Avataampa uusi aihe kun tuo vanha on jo niin täynnä sontaa. No kertokaapa nyt ne joilla on maalämpö ja rinnalla puukattila että miten se on toteutettu. Minulla olisi patteri talo ja menovedet ovat pakkasilla aika kovia maalämmölle, jotain 60- 65 astetta kovalla pakkasella. Paluukin sitten on noilla lämmöillä tietysti 40 luokkaa. Miten maalämpö toimisi tässä tilanteessa kun lämmöt on noin kovia.
Puukattila jäisi rinnalle ja uusi maalämpövaraaja vanhan tilalle. Varaaja tilavuus 1200l että puukattilaakin saa sitten polttaa reilusti tarpeen vaatiessa. Miten nuo kytketään niin että maalämmöstäkin on jotain hyötyä lämmityskaudella 24/7. Patterilinjan paluuko kytketään pumppuun ja pumppu nostaa sen vaikka 50 ja siitä suntille ja varaajasta loput. Vai pumpulta suoraan varaajaan. Tulo pumpulta varaajan alaosaan tai keskelle ja siihen anturi joka käynnistää pumpun kun varaaja kylmenee. Kertokaapa viisaat ja sellaiset joilla on toimiva järjestelmä. Molempia pitäisi pystyä käyttämään yhtäaikaa ilman mitään sulkuja tai muutoksia kierrossa.
Puukattila jäisi rinnalle ja uusi maalämpövaraaja vanhan tilalle. Varaaja tilavuus 1200l että puukattilaakin saa sitten polttaa reilusti tarpeen vaatiessa. Miten nuo kytketään niin että maalämmöstäkin on jotain hyötyä lämmityskaudella 24/7. Patterilinjan paluuko kytketään pumppuun ja pumppu nostaa sen vaikka 50 ja siitä suntille ja varaajasta loput. Vai pumpulta suoraan varaajaan. Tulo pumpulta varaajan alaosaan tai keskelle ja siihen anturi joka käynnistää pumpun kun varaaja kylmenee. Kertokaapa viisaat ja sellaiset joilla on toimiva järjestelmä. Molempia pitäisi pystyä käyttämään yhtäaikaa ilman mitään sulkuja tai muutoksia kierrossa.
Vastaukset 116
Vanhimmat
Jos et viitsi yrittää edes aloitusta kirjoittaa oikein, niin miksi kukaan viitsisi sinulle vastata yhtään b mitään?
Vastasithan sinäkin vaikka ei ollut mitään aiheeseen kuuluvaa tietoa.
Miksi heittää 15 000 eur monimuktiasenn hölöpölöön. Eikö ole varaajassa sähkövastuksia, 15 000 eurolla käyttää sähköä melko monta tuhatta kwh.
Tänä päivänä saa maalämmön 10.000 €:lla maapiirin kaivu. Laitteisto on vielä kärkipäästä.
Ei nyt keskustella rahasta vaan kytkennöistä.
Mutta, kannattaako yhdistää puukattilaa maalämmön kanssa yhtäaikaa toimivaksi. Täällä päin on sama tilanne ja tutkittuani tilannetta tulisi valita jompi kumpi lämmitysmuoto. Markkinoilla on erittäin hyvä merkki, joka ei tarvitse ulkopuolista varaajaa ja cop kerroin on todella hyvä . Käytännön tasolla jopa n 4,5. Puukattilan kanssa tämä arvo pienenee, koska suunniteltu toiminta/ tapa muuttuu.
Jos haluat välttämättä jättää puulämmityksen, niin varajärjestelmäksi. Kytkentäkin olisi helppo toteuttaa. Muuten pattereille menevä vesi on aivan liian korkea ajatellen maalämmitystä. Vaatii pattereiden koom suurentamista.
No ei tuo menovesi normipakkasilla 50 ylitä. Tarkoitus olisikin pumppua avustaa kovilla pakkasilla puukattilalla. Kun kiertoo riittää 50 niin pumppu saa hoitaa lämmityksen ja sitten kovilla pakkasilla autetaan puulla. Pumppu voisi vaikka ladata pikkupakkasilla tuota isoa varaajaa niin käyntiaika pidentyisi ja pumpun käynnistykset harvenisivat. Kesällä käyttövesi voisi lämmitä puulla. Onko tälläinen järjestelmä sitten ihan mahdoton yhdistelmä.
Kerroppa. Miksi haluat kattilan ja maalämmön yhtäaikaisen toiminnan? Mitä saavutat näiden yhdistämällä?
Ongelma nimittäin on, miten maalämpö on suunniteltu yksin toimivaksi ajatellen sen parasta mahdollista hyötysuhdetta.
Se tietysti olisi mahdollista, että lämmität kovilla pakkasilla puulla ja leudoimilla ilmoilla maalämmöllä, mutta mitä hyötyä tästä olisi? Mutta, edelleen tuo pattereiden tarvitsema lämötila on liian korkea. Vaikuttaa kokonaishyötysuheeseen kielteisesti.
>No ei tuo menovesi normipakkasilla 50 ylitä.<
Mutta, huomioippa, miten menoveden keskilämpötila vaikuttaa maalämmön hyötysuhteeseen. Mitä alempi keskilämpötila , niin aina sen parempi.
mutta kun laittaa pölliä pesään niin maalämpö pysähtyy.
ei se sen monimutkaisempaa ole eikä vaikuta mihinkään hyötysuhteisiin mitään.
"Puukattila jäisi rinnalle ja uusi maalämpövaraaja vanhan tilalle. Varaaja tilavuus 1200l että puukattilaakin saa sitten polttaa reilusti tarpeen vaatiessa. "
Ei maalämpölaitteessa ole kuin pieni puskuri varaajana. ja on suunniteltu toimimaan sen mukaisesti.
tuokin puskuri vain lämmintä käyttövettä varten. laitteisto huomioi verkoston lämpötilan tarpeen.
