen napsiminen.
Oonko mä vaan niin sekaisin omista ajatuksistani, että turhaan säikäyttelen itseäni huomisen tunteista juuri nukkumaan mennessäni.
Nyt kahden pillerin jälkeen kun olo on todella paskamainen ja olen tuskin nukkunut ollenkaan, olen alkanut miettimään todella että haluanko edes syödä noita pirun pillereitä. Mieliala on pitkään hypellyt ylös ja alas, entä jos nyt meninkin vaan entistä alemmas ja huomenna kaikki on taas vähän paremmin.
Oikeastaan mua pelottaa se huominen pillereiden kanssa enemmän kuin ilman niitä. Jos mä olen kymmenen vuotta elänyt enemmän ja vähemmän masentuneena, kuinka mä voin varautua huomiseen, jolloin mun pitäisi tuntea jollakin tavalla erilailla. Elänkö mä seuraavat kuukaudet jossakin sumussa ja herään taas kun on aika lopettaa tabujen napsiminen.
Oonko mä vaan niin sekaisin omista ajatuksistani, että turhaan säikäyttelen itseäni huomisen tunteista juuri nukkumaan mennessäni.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pillereiden vaikutus alkaa vasta parin-kolmen viikon kuluttua, sun tuntemukset ovat aivan kuin et olisi ottanutkaan mitään, ole nyt rauhallinen ja odota niiden vaikutusta, huomaat sen ajan kanssa. Älä vain lopeta, monet luulee, että ne on jotain iloisuuspillereitä ja heti pitäis olo olla hieno. Pillerit ei masentuneisuutta poista, mutta ne antavat mahdollisuuden päästä siitä, joskus ymmärrät tämänkin lauseen, nyt popsit niitä ja annat itsellesi oikeuden olla huonossa kunnossa vielä pari viikkoa, sitten rupeat todella miettimään asioita ja jos sinulla on joku kuuntelija, käytä nyt hyväksi, sitä sinä tarvitset.
Ei masennukseen ole mitään ihmelääkettä. Yksikään pilleri ei poista masennusta parin päivän käytön jälkeen. Eikä varsinkaan niin kroonistunutta masennusta kuin sinulla sanojesi perusteella on. Lääkkeiden vaikutus alkaa hitaasti ja se kestää sitten pitempään. Lääkityksen lisäksi sinulle varmaan tarjotaan myös jonkinlaista terapiaa. Sinun kannattaa syödä lääkkeesi ja ottaa vastaan terapiat mitä tarjotaan. Mitäpä menetettävääkään sinulla olisi?
Tulee mieleeni sellainenkin ajatus, että kun kerran olet 10 vuotta elänyt masennuksen kanssa, niin siitä on vähitellen muodostunut sinulle normaali oloila. Nyt kun saat siihen hoitoa, niin ehkä sinua tiedostamattasi pelottaa ajatus siitä, että tuo tuttu olotila muuttuu vähitellen?
Kestää oman aikansa (pari viikkoa ainakin), että niistä mitään näkyvämpää hyötyä on.
Itselläni oli alunperin Cipramil, sittemmin muutettin Cipralexiin. En tiedä johtuuko lääkkeestä, mutta jälkimmäisen aikakaudella fiilikseni ovat menneet pahasti alaspäin.
Kun itse aloitin syödä masennuslääkettä nimeltään Zoloft, niin alussa muutaman viikon ajan olo tuntui entistä kurjemmalta. Onneksi minua oli varoitettu asiasta mielenterveystoimistossa. Olo korjaantui kyllä aikaa myöten, ja lääkkeestä oli hyötyä.
