Öljy 72 dollaria barreli

Ne pankit, ne pankit, pelastaako Kiina? Aikaa on ainakin omiin vaaleihimme.

tuskin Putin tuon takia lähtee, öljyn hinnan aleneminen haittaa tietysti Venäjän suunnittelemia mittavia asevoimien uudistuksia, tulee viive.

Saudit saattoi hyvinkin reagoida USA:n liuskeöljyä vastaan. Jenkit ei saa sitä markkinoille odotetusti. Kaasustakin on siellä liikatarjontaa. Politiikka ajaa sen pakko-ostoihin. Venäjältä ei osteta mitään, jollei ole pakko. Viro ja Suomi saanee kaasusatamansa aikaisintaan 2020.

Venäjällä on kulta varantoja vaikka muille jakaisi, muun muoassa suomen osittaiset kulta varannot "turvassa".

Kullan hinta on realisoituna ongelma. Jos kultaa myydään paljon, markkina romahtaa. Kulta ei yllättäen näytä olevan nyt turvasatama, vaikka loogisesti pitäisi.

Puskureita on purettava pankkien tueksi. Ne vaan taitavat olla pitkälti ruplasidonnaisia.

Onko Opecin rooli öljyn hintasäätelijänä lopullisesti ohi?

Opec varmasti toivoisi, että Yhdysvallat alkaisi supistaa omaa tuotantoaan ensin. Kiina pohtii, minkä kokoiseksi varmuusvarastot paisuttaisi. Sinne se Venäjäkin dumppaa.

Yhdysvallat on noussut maailman suurimmaksi öljyntuottajaksi liuskeöljyn tuotannon kasvettua. Lisäksi se käynnistää markkinavaltaukset nesteytetyllä kaasulla.

Ehkä suurin syy öljyn hinnan jatkuvaan laskuun on tuotannon kasvu. Yleensä öljy-maat leikkaavat tuotantoa, jotta hinta nousee. Nyt ne eivät halua tehdä sitä, koska maat taistelevat Aasian markkinoista ja haluavat turvata kilpailuasemansa. Erityisesti Kiina painaa vaa’assa!

Öljy, joka on ennen mennyt Yhdysvaltoihin, etsii nyt uusia markkinoita. Kaikki taistelevat Aasian markkinoista, missä talous vetää ja omaa öljytuotantoa ei ole. Esimerkiksi Japani ostaa lisää, koska se korvaa ydinvoimaa öljyllä. Kiina taas rakentaa varmuusvarastoja.

Öljyn hinnan laskusta on myös teoria, jonka mukaan Yhdysvallat pitää Saudi-Arabian avulla öljyn hinnan alhaalla, ja painostaa siten Venäjää vetäytymään Ukrainasta. Niin tai näin, kiinalaiset korjaa hedelmiä.

Seuratkaamme viikko, mitä ruplalle tapahtuu. Nyt ei tarvita EU:ta!

Öljyn hinta politiikan aseena ei helposti kestä asemasotaa.

Öljyn hintakehityksen arvioiminen on vaikeaa, öljyn hinta elää enemmän kuin useimpien muiden sijoituskohteiden. Hinta voi vaihdella lyhyelläkin aikavälillä reilusti ja vuosien varrella on nähty paljon niin pystysuoria nousuja kuin jyrkkiä laskujakin.

Esim 1.7.2008 barreli maksoi 139$, mutta vain reilut neljä kuukautta myöhemmin hinta oli vain 42$.

Yhdysvaltojen ”liittolaiset” ajaa yhä yleisemmin häikäilemättä omaa etuaan. USA voi kuitenkin nyt, aina vaan suurempana tuottajana, pelata politiikkaa energian hinnalla. Sitäkään ei yritykset ja osakkeenomistajat yleensä kauan katsele.

Vuositasolla öljyoptiopeluri ilman exit'iä olisi hävinnyt 35%.

Menikö tämän idean hetki ohi? Öljyalan verotusta muutettiin Venäjällä.

Duuma hyväksyi marraskuun puolivälissä merkittävät muutokset raakaöljyn ja öljytuotteiden vero ja vientitullijärjestelmään. Muutosten tarkoituksena on siirtää verotuksen painopistettä viennin verotuksesta tuotannon verottamiseen. Muutokset tulevat voimaan asteittain kolmen vuoden kuluessa. Tuona aikana sekä raakaöljyn että dieselöljyn ja bensiinin vientitullit laskevat 70% (Hyvä idea!). Raakaöljyn tuotannosta maksettava kaivannaisvero nousee vastaavasti 70% ja öljynporauksen sivutuotteena syntyvän kaasukondensaatin kaivannaisvero yli 500 %. (Tuosta oligarkit tykkää ?!) Uudistuksen yhtenä tavoitteena on lisätä federaatiobudjetin tuloja, joiden arvioidaan uudistuksen ansiosta kasvavan vuodesta 2016 alkaen vuosittain noin 250 mrd. ruplaa (4,5 mrd. euroa).

Miksi tuottaa, jos ei mene kaupaksi budjetoituun markkinahintaan? No, hitaat ovat Putinin kiireet. Kolmessa vuodessa vientihintakin kerkeää kyllä kohota pilviin, moneen kertaan.