Onhan sellaisia maalämpöpumppuja missä ei ole varaajaa ollenkaan ja ne on suunniteltu lataamaan erillistä isompaa varaajaa. Eli järjestelmän osat olisivat... maalämpöpumppuyksikkö, maalämpövaraaja (siis sellainen mikä on suunniteltu maalämmölle), puukattila ja sen latauspumppu, sitten suntti joka sekoittaa varaajasta/maalämpöpumpusta vettä patterilinjaan.
Siksi tälläistä suunnittelen koska se vähentää puun polttamisen tarvetta. Käytännössä riittää pesällinen vuorokaudessa välillä tammikuu-helmikuu ehkä maaliskuu. Muulloin maalämpö riittää ehkä yksinkin pitämään talon lämpöisenä. Kesällä sitten voisi pumppua lepuuttaa jos viitsii poltella kerran pari viikossa pesällisen. Mutta kaiken pitää toimia automaattisesti, eli ei tarvitse miettiä mitään hanoja tai muuta. Ja silloin kun ei olla kotona niin pumppu jaksaa pitää lämpöä yllä. Eli haetaan puun polton vähentämistä ja sen kautta vapaampaa elämää. Vastuksella en ala taloani lämmittämään vaikka olisi kuinka halpa sijoitus. Ja energiavaraaja pitää kuitenkin uusia lähi aikoina.
Mitenkä olisi kunnon kattila ja isompi varaaja? Riittää tuo yksi pesällinen vuorokaudessa tammi-helmikuu ja kesällä kerran viikkoon.
>Minulla olisi patteri talo ja menovedet ovat pakkasilla aika kovia maalämmölle, jotain 60- 65 astetta kovalla pakkasella. Paluukin sitten on noilla lämmöillä tietysti 40 luokkaa.<
Mutta, eikö noiden lämpötilojen ylläpitäminen hankaloita myös puu/varaaja lämmitystä? Siis varaajan lämmityskerrat tiheitä.
Ei hankaloita jos mitoitetaan oikein, riittävän iso varaaja ja oikean kokoinen kattila varaajaan nähden, kattilan makasiinia voidaan jatkaa tarvittaessa suht helposti 300-600mm jatkolla, ja sinne menee sylillinen puita. Täyttöväli pitenee vaikka yksi pesällinen ei riittäisikään per päivä hurjimmilla kulutuksilla tai kylmäksi päässyttä varaajaa uudelleen lämmitettäessä. Varaajan muodosta sen verran että suosittelisin pystyvaraajaa mikäli korkeussunnassa on tilaa käytettävissä kerrostumisen helpottamiseksi.
Tottakai varaajan kokoa ja kattilan tehoa nostamalla lämmityskerrat harvenevat, mutta varaajassa olevan lämpöenergian hyödyntäminen jää vain heikolle tasolle. Esim. meillä 2m3 varaaja riittää mainiosti ja lämmityskerrat ovat harvahkot. Lämitettäessä varaajaa lämmönnousu on n 70C:tta.
Totta. Tuo aloittajan 60-asteinen kiertovesi on normaalia, kun taloa ei ole rakennettu maalämmölle ja laitettu tuplamäärää pattereita. Kenties 2-4 m2 varaaja ja 30 kW kattila sopisi maalämmön lisäksi hyvin, eihän pakkasella se COP todellisuudessa ole todellakaan sitä mainostettua 4,5 vaan varmaan korkeintaan 1-1,5.
Siinä todellinen tietäjä taas kirjoittelee.
Niin minullahan on jo puulämmitys joten sitä ei tarvitse uusiksi tehdä. On uudenaikainen vähäpäästöinen käänteispalo. Varaaja on vanha ja liian pieni. Mutta kun se idean punainen lanka olisikin että miten saisin poltetun puun määrää vähennetyä puoleen tai jopa sen alle. Maalämpöön tulisi maapiiri ei porakaivoa. Tonttia riittää ja on savimaata, eli aika hyvääkin maata tuohon maapiiriin. Joten maalämmön teko ei mahdottomia maksa. Kaivinkoneita löytyy naapurista kaksikin kappaletta ja työkaverilta kolmas. Eli omatoimisesti pystyn tuon maapiirin tekemään. Jos saisi sen pumpun tuottamaan vaan sitä 50 asteista vettä korkeintaan niin sillä copit pysyisi kuitenkin kohtalaisina ja se riittäisi lämmitykseen aika pitkälle ja sitten kun ei riitä antaisi puu lisälämpöä isosta varaajasta. Eihän tuota menovettä tarvitse nostaa kun 10 astetta joten eikö se 1200l varaajakin sen vrk mene kun puulla täyteen lataa. Mutta miten sen saisi järkevästi kytkettyä niin että toimisivat yhdessä.
Eli ideana olisi ottaa maalämmöstä se 3 cop ja sitten puulla loput kun pumpun tuottama ei enää riitä. Ihan niin kun pumppu korvaisi sen eron vastukselle. Ja kun tuo puulämmitysjärjestelmä on jo olemassa niin siitä ei tule mitään lisäkuluja ja puitakin kyllä on omassa metsässä ihan riittävästi poltettavaksi asti. Mutta kun perhe kasvaa ja työt vaatii oman aikansa ja lapset omansa niin puusavotalle ei tahdo enää aikaa riittää niin kun ennen. Ja joskus haluaisi viettää ihan laatuaikaakin. Ja ostopuu on ihan saman hintaista kun maalämpö joten se ei kannata.
