En oikeastaan tiedä, mistä sain kipinän vihdoinkin kokeilla, mutta nyt on sekin koettu:
kävin maksullisella naisella. 28-vuotiaan, ujon, passiivisen sisäänpäin kääntyneen neitsyen kohtaaminen 22-vuotiaan hupakon kanssa ei tosiaan ole se kaikkein luontevin.
Vastoin pahimpia pelkojani ja päätöstä seuranneesta, miltei vuorokauden ahdistuksesta huolimatta sentään jossain määrin onnistui. Kerran, toiseen kertaan en sitten tunnin sessiossa enää kyennytkään.
Ehkä olisin toivonut hupakolta vielä enemmän aloitteellisuutta, mutta eihän se voinut tietää ainakaan aluksi, millainen nolla olen. Jos hän tätä kohtaamista jälkeenpäin miettii, varmaan arvaa kyllä.
Ehkä mua auttoi se, että tiedostin kokoajan sen, ettei mun tarvitse tässä liiketoimessa mitään vaikutusta yrittää tehdä. Sen olen jo niin lukemattomia kertoja verrattain pitkän elämäni aikana nähnyt, että siihen en kykene. Itsetunto on olematon ja mussa ei ole yhtään mitään, mistä naiset voisivat kiinnostua.
Vaikka nainen oli kuin nukke, ainakin mun silmissä virheetön, koko homma oli tunnetasolla äärimmäisen olematonta. Ymmärrän senkin. Tunnepuolesta on aika turha näissä ympyröissä puhua.
Lopputulemana se mitä mulle jäi käteen, on ehkä vähemmän kuin hölmönä hylkiönä odotin. Ehkä odotin siitä läheisemmän tuntuista kuin mitä se lopulta oli. En usko että ainakaan mitään valtavaa itsetuntobuustia tästä jäi.
Kaikesta huolimatta varmaan suht pian kokeilen uudemmankin kerran. Suht mukavaa vaikka varmasti ei aitoa suhdetta korvaakaan, eikä mun tätä reittiä kulkiessa tarvitse kokea jääväni täysin paitsi siitä, mikä käytännössä jokaiselle normaalille ihmiselle on arkea.
kävin maksullisella naisella. 28-vuotiaan, ujon, passiivisen sisäänpäin kääntyneen neitsyen kohtaaminen 22-vuotiaan hupakon kanssa ei tosiaan ole se kaikkein luontevin.
Vastoin pahimpia pelkojani ja päätöstä seuranneesta, miltei vuorokauden ahdistuksesta huolimatta sentään jossain määrin onnistui. Kerran, toiseen kertaan en sitten tunnin sessiossa enää kyennytkään.
Ehkä olisin toivonut hupakolta vielä enemmän aloitteellisuutta, mutta eihän se voinut tietää ainakaan aluksi, millainen nolla olen. Jos hän tätä kohtaamista jälkeenpäin miettii, varmaan arvaa kyllä.
Ehkä mua auttoi se, että tiedostin kokoajan sen, ettei mun tarvitse tässä liiketoimessa mitään vaikutusta yrittää tehdä. Sen olen jo niin lukemattomia kertoja verrattain pitkän elämäni aikana nähnyt, että siihen en kykene. Itsetunto on olematon ja mussa ei ole yhtään mitään, mistä naiset voisivat kiinnostua.
Vaikka nainen oli kuin nukke, ainakin mun silmissä virheetön, koko homma oli tunnetasolla äärimmäisen olematonta. Ymmärrän senkin. Tunnepuolesta on aika turha näissä ympyröissä puhua.
Lopputulemana se mitä mulle jäi käteen, on ehkä vähemmän kuin hölmönä hylkiönä odotin. Ehkä odotin siitä läheisemmän tuntuista kuin mitä se lopulta oli. En usko että ainakaan mitään valtavaa itsetuntobuustia tästä jäi.
Kaikesta huolimatta varmaan suht pian kokeilen uudemmankin kerran. Suht mukavaa vaikka varmasti ei aitoa suhdetta korvaakaan, eikä mun tätä reittiä kulkiessa tarvitse kokea jääväni täysin paitsi siitä, mikä käytännössä jokaiselle normaalille ihmiselle on arkea.
Vastaukset 1
Vanhimmat
No pääsit ainakin neitsyydestä eroon. Ei se ainakaan negatiivinen asia ole. Yksi asia vähemmän murehtia.