Aloittaja näkee halvan öljyn ongelmana Venäjälle. Minä näen sen mahdollisuutena Euroopalla. Eurooppa on ollut alakynnessä USAta vastaan, koska maksamme energiastamme enemmän kuin jenkit. Nyt öljyn hinta on niin alhaalla, että liuskekaasun tuotannosta tulee kannattamatonta Eurooppaan vietäväksi. Se tasoittaa euroopan ja aasian talouksien kilpailukykyä Yhdysvaltojen suhteen.

Kun amerikkalaiset joutuvat käyttämään liuskeölynsä samalla hinnalla kuin eurooppalaiset saavat ostaa öljyä maailmalta, niin Eurooppa tässä voittaa. Emme pilaa luontoamme, ja saamme energian samaan hintaan.

järjestää konfliktin lähi-idässä jolla saadaan öljyn hinta taas nousemaan. Venäjä tukee kaikin keinoin USAn ja Saudi-Arabian vastaisia tahoja alueella.

Konfliktit Lähi-Idässä pikemmin laskevat kuin nostavat öljyn hintaa. Isis ei juuri välitä, saako se barrelista 60 tai 30 dollaria, kunhan saa. Nyt kuulemme Libyan olevan ajautumassa Isisin haltuun. Syyria, Irak ja Libya; on jo varantoa.

Että Eurooppa on ollut alakynnessä USAta vastaan. Onko tässä suurtakaan vastaanasettelua. Jenkit on EU:lle merkittävä markkina ja päinvastoin. Se, joka vie kaikkia, kuin litran mittaa, on Kiina. Energia oli se viimeinen asia, millä Kiinaa olisi voinut kiristää. Nyt kaikki dumppaavat sinne öljyä ja Venäjä tulevaisuudessa kaasua.

Venäjän tilanne on ehkä akuutti. Propagadistien märissä unissa luhistuminen tapahtuu kuukausissa. Aiemmissa ennusteissa kysymys on vuodesta.

Kalifikaattia rakennetaan öljyrahoilla. USAn sotakalustolla, joka on pääasiassa Irakista peräisin, soditaan. Libyasta tulossa lisää Kaddafin kalustoa.

Tuskin jenkitkään olisi onnellisia 60 dollarin barrelitasoon. Liuskekivituotannon laajentaminen kysyy investointirahaa. Sitä ei USA:ssa valtio yleensä tue.

Täältä saa mitä tahansa...

Hinnat ja kulutus laskussa.

Laskussa on. Jos oikein ymmärsin brent-laatu on alle 69 dollaria! 60 on todellakin mahdollinen. Kuka uskoi?

Putin taisi tarttua Hollanden oljenkorteen.

Putin on määrännyt valtin budjettikuurille. Ei koske armeijaa.

Nyt sitten boikottilistoilla olevien yritysten rahoitus on pysähtynyt ja kiinalailla ei ole kiirettä avata hanoja.

USA kusee kintuilleen liuskeäljynsä kanssa.

Venäjä on opettelemassa kapitalismia ja finanssipolitiikaa aakkosia. Se on vaihtoehtojen puutteessa kääntynyt Kiinankin puoleen ja se, joka siinä yleensä voittaa, on Kiina. Valtaosa itäisen naapurimme uusrikkaista ovat rikastuneet velaksi, ja kaikki tämä on tapahtunut sen kustannuksella, että venäläiset pankit ovat ottaneet raskaasti länsiluottoja, jotka (periaatteessa) pitäisi tietenkin maksaa joskus takaisin. Toki nykyään harvemmalla valtionvelalla on sellainen tarkoitus.

Nyt on mielenkiintoista nähdä, miten velkaiset venäläiset ratkaisevat nykyisen rahakriisinsä , joka laukeaa läntisten rahoittajapankkien niskaan. Minkä pannkkien, se olisi kiinnostavaa nähdä. Kuvio on kumminkin eri, kuin Kreikassa, koska Venäjä on yksin, mutta jos velat ovat hyvinkin mittavia, koska alkavat niitä myöntäneiden EU-pankkien stressitestit?

Jos EU-pankit eivät voi kotiuttaa voittojaan, vaan riski realisoituu -eikä apuun tule veronmaksajat EU:sta -no, ainakaan samoilla perusteilla kuin Kreikassa, niin lainotus loppuu just ja heti ja niinhän se on tehnyt viimeiset kaksi kuukautta. Ei mitään sisään, vaan exit. Miksi luulette ruplan kurssin laskevan?

Jos kirjoituksenne takana ei ole edes yritystä ajatella, miksi kirjoittaa?

Näemmekö swift'in lakkauttamisen venäläisten pankkien suhteen?

Venäjän pääministeri on ilmoittanut pakotteiden maksaneen Venäjälle kymmeniä miljoonia dollareita. Kertaluku taitaa olla väärä.

On samalla ilmoitettu kiinalaisten olevan valmiina rahoittamaan venäläisiä pankkeja, siis maksamaan venäläisten länteen lankeavat lainat. Mitä tämä tarkoittaa Kiina-Venäjä tilanteessa? Vetäköön kukin johtopäätöksensä.