Pelkkää sönkötystä, aiemmassa keskustelussa joku vastasi heti kärkeen, miten tämä toteutuu. Mikähän tässä on takana.
Pitääkö kaikkien juttujen takana olla joku salaliitto vai onko niin vaan sinun mielestä. Jos juttu on sinun mielestä paskaa niin ei tarvitse kommentoida. Sitä paitsi edellisessä jutussa oli vaan yksi kytkentä malli ja se on erilainen kun minä haluan. Ei siis tälläistä kytkentää...
"Kun laitan puuta pesään varaajan lämpötila nousee ja lämpöpumppu sammuu, ja kun varaaja jäähtyy, niin lämpöpumppu käynnistyy automaattisesti kun anturi "haistaa" veden laskeneen alle asetetun menoveden automatiikan miettimä hystereesi."
Vaan sellainen missä molempia käytetään yhtä aikaa. Kuten kirjoitin edellisessä "sönkötyksessäni"
"Jos saisi sen pumpun tuottamaan vaan sitä 50 asteista vettä korkeintaan niin sillä copit pysyisi kuitenkin kohtalaisina ja se riittäisi lämmitykseen aika pitkälle ja sitten kun ei riitä antaisi puu lisälämpöä isosta varaajasta. Eihän tuota menovettä tarvitse nostaa kun 10 astetta joten eikö se 1200l varaajakin sen vrk mene kun puulla täyteen lataa. Mutta miten sen saisi järkevästi kytkettyä niin että toimisivat yhdessä."
Jos sinulla on kytkentä malli niin kerro se muuten voit olla hiljaa.
MLP kytketään varaajaan ja puukattila säädön taakse.
Olisko sellaista mahdollisuutta että pidät erillään kummankin systeemin ja automatisoit vain sen kummasta sitä lämpöä otetaan, eli aina kun puulämpö nostaa jonkinvaraajan lämpöä tiettyyn pykälään, aletaan ottaa lämmitystä siitä pöntöstä.
ja taas toisinpäin, kun puupönttö viilenee, kääntyy otanta lämpöpumpun puoleen ja se alkaa hoitaa virkaansa.
mangneettiventtiilit vaan joilla ohjataan mistä tulee ja mihi menee.
Nythän tuo järjestelmä toimii niin että varaaja lämmitetään kuumaksi ja automaattisuntti sitten sekoittelee sisäyksikön pyynnön mukaan menovettä. Jos tuohon nyt haluaisi maalämmön mukaan niin että se lämmittäisi tuota paluupuolen vettä vaikka toisen sisäyksikön kautta vaikka toisella suntilla sekoitellen siihen 50 asti ja siitä sitten tuon vanhan järjestelmän suntin kautta patterilinjaan. Eli aina kun menovedeksi riittää 50 niin sen tekee maalämpö ja käytännössä tuo vanha suntti on kiinni ja sitten tarvittaessa aukeaa. Vai mitenkä tuo maalämpö tuota meno/tulovettä lämmittelee ja sekoittelee? Kun siitä minulla ei ole mitään hajuakaan. Tarvitaanko siihen erillistä sunttia ollenkaan? Onko siinä joku oma automatiikka? Onko tuo toiminta periaate kaikissa sama? Pitää vissiin seuraavaksi alkaa tutkimaan maalämpölaitteiden manuaaleja :)
Pitäisikö tuossa kuitenkin olla 2kpl varaajia että käyttöveden lämmitys olisi yksinkertaisempaa. Eli varaajallinen maalämpöpumppu. Ja perinteinen energiavaraaja puukattilan perässä.
Ja lisätään vielä että tässä ei ole muuta takana kun saada pumpusta paras mahdollinen energiatalous ja helpottaa puusavottaa. Eli puunkulutus puoleen tai alle ja maalämmön vuosi hyötysuhde siihen 3-3,5. Nykyään kun on tälläisiä talvia niin tarvitseeko puita pian enää poltellakaan. Mutta kun on kuitenkin uudenkarhea kattila pannuhuoneessa ja metsää omiksi tarpeiksi niin saisi niitäkin hyödynnettyä jos viitsii. Tämä nyt on vaan tälläistä suunnittelua joten ei kenenkään kannata vetää siitä hernettä nenään.
>Onko siinä joku oma automatiikka?<
Laitteistossa on oma säätöautomaatikka, jonka säätää pattereille menevän veden lämpötilaa.
Yksinkertaisin liitäntä olisi maalämpölaitteessa oleva lämmitysputkisto liittää samaan pattereille menevään / tulevaan putkistoon. Siis aivan siten kuin maalämpö on suunniteltukin.
Jos varaajan lämpötila on alhainen, niin suntin jälkeen asennettu maalämmöltä tuleva syöttöputki, maalämpö nostaisi pattereille menevän veden lämpötilan haluttuun tasoon. Taas, jos varaaja on lämmin, niin maalämpö reagoisi varaajalta tulevaan lämpötilaan ja olisi siten pysähdyksissä.
Maalämpöpumppua käytettäessä tulisi olla mahdollisimman automaattinen lämmönjako. Patteritermostaatit pois ja reilu kierto pattereille. Varaaja pidetään vain minimilämmössä mitä lämmitykseen vaaditaan. Säätö tapahtuu ulkolämpötilan perusteella. Puulämmitystä käytettäessä pitäisi sitten olla todella tarkka suntti että pattereille ei mene liian kuumaa.