Syöhän niitä lääkkeitä 1-2 kk, ja kerro uudelleen, miltä tuntuu.
se on totta että kannattaa odottaa muutama viikko että lääkkeet alkavat tehota masennukseesi. ja voihan olla että nyt saamasi lääke joudutaan vaihtamaan myöhemmin toiseen sulle sopivampaan. hoidon alussa on hyvä olla kärsivällinen sillä ihmeitä ei lääkkeillä ja terapioilla hetkessä tehdä jos on ollu kauan masentunu. mulla on jouduttu välillä vaihtamaan mielialalääkkeitä kun on huomattu että ensin ajateltu vaihtoehto ei jostain syystä ole sopinut mulle. ja ei nykyajan lääkkeet tee sua mitenkään tokkuraiseksi ja ne eivät aiheuta riippuvuutta mutta tehokkaasti estävät masennuksen uusiutumisen. itse olen syönyt mielialalääkkeitä yli 10 vuotta ja syön edelleen. se on osa mun elämääni. mutta miten paljon tässä maassa syödään lääkkeitä kaikenlaisiin sairauksiin ei mielialalääkkeet oo sen kummosempia. ei niiden syöminen näy päällepäin.
.. koska en näe mitään syytä niiden syömiseen... mitä sitten kun olen happy happy ??? tää elämä on silti yhtä tyhjä ilman mitään... olenko mie sitten onnellinen yksinäinen ? Koska minulla on lapsi, en ole edes unilääkkeitä suostunut syömään. Lapsen takia elän, en edes suunnittele itsemurhaa tms. Eräs hoitaja sanoi tämän olevan samalla hyvä ja huono asia... Huolehdin koko ajan että kaikilla muilla on hyvä olla, ettei heille tulisi paha mieli... itselleni ei jää aikaa...mutta mihin minä aikaa tarvitsisin... eihän minulla ole edes ystäviä...
Myös minulla on vuosien piilevä masennus takana... tai se on ikäänkuin kertynyt, koulukiusaamisesta lähtien...
...tavoitella onnea. Jos elämän sisältö ja onnellisuus tulee lääkkeistä, silloin on kyse lääkeriippuvuudesta.
Ihmisen onnellisuus tulee siis aivan muualta kuin lääkkeistä. Eikä ihminen joka on yksinäinen tai onneton ole välttämättä masentunut. Masennuksen tunne ja sen sietäminen kuuluu normaaliin elämään, vaikkei kaikki naminami-miehet sitä halua myöntää. Masennuksesta sairautena puhutaan vasta kun masennuksen tunne ei mene normaalisti ohi vaan jää pysyväksi olotilaksi.
Lääkkeillä pyritään katkaisemaan masennus, kääntämään jatkuva ahdistus takaisin "normaaliin" olotilaan, ei tuottamaan täysin päinvastaista olotilaa. Akuuttiin ahdistukseen käytetään nopeavaikutteisia euforisoivia lääkkeitä kuten Diapamia ja varsinaisen masennuksen hoitoon pitkällä aikavälillä vaikuttavia rohtoja kuten Cipramilia.
Unilääkkeisiin monet ihmiset suhtautuvat hiukan erikoisesti. Unilääkehän auttaa vain nukahtamaan, mutta se ei ylläpidä unta. Siksi unilääke pitää ottaa silloin kun luonnollisesti nukuttaa. Ensin kannattaa yrittää nukahtaa ilman lääkettä ja ottaa lääke vasta 30-60 minuutin kuluttua jos uni ei tule.
Unettomuushan ei poista ihmisestä väsymyksen tunnetta. Jos ihminen valvoo yli tuon luonnollisen väsymyksen ja vasta sitten alkaa popsia unipillereitä, ne eivät välttämättä tehoa enää kunnolla.
ois niinku miun diagnoosina... taustalla on lapsuudesta asti kantautuvat ongelmat... minä itse olen sulkeutunut enkä ole jaksanut valittaa olostani muille... ja nyt olen tässä... en enää jaksakkaan hymyillä... itken milloin missäkin... kavereita ei ole... mitä sitten jos mieliala piristyy...
Mikä on se "normaali" olotila ? minulle se ikävä kyllä....taitaa olla masennus...
Ei taida nukahtamis lääkkeet auttaa siihen ku heräilen puolen tunnin välein... jos edes saan unta koko yönä.