Maailmalla olevan "kuplarahan" määrän ilmoittaminen muussa, kuin poliittisessa kontektissa, on idiotismia. Kukaan ei voi sitä tietää, koska virtuaalirahaa voi pankit "painaa" vastikkeetta.

Swift-lockout veisi Venäjän pankeilta mahdollisuudet palvella venäläisiä lännessä. Se todella raivostuttaisi oligarkit.

Rahan määrän vähentyminen, tai sen hinta, alkaa nyt näkyä Venäjällä. Siis se vasta alkaa...

Nimimerkille "Kiinalainen juttu". Käyppä Kiinassa vähän opiskelemassa. Sitten ehkä voisit kirjoittaa MOT:

65 dollaria on päivän hinta ja ruplan kurssi dollariin 54 ( 67 euroon)

eli saavat barrelista 65x54=3510 ruplaa

kesäkuussa dollarin sai 34 ruplalla ja barreli maksoi 111 $, eli 3774 ruplaa.

Sutela näkyy analysoineen asiaa unohtaen Kiinan. Hänkin päätyy ennusteeseen, että Venäjä kestää vuoden. Entä kansa?

Venäjänkin yritykset ovat viime vuosina hakeneet rahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta niiden matalamman korkotason vuoksi. Vuodesta 2010 alkaen lainoja on otettu ulkomaisessa valuutassa noin 400 miljardin dollarin arvosta, mikä vastaa 40 prosenttia kaikista liikkeelle lasketuista lainoista. Määrä kasvaa.

Summa jää kuitenkin piiloon virallisissa ulkomaanvelkaa kuvaavissa tilastoissa, sillä niissä ei huomioida yhtiöiden ulkomailla toimivien tytäryhtiöiden vastuita. Yleensä dollari- ja euromääräiset lainat ovat kuitenkin juuri tytäryhtiöiden nimissä.

Tämä piilevä velka voi aiheuttaa merkittävän riskin kehittyville talouksille, joiden valuutat heikkenevät voimakkaasti suhteessa dollariin tai päävaluuttoihin. Silloin yritysten ulkomaisessa valuutassa liikkeelle laskettujen lainojen arvo paisuu suhteessa yritysten kotimaan valuutassa oleviin pääomiin.

Eniten tällaista velkaa on Venäjällä ja Ukrainalla. Velan osuus on 12 prosenttia Venäjän ja 9 prosenttia Ukrainan bruttokansantuotteesta.
Sekä Venäjän ruplan että Ukrainan hryvnian dollarikurssi on heikentynyt voimakkaasti maiden välisen konfliktin aikana.

Venäjän keskuspankin korko 5,5->10,5% helmikuusta joulukuuhun 2014. Koron viimeinen korotus tänään ja rupla jatkaa silti heti heikkenemistään.

Ainahan Putin voi lähteä vaatimaan veroparatiisien asiakasluetteloita venäläisistä veronkiertäjistä. Siinä oma tukijengi vähenee tosin hetkessä :)

Venäläisten erääntyneet velat ovat kasvaneet tämän vuoden aikana jo 48 prosenttia 652 miljardiin ruplaan, noin 110 miljardiin euroon. Erääntyneiden velkojen arvo kasvoi eniten moneen vuoteen.

Ei ole taloustietäjät ymmärtäneet, että ruplapillu on nyt halvempi....

Rupla jatkaa luisua. Milloin eurolla saa sata ruplaa? Paljonko sukkahousut maksaa Venäjällä?

Epätoivoinen liike nostaa korko 10,5->17% ruplan suojaksi ja kestihän se vaikutus yli 4-tuntia. Hyvin menee, mutta hurjaksi käy...

Barreli taitaa olla nyt halvimmillaan sitten... olisko viiteen vuoteen?

Ollaan ilmeisesti barrelin osalta edelleen alle 60 dollarin. Asetelma voi jatkua pitkäänkin, jolloin kesällä rupla pysynee alhaalla. Venäjä kiinnostanee uudelleen turistikohteena, kun euro on sitä vastaan vahva.

Onko Venäjän suuryritysten valuuttalainat jossain yksinkertaisesti nähtävissä?

Venäjä-saatavia oli 155 miljardia euroon viime kesänä tiesi Taloussanomat.
Eniten Venäjä-saatavia on Ranskan (35 miljardia euroa) ja Italian (20 miljardia euroa) pankeilla. Suuria Venäjä-riskejä on myös Yhdysvaltain (19 miljardia euroa), Japanin (14 miljardia euroa), Saksan (13 miljardia euroa), Itävallan (13 miljardia euroa), Hollannin (12 miljardia euroa) ja Britannian (11 miljardia euroa) pankeilla.

Luvut ilmenevät Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n kansainvälisistä pankkitilastoista, ja niissä ovat mukana ulkomaisten pankkien kaikki saatavat valtiolta ja muilta julkisen talouden yksiköiltä, yksityisiltä liikeyrityksiltä, rahoitusalan yrityksiltä ja kotitalouksilta. Tuoreimmat luvut ovat kesäkuun lopulta. Kokonaan eri asia on, miten veroparatiisien kautta kierrättäminen hämärtää todellisuutta. Sehän on venäläistä rutiinia.