Periaatteessa maalämpöpumppu saisi varata samaa todella isoakin vesivaraajaa. Maalämpöpumpulle pitäisi olla omat meno ja tuloputket varaajaan. Menoputki varaajan päälle. Paluuputki varaajan alaosaan josta saisi mahdollisimman kylmää. Varaajasta pattereille lähtöputkeen tulisi maalämpöpumpun lämpötila-anturi. Kun puulämmityksellä ei ole lämmitetty niin maalämpöpumppu menee päälle ja lämmittää taloa. Maalämpöpumpulla varaajaa ei kannata lämmittää liian kuumaksi. Eli kun puulla lämmitetään niin maalämpöpumppu menee automaattisesti pois päältä kun lämpö riittää muutenkin. Maalämpöpumpulle käy vaikka 1500l varaaja siitä ei ole mitään haittaa vaikka on vähän/paljon isompi. Paisuntasäiliö tulee olla reilun kokoinen kun pulla saa niin isot lämmöt.
Käyttöveden kannatta tehdä niin että esilämmityskierrukka on varaajassa ja käyttövesivaraaja maalämpöpumpussa.
>Patteritermostaatit pois ja reilu kierto pattereille. <
Termostaattien avulla pidetään juuri huonekohtainen lämpötila halutun suuruisena eli termostaatin on reagoitava huoneeseen tulevaan ylilämpöön ja näin säästäen energiaa.
Maalämpöpumpun hyvän toiminnan edellytys on tehdä vain se lämpötila, joka huoneiston lämmittämiseen kulloinkin tarvitaan. Mitään järkeä ei ole paukuttaa esim. 50C lämpötilaa kautta vuoden.
Kytkentä ehdottomasti lämmitysverkostoon.
ei se noin helppoa ole, eli vesi pakkaa virtaamaan sinnekkin mihin ei pitäisi ja ottamaan mukaansa sellaista vetät jota ei pitäisi ottaa.
jos nyt maalämmöltä tulee putki suoraan pattereille menolinjaan niin siinä köy käytännössä niin, että kaikki pyrkii lämpenemään samaan tasoon, niin se puukattila kuin se varaajakin eli hulinax menee!
pitää olla suuntaventtiileitä mangneettiventtileitä tai käsin hoidettavia jolloin vedet eivät sekaannu, eikä se maalämpö pyri lämmitäämään puukattilaa.
ja kaikki edellinen riippuu siitä missä on kiertopumppu ja milloin mikäkin pumppu on käynnissä.
itsellä on kaksi rakennusta joihin lämpö on otettu kattilan suntin jälkeen omilla sunteillaan ja pumpuillaan.
ei ole hyvä, koska jos jompikumpi pumppu pyörii, ottaa se virtaava vesi mukaansa sitä toisenkin rakennuksen vettä ja alkaa lämiittää sitåkin vaikka ei olisi tarkoituskaan!
joko kattilasta olisi otettva omilla lähdöillä molempiin rakennuksiin tai sitten sähköisesti hoidetuilla venttiileillä jotka estää väärät virtaukset.
>Jos nyt maalämmöltä tulee putki suoraan pattereille menolinjaan niin siinä köy käytännössä niin, että kaikki pyrkii lämpenemään samaan tasoon, niin se puukattila kuin se varaajakin eli hulinax menee!<
Käytännössä, jos vaaraajassa oleva suntti on kiinni, niin varaajaan ei virtaa vettä, vaan vesi kieretää termostaattien rajoittamana patteri putkistossa. Mutta, jos varaajakin lämpenisi osaksi maalämmön kautta, niin aloittaja ei liene murheellisella mielellä.
Kiertoon vaikuttaa kiertovesipumpun sijainti.
Niin siis maalämmön kanssa ei tulisi käyttää patteritermostaatteja. Termostaatit pois. Jos huoneessa on liian kuuma niin patterista ruuvataan sitä linjasäätöä pienemmälle.
Puulämmitykselle ja maalämmölle saisi asennettua automaattisen kytkennän. Jos puulämmityksessä riittää lämpöä niin lämmitys ohjataan pattereille. Jos puulämmityksen lämpötila ei riitä kytkeytyy puulämmityksen varaaja pois lämmityspiiristä. Maalämpöpumpussa tulee tietysti olla puskurivaraaja koska talossa patterit. Kun puulämmitys jäähtyy avautuu maalämmön lämmityslinja pattereille. Talossa voisi olla vaikka yksi kiertovesipumppu pattereille. Ennen kiertovesipumppua olisi ohjaus kummasta lämmitysjärjestelmästä lämpö otetaan.
Huono neuvo jättää termarit pois, et voi olla koko aikaa ruuvaamassa esisäätöjä.Etkä oikein ymmärtänyt tuota kytkentääkään.
Nyt aina kaupataan vaihtoehtoa että erikseen molemmat ja vielä että aina ensin puulämpöä siihen asti kun riittää. Pitäisi saada niin päin että maalämmöllä se "esilämmitys" ja sitten kun se ei riitä niin puulämmityksen varaajasta loput. Eli maalämpöpumppu on käytössä 24/7 ja puulämmitys varaaja sitten kun maalämmön tuottama 50 ei riitä. Eli tälläistä kytkentääkö ei ole kellään käytössä? Termostaatteja en ota pois. Ja mitään linjasäätöjä tuskin on vanhassa ok-talossa. Sulut on paluupuolella mutta ei niistä mitään säädetä.
Onnistuuko tuo sitten ihan vaan että kytkee maalämmön tulevan linjan lämmityslinjan paluupuolelle ja maalämmön lähtevän linjan suoraan sunttiin. Ja sitten pumpulle säätö vaikka sisäyksiköllä josta rajataan menoveden maksimiksi se 50. Käyttövesi sitten vaikka ensin puulämmityksen varaajan kautta esilämmitettynä maalämpöpumpun varaajan kautta käyttövesilinjaan. Niin saadaan talvella esilämmitettyä käyttövesi eikä pumpun tarvitse tehdä käyttövettä huonolla hyötysuhteella niin paljon. Miltäs tälläinen kuulostaisi?
Eli haluat asentaa osatehoisen maalämmön, josta ei löydy vastuksia?
Pakkasilla kun maalämpö ei riitä lämmittämään taloa ja/tai käyttövettä haluat puulla lämmitetystä varaajasta lisälämpöä?
Aloituksen voisi kirjoittaa paremmin, kuten jatkovastauksetkin?
Kytkentänä:
Maalämpö toimii tavallisesti. Maalämmön jälkeen pattereille menevä vesi kulkee nykyisen suntin kautta ja oumanni, tai vastaava, säätää kattilasta lisälämpöä tarvittaessa. Sama pätee käyttöveteen.
Ei tuollaisessa kyllä mitään järkeä ole, mutta kaikkea saa tehdä jos haluaa.
Perustele tuo järjettömyys?
Jos puu on käytännössä ilmaista niin sitäkö ei voisi käyttää auttamaan pumppua kovilla pakkasilla. Vielä kun järjestelmäkin on käytännössä valmis. Sinustako on sitten järkevämpää paahtaa pumpulla ja vastuksella se 65 asteinen vesi? Ja heittää puulämmitysvehkeet romurautakauppiaalle. En halua asentaa osatehoista pumppua vaan ihan sellaisen mikä riittää pitämään talon lämpöisenä ja saahan sielä olla vaikka vastuksetkin viimeisenä varana.
Aloituksessa kirjoitin näin.. Ei kovin epäselvää..
"Puukattila jäisi rinnalle ja uusi maalämpövaraaja vanhan tilalle. Varaaja tilavuus 1200l että puukattilaakin saa sitten polttaa reilusti tarpeen vaatiessa. Miten nuo kytketään niin että maalämmöstäkin on jotain hyötyä lämmityskaudella 24/7. Patterilinjan paluuko kytketään pumppuun ja pumppu nostaa sen vaikka 50 ja siitä suntille ja varaajasta loput. Vai pumpulta suoraan varaajaan. Tulo pumpulta varaajan alaosaan tai keskelle ja siihen anturi joka käynnistää pumpun kun varaaja kylmenee. Kertokaapa viisaat ja sellaiset joilla on toimiva järjestelmä. Molempia pitäisi pystyä käyttämään yhtäaikaa ilman mitään sulkuja tai muutoksia kierrossa. "
Ja jatkovastauksessa näin...
"Nyt aina kaupataan vaihtoehtoa että erikseen molemmat ja vielä että aina ensin puulämpöä siihen asti kun riittää. Pitäisi saada niin päin että maalämmöllä se "esilämmitys" ja sitten kun se ei riitä niin puulämmityksen varaajasta loput. Eli maalämpöpumppu on käytössä 24/7 ja puulämmitys varaaja sitten kun maalämmön tuottama 50 ei riitä."
Puu on ilmaista, mutta et halua tuota kuitenkaan käyttää, mutta haluat. Kyllähän tuo aika järjettömältä kuulostaa.
Aika järjetön on ajatus, että haluat täystehoon pystyvän pumpun ja piirin, jota et kuitenkaan halua käyttää täystehoisesti. Ylimääräinen piiri vain huonontaa hyötysuhdetta, kun neste joutuu maapiirissä kulkemaan pitkän matkan. Samaten isompi pumppu, joka pyörii tyhjäkäynnillä suurimman osan aikaa ei ole fiksu idea.
" ja saahan sielä olla vaikka vastuksetkin viimeisenä varana. " Siis kuinka???
Aikaisemmin kirjoitit "Vastuksella en ala taloani lämmittämään vaikka olisi kuinka halpa sijoitus. " Eli nyt haluat sinne vastuksetkin, mutta et niitä kuitenkaan käytä. Ei kovin järkevältä kuulosta tuokaan.
Kyllähän tuo aloituksesi on tuhannen sekava.
Edellä kerroin jo kytkennän varaajalle. Ei vaadi mitään ihmeellistä. Vanha jää rinnalle. Hankit vain sen täystehomaalämmön, jota et kuitenkaan täystehoisesti käytä. Rajoitat sen käyrästön jyrkkyyttä niin, että talo on hieman viileä ja puuvaraajasta otat loput. Asennat vastukset maalämpöön, joita et kuitenkaan käytä.
Itse taidat olla noiden vastauksiesi kanssa niin sekaisin että sinulta ei järjen sanaa tule.
- Ensinnäkin mikä ylimääräinen piiri ???
- Miten se kulkee pidemmän matkan kun tekee lämmitysveden 50 saakka. Lattialämmitystalossa tietääkseni lämpö on vaan 35. Pyöriikö pumppu silloinkin suurimmanosan aikaa tyhjäkäynnillä ???
- Käsittääksini lähes kaikissa maalämpöpumpuissa on se vastus mukana ihan vakiovarusteena, vai olenko väärässä ???
- Ja tarkoitus olisi käyttää puuta ja maalämpöä mahdollisimman tehokkaasti hyväksi, onko sekin sinun mielestä järjetöntä ???
- Aina sanotaan että pumpulla ei kannata tehdä kauhean kuumaa vettä, onko sekin sinusta järjetöntä ???
- Onko 50 astetta pumpulle sinun mielestä vajaa käyttöä ???
Juuri tällä maalämpöpumpulla haen helpotusta puulämmitykseen ja puusavotalla oloon, senkin olen jo moneen kertaan kirjoittanut. Sitäkään näköjään et halua ymmärtää.
Koeta nyt ymmärtää että maalämpö lämmittää taloa siihen asti kun se on energiatehokasta eli n. 50 ja sitten otetaan puista loput. Jos cop menee 2 kovilla pakkasilla kun menovesi lähentelee 65, onko se kannattavaa. Silloin otetaan tuo 50 ja 65 erotus puilla. Onko tuokin liian vaikea ymmärtää.