Ruotsin pankeilla on tilastojen mukaan vajaan seitsemän miljardin euron Venäjä-saatavat, mutta sen sijaan Suomen pankit eivät erotu näistä tilastoista edes suurennuslasilla.

Vastaavien BIS:n pankkitilastojen perusteella ulkomaisilla pankeilla oli Kreikasta erityyppisiä saatavia "vain" vähän yli sata miljardia euroa, kun Kreikka "kaatui".

Euromaat ovat perustaneet niin sanottua pankkiunionia vaiheittain siirtääkseen suurimpien pankkiensa valvonta- ja pelastus- tai lopetusvastuun yksittäisiltä euromailta uusien ylikansallisten toimielinten vastuulle. Tällaisia ovat euroalueen keskuspankin EKP:n yhteydessä vasta toimintansa aloittanut keskitetty pankkivalvontaviranomainen ja seuraavaksi toimeen ryhtyvä keskitetty kriisienratkaisuviranomainen.

Venäjällä saattaa paraikaa kyteä näiden uusien valvonta- ja kriisinratkaisuviranomaisten ensimmäinen yhteinen pankkikriisi. Kun valtionvarainministeriä viimeksi asiasta hiillostettiin, Puhuttiin vaan Kreikasta, Portugalista, jne. Tästä huippupommista ei puhuttu mitään. Vekkulistihan tässä käy, jos pakotteet johtavat valtaisiin pankkitukiin, kun Venäjä-riskit realisoituvat. Siinä mielessä Putin on oikeassa sanoessaan ”sahaavat sitä oksaa, jolla istuvat”.

>Venäjä-saatavia oli 155 miljardia

Kysymys kuuluu paljonko on saatu lyhennyksiä sen jälkeen, kun pakotteet ovat olleet voimassa. Mikään ei kerro, miten pitkiä myönnetyt luotot ovat. Isona tuo riski joka tapauksessa on vaarassa realisoitua. Miksi tästä ei näy debattia?

>Näemmekö swift'in lakkauttamisen venäläisten pankkien suhteen?

Tuskin siis nähdään! Puntti tutisee varmaankin pitkälti samojen pankkiirien toimesta, jotka olivat asialla Kreikan, Portugalin, Irlannin, Espanjan, Italian, jne. suhteen.

Voitot kotiutetaan! Optiot maksetaan! Tappiot sosialisoidaan!!

Kommunisti analysoi?

Onko "eläköön Marx" argumentoinnin mestari?

Olemme siirtymässä vuoteen 2015 ja Wikipediassa lukee edelleen:

Optimistiset ennusteet öljyhuipun ajankohdasta sijoittuvat vuoteen 2020 tai sen jälkeen, mikä olettaa suuria investointeja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin tai sähköön perustuvaan liikenteeseen ilman suuria muutoksia elämäntyyliin öljynkuluttajamaissa. Pessimistiset ennusteet olettavat öljyhuipun jo tapahtuneen, että olemme öljyhuipulla tai että öljyhuippu saavutetaan aivan pian. Tällaisissa ennusteissa öljyhuipun seurauksia ei enää kannata yrittää lieventää, ja sen seurauksena ennustetaan maailmanlaajuista lamaa, teollisen yhteiskunnan romahtamista ja suurta väestön vähentymistä.

Taloudellinen sodankäynti ja tuotantotalouspotentiaalien muutokset antanee aikaa uusiutuville energialähteille. Öljylle perustuvalle maailmalle ei enää kannattane pidemmän päälle perustaa.

Krimiltä ja ukrainasta niin heti helpottaa.

Epäilen vahvasti tuota "heti" kohtaa. Venäjän keskusjohtoisuus ja talousrakenteen yksipuolisuus johtanee vääjäämättä vakavaan kriisiin. Barreli ei myöskään "heti" nouse, vaikka sen hintaa onkin ollut aina vaikea ennakoida.

Barreli osoittaa vihdoin aavistuksen nousun merkkejä ja ruplakin on siten hivenen vahvistunut. Ruplaan tosin vaikuttaa keskuspankin manööverit. Barreli on kuitenkin edelleen alle 60 taalaa.

veikkailla, kuinka kauan kalju kaappihomo jatkaa hengittelyään.

Nykysuunnalla ei kestä pitkäänkään, kun löytyy mikkihiirelle nirrinottaja.

Tuo voisi vakauttaa venäjän, ja valloitussodista perääntymisen jälkeen voisivat kaupankäynti ja sijoitukset kääntyä elpymissuunnalle.

Toki, jos haluat perikatoa venäjälle. Niin silloin on toivottavaa että elukka riehuisi mahdollisimman pitkään maata tuhoamassa.

Venäjä voi setelirahoituksella tukea omia pankkejaan periaatteessa rajattomasti tarvittaessa.

Ruplan kurssin lasku on hyvin suojannut valtion budjetin öljyn hinnan laskulta, joten Putinin kansansuosio on edelleen hyvä.

Putin ei Krimistä luovu, eikä taida luopua itäukrainastakaan. Pakotteet voivat jatkua maailman tappiin, niillä ei saada tuohon asiaan muutosta.