Järjen sanaa pimeydessä valtavalle.
"- Ensinnäkin mikä ylimääräinen piiri ???"
Mitä enemmän tehoa otetaan sen pidempi maapiirin tulee olla. Mitä pidempi piiri sen isompi vastus siinä on. Mitä isompi vastus sen isomman tehon pumppu vaatii.
"- Miten se kulkee pidemmän matkan kun tekee lämmitysveden 50 saakka. Lattialämmitystalossa tietääkseni lämpö on vaan 35. Pyöriikö pumppu silloinkin suurimmanosan aikaa tyhjäkäynnillä ???"
Invertteripumppu käy hitaammin, muut pätkivät käyntiä, eli eivät käy ollenkaan.
"- Käsittääksini lähes kaikissa maalämpöpumpuissa on se vastus mukana ihan vakiovarusteena, vai olenko väärässä ???"
Olet. Useimmissa on, koska se on järkevää. Kaikissa ei ole. Sinä halusit tällaisen, mutta et halua sitä käyttää?
"- Ja tarkoitus olisi käyttää puuta ja maalämpöä mahdollisimman tehokkaasti hyväksi, onko sekin sinun mielestä järjetöntä ???"
Mitä tämä tarkoittaa? Haluat käyttää mahdollisimman paljon molempia, vai toista vai mitä?
"- Aina sanotaan että pumpulla ei kannata tehdä kauhean kuumaa vettä, onko sekin sinusta järjetöntä ???"
On. Jos maalämpö on, niin sillä kannattaa tehdä myös kuuma vesi. Kuka on sanonut, että pumpulla ei kannata tehdä kuumaa vettä? Sinä?
"- Onko 50 astetta pumpulle sinun mielestä vajaa käyttöä ???"
Mitä tällä tarkoitat? Kesällä kun taloa ei lämmitetä ja pumppu tekee pelkästään käyttöveden 55 astetta huilaa pumppu suurimman osan ajastaan. Kyllä se silloin toimii vajaateholla. Lämpötilalla ei ole suoraan mitään tekemistä pumpun käyntiaikaan.
"Juuri tällä maalämpöpumpulla haen helpotusta puulämmitykseen ja puusavotalla oloon, senkin olen jo moneen kertaan kirjoittanut. Sitäkään näköjään et halua ymmärtää."
Ymmärsin. Kerroin sinulle kytkennän millä tuo onnistuu. jos et asiaa tajunnut, niin et voi auttaa enempää. Kiitosta ei kuulunut, mutta ei kuulune tapoihisi.
"Koeta nyt ymmärtää että maalämpö lämmittää taloa siihen asti kun se on energiatehokasta eli n. 50 ja sitten otetaan puista loput. Jos cop menee 2 kovilla pakkasilla kun menovesi lähentelee 65, onko se kannattavaa. Silloin otetaan tuo 50 ja 65 erotus puilla. Onko tuokin liian vaikea ymmärtää. "
Mitä tarkoitat energiatehokkaalla? 50 asteen tapauksessakin se on huomattavasti energiatehokkaampaa kuin suorasähkö, tai puu.
Jos COP on 2, niin se on 2 kertaa kannattavampaa. Eikö?
Mistä saat nämä 50 ja 65? Omasta päästäsi? Miksi se pitäisi korvata puilla?
Eiköhän ennemmin kannattaisi laittaa paukkuja talon ilmavuotoihin ja eristämiseen ja vaihtaa muutama patteri isommaksi. Asioita ehdotettu jo tuolla ylempänä. Voisi jopa auttaa niin paljon, että tuon puun kulutus tippuu niin paljon, että et mitään pumppua enää tarvitse puumäärän puolittamiseen.
Vai onko tapasi vain sönkätä asioista?
Joo älä vastaa enää kun elät niin kaukana todellisuudesta. Et ymmärrä asiaa niin voitko olla kommentoimatta. Et edes toisteluista huolimatta näköjään ymmärrä tuota 50- 65 juttua.
Sinun teorioitten mukaan on ihan sama kuinka lämmintä vettä pumpulla tehdään, hyötysuhde ei siitä muutu. Ja copillla 2 lämmitys on kuitenkin omakustannehintaan tehtyjä puita energiatehokkaampaa. Laskepa nyt uudestaan. Ja mitä se kesä nyt tähän lämmitykseen kuuluu, silloin on kulutukset hiukan eri luokissa.
Ja kun hiukan lisää eristettä seinään ja uretaania rakoihin niin energian kulutus puolittuu. Herää ihan oikeasti todelliseen elämään.
Minä en kiitä turhista asioista. Sinun kytkentä oli ihan sama kun mitä minä jo tarjosin ennen kun annoit sen vinkiksi. Se lukee minun ihan ensimmäisessä viestissä.
Kukahan tässä sönkkää järjettömyyksiä ???
Niin kiitos vaan turhista kytkentä neuvoista jotka jo itsekin tiesin. Tuliko nyt hyvä mieli. Voit lähtea antamaan asiantuntija neuvoja toisiin ketjuihin.
Et sitten millään voisi kunnioittaa aloittajan näkemyksiä kahden lämmitystavan yhdistämisestä? Aloittaja pyysi keskustelua vain tästä aiheesta. Yhdistämisestä.
Niin, itse taas ihmettelen näkemystäsi ;
>Mitä enemmän tehoa otetaan sen pidempi maapiirin tulee olla. Mitä pidempi piiri sen isompi vastus siinä on. Mitä isompi vastus sen isomman tehon pumppu vaatii.<
Maanpiirin putkistostosta tuleva vastus nesteen kiertämiseen ei liity kompressorin tehoon. maanpiirin pituuteen vaikuttaa mm maaperä. Toki maanpiiri putkiston pituus on suhteessa kompressorin tehoon/kin. Markkinoilla on myös kehittynein merkki, joka tarvitsee huomattavasti pienemmän maapiiriputkiston.