Venäjän kansa rakastaa vahvaa johtajaa, joka pitää Venäjän puolta. Jeltsinin jälkeen Putin on rakastettu johtaja.

Putinin informaatiokoneiston masinoima tiedotus on otettu uskottavana vastaan venäläisten keskuudessa. Venäläiset todella uskovat lännen haluun saada Venäjän rikkaudet haltuunsa. Putin on siis venäläisille toivo ja pelastaja.

Turha luulla, että jos Putin joutuisi pois vallan kahvasta jollain tavalla, tilalle tulisi jotenkin EU ja USA mielinen johtaja. Ei tule - tilalle tulisi paljon kovempi johtaja, joka olisi valmis käyttämään voimatoimia EU vastaan.

Venäläiset ymmärtävät kyllä, että lännen suuryritykset haluavat vain päästä osalliseksi Venäjän kansallisomaisuudesta, jonka määrä on mittaamattoman suuri, siksi länsimielinen johtaja ei ole mahdollinen Venäjällä.

Venäjä ei tule koskaan muuttumaan lännen toiveiden mukaiseksi.

Pitää muistaa, että USA:ssa on hirmuhallinto, joka käytää presidenttiä vain sätkynukkena toteuttamaan hirmuhallinnon määräyksiä.

Montako maata maailmassa enää on, joiden hallintoon ja toimiin jenkit eivät olisi jollain tavalla puuttuneet tai joiden rikkauksia jenkkien omistamat suuryritykset eivät olisi halvalla vieneet pois ja kotiuttaneet valtavia voittoja jenkeille. Mukaan lukien Suomi.

Voi vain toivoa, että Venäjä ja Kiina asettavat kovan vastavoiman USA:n maailmanhallitukselle, joka ei kunnioita ketään eikä mitään, joka polkee sumeilematta ihmisoikeuksia ja sumeilematta käyttää sotavoimaa taatakseen USA:n yritysten edut.

Suurvaltapolitiikka on aina ollut ja on aina oleva häikäilemätöntä valtapolitiikkaa, oli kyse mistä suurvallasta tahansa. Puhtaita jauhoja pussissa ei ole kellään.

Voi vain toivoa että maailma on joskus vapaa suurvalloista!

Venäjä voi ruplarahoituksella, so. setelipainolla, tukea pankkien sisämarkkinaa, mutta se ei tuo ratkaisua valuuttavelkaan. Nyt suuria yrityksiä on pyydetty myymään valuuttavarantojaan. Kyseessä lienee ajan ostaminen. Jos öljy kallistuu, idea voi toimiakin.

Hannu Tikkala tietää Venäjän yritysten valuuttavelan olevan 500 miljardia ja puskurirahastojen 350 (?!) milljardia euroa.

Jos tuo pitäisi paikkansa, niin enää tarvittaisiin velanmaksuaikataulu, jotta mahdollisen rytinän ajankohta olisi ennustettavissa.

Tikkalan laskelmissa rahastoista olisi sulanut 150 miljardia ja velka olisi kesäiseen ennusteeseen verrattuna 350 miljardia suurempi. Ei noi voi olla kuin arvioita.

YLE uutisoi:

Venäjän hallitukseen on hiipimässä hätä. Ensi vuoden budjetti laaditaan romahtaneiden ruplan ja öljyn hintojen mukaisesti. Talousministeri Siluanovin mielestä jopa asemenoja joudutaan leikkaamaan.

Uusi budjetti laaditaan realistisesti, Siluanov kertoi. Se perustuu arvioon, että öljyn tynnyrihinta on tänä vuonna 60 dollarin tasolla ja ruplan arvo alhainen. Budjetissa lähdetään siitä, että dollarin hinta on 51 ruplaa.

Vuonna 2017 budjetin on määrä olla tasapainossa. Tuolloin hallitus ennustaa öljyn hinnan nousseen 70 dollariin tynnyriltä.

Jos öljyn hinta pysyisi pitkään noin alhaalla, vaikutuksia olisi merkittävästi myös Venäjän ulkopuolella.

Venäjän valtionvarainministerin tuoreen ennusteen mukaan Venäjän valtion budjetti tullee olemaan vuonna 2014 380 900 000 000 ruplaa ylijäämäinen.

Venäjän valtion velka on n. 11 % Venäjän bruttokansantuotteesta.

Muistanette Suomen valtion velan vertailumielessä yli 60 % bruttokansantuotteesta

>Venäjän valtion velka on n. 11 % Venäjän bruttokansantuotteesta.

Venäjän ongelma ei ole valtion velka. Ei tarvitse kuin lukea tätä ketjua, jos ymmärtää lukemansa, niin selviää, mikä on Venäjän keskeinen ongelma.

Valtiovarainministeri laskee tilanteen olevan tasapainossa 2017. Kaksi seuraavaa vuotta tulevat olemaan vaikeammin ennustettavia.

Suomen valtionvelka on n.100% bruttokansantuotteesta.Suomelle luottoluokitukset on paljon tärkeämpiä kuin Venäjälle.

Yritysten valuuttavelkojen lyhennysohjelmasta ei ole esitetty uskottavaa ennustetta. Onko lyhennysohjelma kvartaalettain?

Määrä on kanssa aika laajassa haarukassa 150->500 miljardia.