Putkiston pituus tulisi aina olla riittävä,jolloin lopputalvestakin tulevan nesteen lämpötila on plussalla. Joka paikassa näin ai ole eli mitoistus on virheellinen,- ei kompressorin tehoon nähden,- vaan talon tarvittavan lämmön toteuttamiseen nähden.
"Joo älä vastaa enää kun elät niin kaukana todellisuudesta. Et ymmärrä asiaa niin voitko olla kommentoimatta. Et edes toisteluista huolimatta näköjään ymmärrä tuota 50- 65 juttua. "
Talosi pattereihin menee 65 asteista vettä ja paluu 50 kovilla pakkasilla. Jostain olet saanut sitten päähän, että maalämmön absoluuttinen raja on 50 astetta. Väärin meni.
"Sinun teorioitten mukaan on ihan sama kuinka lämmintä vettä pumpulla tehdään, hyötysuhde ei siitä muutu. "
En ole näin väittänyt.
"Ja copillla 2 lämmitys on kuitenkin omakustannehintaan tehtyjä puita energiatehokkaampaa. Laskepa nyt uudestaan."
On varmasti halvempaa, kun puiden hinta on nolla ja silloin puilla lämmittäminen on myös kannattavampaa vaikka COP olisi 5. laskeppa nyt aivan itse mistä revit COP = 2 tähän.
"Laskepa nyt uudestaan. Ja mitä se kesä nyt tähän lämmitykseen kuuluu, silloin on kulutukset hiukan eri luokissa."
Käyttöveden lämpötila nostetaan 55 asteeseen. Pumppu takoo käyttövettä COPilla 2,7 aika monessa pumpussa. Tuossa sinulle hyötysuhde. Ei lämmityksen paljous, tai vähyys vaikuta pumpun hyötysuhteeseen, vaan pumpun koon mitoitukseen.
"Ja kun hiukan lisää eristettä seinään ja uretaania rakoihin niin energian kulutus puolittuu. Herää ihan oikeasti todelliseen elämään."
Ei varmasti vähene, mutta pattereiden veden lämpötilaa voisi oleellisesti laskea. Onhan tuo aivan typerä lämpötila, joka toimii lähinnä öljyllä. Varaajan energiamäärästäkään et saa kuin pienen osan käyttöön, kun sitä täytyy alkaa lämmittämään varaajan lämpötilan tippuessa alle 65. Et ole tätäkään tajunnut, mutta eipä ihme.
"Minä en kiitä turhista asioista. Sinun kytkentä oli ihan sama kun mitä minä jo tarjosin ennen kun annoit sen vinkiksi. Se lukee minun ihan ensimmäisessä viestissä."
Aloituksessa selvästi jo tiesit kaikki ainakin omassa mielestäsi. Kun neuvot ovat turhia, niin mitä vingut? Meillä akat vinkuu tuolla tavalla. hame päällä?
"Et sitten millään voisi kunnioittaa aloittajan näkemyksiä kahden lämmitystavan yhdistämisestä? Aloittaja pyysi keskustelua vain tästä aiheesta. Yhdistämisestä."
Kerroin kytkennän. Ehdotin, että eristää ja laitta lisäpattereita. Käsittääkseni tämä oli sinunkin ehdotuksesi. Vain sinä saat tällaista ehdotella? Niinpä niin.
"Maanpiirin putkistostosta tuleva vastus nesteen kiertämiseen ei liity kompressorin tehoon."
En ole näin väittänytkään. Maapiirissä olevaa nestettä kuitenkin liikuttaa kiertovesipumppu. Mitä pidempi piiri sen enemmän tuo haukkaa tehoa. Aivan perusteita, mutta ilmeisesti sinulle uutta.
"Toki maanpiiri putkiston pituus on suhteessa kompressorin tehoon/kin. Markkinoilla on myös kehittynein merkki, joka tarvitsee huomattavasti pienemmän maapiiriputkiston."
Mitä paremmalla COPilla toimiva pumppu sen pidemmän piirin se tarvitsee. Juuri vastoin kuin kirjoitat. Liian vaikeaa tämäkin selvästi sinne. Samoin mitä enemmän piiristä otetaan tehoja sen pidempi piirin täytyy olla. Ja liian vaikeaa tämäkin.
"Putkiston pituus tulisi aina olla riittävä,jolloin lopputalvestakin tulevan nesteen lämpötila on plussalla. "
Plussalla ei ole mitään merkitystä. Mitä lämpimämpää paluuneste on sen parempi. Termodynamiikkakin jäänyt siellä välistä.
"Joka paikassa näin ai ole eli mitoistus on virheellinen,- ei kompressorin tehoon nähden,- vaan talon tarvittavan lämmön toteuttamiseen nähden. "
Aika monessa maapiirissä piiri jäätyy alkumatkasta. Oli tämäkin uutta sinne.
Antaapa olla. Idiooteille liian paljon monimutkaisia asioita.
Hyvät jatkot. Voitte vaikka jutella siellä essonbaarissa lisää asioista.