Nimimerkille "mikä vuosi?" suosittelen matkaa Kiinaan. Ehkä siten syntyy vähän perspektiiviä.

Libyaan pannaan nyt toivoa, jotta brent vakautuisi. Ylituotantotilanteessa vaikuttaa pieneltä muuttujalta, mutta pientä nousua todella on. Venezuelan vallanvaihdos voisi ehkä vaikuttaa merkittävämmin.

Optiokauppiailla ei ole helppoa ennustaa brent-laadun hintakehitystä.

Noteeraus: 57,53 (-0,61%)

Ilmeisimmin odotetaan jotain radikaalia edes mediassa, jotta barreli saa vakaan suunnan.

Taloussanomat on vissiin saaneet nenuun optioiden neuvonnasta. Siinä määrin "terävää" on viimeisimmän jutun analyysi. On siirrytty pts-tasolle...

Ei ole ruplan kanssa yhtään helpompaa, mutta rohkea tekee uhkean tilin -tai sitten ei :)

Barreli käväisi alle 50 euron. Venezuela anoo Kiinalta rahoitusta, eli alekauppaa öljyvarantoaan, jottei maan talous kaadu. Kiinalaisilla on kohta monta raaka-aineita varmuusvarastoihin kauppaavaa jonossa.

Kiiinalaiset laskee Venäjän lainat riskittömämmäksi, kuin USAn ! Uusi järjestys maailman taloudessa on syntymässä, kun Kiiinassa on aina uusi lähetystö hakeutumassa velalliseksi ja kiinalaiset määrää velalle ja raaka-aineille "kiinalaisen" hinnan.

Jenkit on sitä mieltä, että 45 taalaa barreli on vielä hyvää bisnestä

rojahtaen polvilleen...

http://www.taloussanomat.fi/energia/2015/01/09/arvio-halpa-oljy-ajaa-venajan-taysin-polvilleen/2015290/12

Tämä taloussota ei nyt taida olla pelkästään Venäjään keskittyvä. Kiina on joka tapauksessa se ilmeisin hyötyjä.

45 taalaa on kannattavaa, ehkä, mutta ei ne sillä sitä tuotannon rakennusta muutamassa vuodessa kuoleta.

Kiinalaisten ei tarvitse välittää lännen luottoluokittajista lainkaan, koska ne ei ole velallisia. Niiden luokitukset on niiden omia. Ne määrää myös itse valuuttansa kurssin, mistä jenkit on katkeria.

Kun enempi vähempi kaikki alkaa olla niiden velallisia ja Kiinan valuuttavaranto on tarpeettomankin vahva, voi ostella niitä raaka-aineita itse määräämäänsä hintaan.

On tämä uusi maailmanjärjestys ihmeellinen.

Kiinalaisilla vaan on niin paljon jenkeistä saamisia, ettei ne voi romahduttaa niiden velkataloutta.

tänään.

Nordnetin mukaan pyörii siinä 48-50 taalan kieppeillä...

http://www.taloussanomat.fi/energia/2015/01/12/pankilta-uusi-ennuste-nain-alas-oljy-painuu/2015349/12

Aluksi Kiinan velasta tossa viittauksessa:

The country has over $3 trillion in cash reserves. More than enough to service its borrowing or wipe it out entirely and still have a few trillion left over for a rainy day.

Luetun ymmärtäminen on vaikeaa. Kiina harrastaa valtiokapitalismia, mikä on eräänlainen äärimuoto. "Velkaa" ottaa tahot, jotka optiokauppamaisesti laskee velkasidonnaisen valuutan laskevan, jne. Muutama aivosolu tarvitaan, jotta voi ajatella.

Barrelin hinta jatkaa huolestuttavaa laskuaan. Nyt lähenee 47, joten moni öljyntuottaja keskeyttänee rakentamisen näillä hinnoilla.

Putinin ongelma on pakko.

Kiina on kehitysmaa. Mitä se "kehitys" tarkoittaa, on paikanpäällä nähtävissä. Harvempi käy katsomassa. Iso osa Kiinan väestöstä elää köyhyydessä. Ällistyttävän iso osa on ihmeellisen rikkaita. Isossa maassa ääripäät korostuu. Ihan sama, mihin isoista kaupungeista menette, totuus kirkastuu erityisesti rannikolla. Maaseutu on vielä köyhää.

Kiinalaiset tekee nyt rahaa, vähän kun saudit ennen vanhaan, kun ne osteli Lontoosta kortteleita. Sitä on vaikeaa käsittää, mutta kaikki siellä on lakki kourassa. On mahtavat markkinat ja pätäkkää. Niille tämäkin taloussota energiakaupassa sataa omaan laariin.

Velan käsite taitaa olla monelle vieras. Onko Nallella velkaa? Ihan varmaan on. Se on sille osingon jakoa. Vain sellainen velallinen, jolla ei ole rahaa maksaa velkaansa pois, on heikoilla. Kaikki ne, joilla on velkaa, vaikka veroteknisistä syistä, pitävät sitä talousinstrumenttina.

Kiina on kyllä siinä mielessä pirullinen lainamarkkina, että valtion kannalta yksittäinen pankki voi ja saa kaatua. Islanti oli pirun paljon heikommilla vastaavassa tilanteessa. No, merkittäviä pankkeja menikin siellä monta.

Miksi muuten tästä ei näy "akateemista" analyysiä?

Venäjän tuloslaskelma: Laskevat kaasu- ja öljytulot miinus kasvavat asemenot.

Venäjän tase: Ruplan tukemisessa hupenevat varat miinus pankkien ja suuryritysten karttuvat velat.

Venäjän kassavirta suuntautuu ulkomaille. Onko Venäjän substanssiarvo plussaa vain miinusta?

> Kiinan romahtaminen (tai sen pankkijärjestelmän)

Kirjoittajan muutama aivosolu on vissiin nekin alkoholin halvauttamia. Onko käyty Pihtiputaan ala-aste kiertokouluversiona?

Laksemine-matematiikka on varmaan hivenen hukassa...

Kiinasta tehdyt, julkaissut talousanalyysit on pitkälti läntistä alkuperää. Toki ne saa siihen Kiinasta dataa. Obama on ollut pitkään katkera valuuttakurssista. Jenkkien mielestä kiinalaiset on vuosia keinotekoisesti pitäneet valuuttansa arvon alhaalla.

Kukaan ei voi sille mitään. Mitkä kansat on kiinalaisten velallisia?

>Hei urpo. onko Kiinan valuutta vedes apaasti vaihdettava?

Hei, hei urpo. En tiedä tosta "vedes apaasti", mutta voit vaihtaa, eli ostaa Kiinan valuuttaa vaikka Forex'ssa. Kurssin sanelee Kiinan hallitus ja juuri siksi, että niiden saneluun ei kellään ole nokan koputtamista. Niinpä "urpot" ei sitä heiluttele.

Jos "urpot" joskus kävisi Kiinassa, voisi ihan omin silmin havainnoida, miten vientiponnistelut Kiinaan kohdistuvat. Länsimainen myyntitykki joutuu olemaan tosi kohtelias ja opettelemaan maan tavoille. Sama koskee alati kasvavaa jonoa, joka pyrkii kiinalaisten velalliseksi.

Kiinan sisäiset rahoitusjärjestelmät ovat moninaiset. Pitää muistaa, että niiden kirjoitettu historiakin on vanhempi, kuin meidän ajanlasku. Kiinaa voi alkaa ymmärtämään vain Kiinassa, mutta se jäänee "urpoille" haaveeksi.

Kiinan rooli ja asema tässä taloussodassa jää nähtäväksi. Kiistatonta taitaa olla, että Yhdysvallat, Eurooppa, Japani, Kiina, jopa Intia hyötyy öljyn nykyhinnasta eniten.

Ensimmäinen luhistuva talous lienee Venezuela ja sitten ehkä se Venäjä, jonka resursseja, eli valuuttavarantoa koskevat analyysit ovat spekulatiivisia. Todelliset puskurit tietävät vain venäläiset.

44,81 $ tällä hetkellä. Venäjän tärkeimpien ja lähes ainoiden vientituotteiden, raakaöljyn ja maakaasun hinta on alle puolet budjetoidusta. Asemenot ovat virallisesti 30 % budjetista ja edessä 500 miljardin dollarin uudistusohjelma. Niistä Putin vähentää viimeksi, kun pelkää sotilasvallankaappausta, joten Vasililla ja Tatjanalla voi olla edessä kylmä ja nälkäinen talvi.

Kiina vaikuttaa suomalaisista kaukaiselta ja pelätään "kehitysmaastatusta". Kaikissa isoissa kaupungeissa hotellien taso jättää Suomen vastaavat varjoonsa. Palvelut on loistavia ja lento sinne, kiitos Finnairin, ei oo mitenkään ongelma. Kun lennätte isoihin kaupunkeihin, joista toki tyypillisin on Peking, alkaa maailmankuvanne muuttua.

>Hei urpo.

Vielä et ole kyennyt ilmeisesti "esson baariin", tai lentänyt ulos. Häikäisevä maailman kulttuurin tuntemuksesi odottaa jatkoa...

Talouselämä tietää:

Öljyntuottajamaiden järjestö Opec ennustaa öljyn kysynnän jatkavan laskuaan. Kuukausittaisessa raportissaan Opec ennustaa kysynnän putoavan tämän vuoden aikana pienimmäksi vuosikymmeneen.

Opecin mukaan öljyn hinnan lasku hidastaa jo Yhdysvaltojen öljyntuotannon kasvua. Öljyntuotanto kuitenkin lisääntyy maailmanlaajuisesti tänäkin vuonna.

Tämähän on vekkulia. Siis oikeasti Venäjä joutuu sopeutumaan nykytilanteeseen ja se tekee kipeää. Ennen joulua oltiin hyvin eri mieltä tilanteen kestosta.

Analyytikkojen mielestä lieskekivituotannon öljybarrelin kannattava tuotantohinta on 80 taalaa. Ei siis 42, joka lienee omakustannushinta.

Tämä sota, jota näyttäisi käyvän entiset liittolaiset, saudit ja jenkit tullee raa'aksi, ennen kuin peli on selvä. Iranista ei tiedä, mutta Venezuela luhistunee kuukausissa, jos kiinalaiset ei sotke peliä.

Venäjä jatkanee tuotantoa ja kärsinee hinnan laskusta aiheutuvat tappiot. Markkinaosuuttaan ne kykenee kasvattamaan lähinnä dumppaamalla Kiinan suuntaan.

Tämä sota onkin tavallaan isompi juttu, kuin joku Ukraina. Vaikutukset maailmanjärjestykseen lienevät merkittävämmät.

Saudit pelaa kovaa peliä, kun sotilaspuoli on kumminkin totutusti nojannut jenkkimuskeleihin.

Monet "analyytikot" ovat pitäneet EU'ta taloussodasta keskeisesti hyötyvänä. Pitäisikö jo näkyä?

Melkein maailmansotaa luvataan:

Lukoil-pomo: Öljy voi laskea 25 dollariin barrelilta

Venäjän toiseksi suurimman öljy-yhtön Lukoilin toimitusjohtaja Vagit Alekperov uskoo, että öljyn hinta voi laskea 25 dollariin tynnyriltä, kirjoittaa uutistomisto Bloomberg.

Tossa kaatuisi jo sitä sun tätä....

No ni!

Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennustaa, että öljyn hinnan lasku päättyy ja hinta kääntyy nousuun. IEA:n näkemykset käyvät ilmi järjestön kuukausittaisesta raportista.

Odottavan aika on kumminkin pitkä. Käänne tapahtunee kesällä.

Kiihkeimmät Putinin teilaajat piti lähtöä todennäköisenä jo ennen toukokuuta.

Mikko Elo Uudessa Suomessa on vakuuttunut siitä, että jenkit ja saudit on liittolaisina taloussodan takana. Hän analysoi:

Kaikkien öljyntuottajamaiden taloudet kärsivät öljyn liikatarjonnasta, mutta erityisen haavoittuvia ovat esim. Nigeria, Venezuela ja Iran. Pääasiallinen maalitaulu on kuitenkin Venäjä, jolle nykyinen öljyn hinta (alle 50 dollaria barrelilta) aiheuttaa todella suuria ongelmia, lähes katastrofin.

Joku arvaa oikein...

Obama näkyy innostuneen saamaan Intiaa blokkaamaan Kiinan vallan kasvua. Onnea ja menestystä! Ei oo ihan helppo noissa kulttuureissa sukkuloida :)

J.P. Morgan leikkasi öljyn hintaennusteestaan 40 %
Investointipankki J.P. Morgan on laskenut öljyn hintaennustettaan. Koko vuoden keskimääräinen hinta asettuu J.P. Morganin mukaan 49 dollariin barrelilta.

Investointipankki J.P. Morgan on laskenut öljyn hintaennustettaan. Pankin mukaan öljyn hinta voi laskea lähiaikoina alle 40 dollariin barrelilta. Maaliskuussa öljyn hinta on pankin mukaan 38 dollarin paikkeilla.

Taloussanomissa julkaistua:

Venäjän keskuspankki käytti viime vuonna 76,13 miljardia dollaria ja 5,41 miljardia euroa interventioihin valuuttamarkkinoilla, kertoo uutistoimisto Interfax siteeraten keskuspankin julkaisemia tietoja.

Joulukuussa valuuttamarkkinoilla käytettiin 11,9 miljardia dollaria. Keskuspankki käytti runsaasti rahaa etenkin viime vuoden loppupuolella puolustaakseen ruplan arvoa.

Venäjän "puskurit" oli 2014 alussa 500 miljoonaa dollaria. Niillä on tuettu mahtavasti valuuttavelkaa maksaneille yrityksille tukiaisia. Mikähän on puskurien tila nyt?

Raakaöljy maksaa alle 47 taalaa.

Suomen tiedostusvälineiden mukaan se on suomalaisten syy, kun köyhät maat ovat kovilla; nääs maasta ilmaiseksi pumpattavan öljyn hinnan pitäisi olla niin korkea, ettei venezuelalaismiesten tarvitsisi tehdä yhtikäs mitään. Eiväthän he nytkään tee, mutta rommin laadusta joudutaan tinkimään.

Oletko seuranneet Venäjän uutisia? Vaikka vihaisi r y s s i ä miten, on silti ikävää kuulla, että siellä aletaan oikeasti kärsiä. Yksittäisinä ihmisinä, persoonina, venäläiset on hyvinkin mukavia. Miksi ne on kansakuntana niin mulkkuja?

Länsi ei ole vielä edes käyttänyt talouden raskasta kalustoa, Hirvittää ajatella, mitä tapahtuu jo ennen kesää...

Venäjän viimeinen 75 miljardin puskurirahasto käyttöön. Esitys on, että 48 miljardia irrotetaan.

onhan tuossa se vaara, että Venäjäkin joutuu turvautumaan samaan keinoon, kuin USA ja EU.
...kohtuuttomaan velan ottoon

Siitä huolimatta, että rupla on välillä vähän toipunutkin, puskurirahastoista -niistä viimeisistä, häviää 2/3-osaa tana vuonna. Ensi vuonna on sitten naapuri jo kovin arvaamaton. Luhistuva yhteisö on vaarallinen.