Voi raukkaa kun on elämän vaikeaa. Kysyin vaan kytkentää. En halua sinun teoriota menovesistä, enkä lisäeristyksistä. Sinä näköjään tunnet minun taloni lämmityksen ja u-arvon paremmin kun minä. Suurinosa suomen patteriverkoista on suunniteltu periaatteella 60/ 40, tuo sinun pitäisi tietää kun olet noin viisas. Juu olen kyllä ymmärtänyt että varaajaa pitää lämmittää, koska jos olet tajunnut niin lämmitän sitä nytkin ja samat menoveden lämmöt on nytkin. Mutta sinä et varmaan tajunnut että suntin tarvitsee sekoittaa huomattavasti vähemmän kuumaa sekaan kun tulon maalämpö on jo valmiiksi lämmittänyt 50. Ja tuolla 50 mennään jo pitkälle, eli siis pelkällä maalämmöllä olisi taas menty tähän asti mainiosti. Ja lue aloitus uudelleen niin tajuat jotain, vai ymmärrätkö edes lukemaasi. Mistään 50 paluu lämmöistä en ole kirjoitellut. Lue uudestaan ja oikein ajatuksen kanssa...
"Minulla olisi patteri talo ja menovedet ovat pakkasilla aika kovia maalämmölle, jotain 60- 65 astetta kovalla pakkasella. Paluukin sitten on noilla lämmöillä tietysti 40 luokkaa."
Ja juuri sitä cop en halua sinne alle 3. Sen takia haluan rajata maalämmön ylälämmöksi sen 50 ja tuo on sinulle liian vaikea asia tajuta. Ja kyllä se cop on lähellä 2 kun menovesi on 65, ei siitä tarvitse enempää keskustella. Ja kysymys olikin energiankulutuksesta kesällä ja talvella. Talvella menee nykyään n. 20000kWh ja kesällä n. 3000kWh. Joten siinä 3000kWh ei paljon tuo 0,3-1 coppi ero ei tunnu. Kai ymmärrät senkin. Ja tuskin kesällä edes pumpulla käyttövettä lämmitän, senkin kerron tuolla ylhäällä jos olisit viitsinyt lukea.
Älä vääristele toisten kirjoituksi ja opettele käyttäytymään. Ja lopeta ihmisten nimittely. Meillä päin akat jouruaa ja solvaa ihmisiä takana päin. Onko itsetunto heikko vai etkö kestä sitä että joku muukin tietää asioita jotain. Omat tietosi on näköjään minunkin tietojani heikommat, mutta silti annat minulle neuvoja. Voit päteä sukujuhlissa mutta täällä voit olla hiljaa.
Tuo nyt tuntuu aika epätodelliselta. Pumput kehittyy ja piirit pitenee ja kaivot syvenee. Eiköhän se nyt kuitenkin mene toisinpäin. Hyvällä pumpulla saa samasta piiristä enemmän energiaa talteen.
"Mitä paremmalla COPilla toimiva pumppu sen pidemmän piirin se tarvitsee. Juuri vastoin kuin kirjoitat. Liian vaikeaa tämäkin selvästi sinne."
Pellen tarinointi näemmä jatkuu. Kuinka monta ketjua vähä älyinen viitsii oksentaa tuota säälitarinaa vielä? Ilmeisesti monta.
Apusi löytyy lähimmästä terveyskeskuksesta lähetteenä suljetulle. Rohkeutta vain käymään.
On se niin mukavaa kun on lämmin talo, joka vie vähän energiaa. Kyllähän tuo tietenkin siellä jurppii, mutta eiköhän sinulle anneta kourallinen rauhoittavia, niin tasaannut tuolta raivoamiselta.
Älä jaksa. Sinä avaat näitä ketjuja ja yrität sälyttää syyn minun niskoille. Sinä olet oikeasti ihan sekopää. Huomasitko olevasi väärässä vai miksi noin agressiivinen käytös toisia kohtaan ? Oletko harkinnut vihanhallintaterapiaa ?
Ei ole yhtään ketjua tarvinnut aloittaa. Eiköhän joku onneton puulämmitäjä joka haaveilee maalämpösekoituksesta, mutta ei ole älyä sitä tehdä, tee näinä aivan riittävästi.
Peräkammaripojan äiti saa pari läimäytystä, kun toiset ovat niin ilkeitä netissä. Nyyh, nyyh, nyyh.
Ja mitäs sinä tuolla käytöksellä voitat. Saatko jotenkin nostettua itsesi muiden yläpuolelle korokkeelle. Ja muut katselee sinua ihaillen ja kuiskii... on se nero.. on se viisas... on se nobelin arvoinen tietäjä... Jaat sitä samaa tietoa minkä kaikki jo tietää. Ei siis mitään uutta. Kuukkelikin on viisaampi kun sinä.
SUURIMMAN HYÖDYN SAAT, KUN VÄHENNÄT ENERGIAKULUTUSTA RAKENTEELISIN MUUTOSTÖIN. ELI U-ARVOT, TALON TIIVEYS, ILMANVAIHTO OVATKO NE KUNNOSSA. 15 000 EUROLLA PYSTYY KORJAAMAAN HUOMATTAVASTI ENEMMÄN KUIN LISÄÄMÄLLÄ MONIMUTKAISIA JÄRJESTELMIÄ, KUN ENERGIANKULUTUS PYSYY SAMANA. AIKOINAAN OLI SÄHKÖVARAAJIA, JOISSA OLI YÖSÄHKÖMAHDOLLISUUS. TÄLLÄIN LASKETTIIN OPITMIVARAJAKOKO, 1M3 VARAAJAAN N. 10 KW VASTUKSET JNE. VARAAJAN KOKO MITOITETTIN 8-10H PURKAUTUMISAJALLE.
Älä selitä... Purkaudu muualla. Nyt lämmitetään taloa, ei tehdä siitä hometaloa.
Opettele rakentamaan!
Ymmärrät varmaan noin viisaana miten helppoa on vanhan talon lisäeristys ja ulkoseinien höyrytiiviyden parantaminen. Rahaa menee 50K€ ja lopputulos ala-arvoinen. Osaan jo rakentaa. Olen tehnyt aika monta ok-taloa elämäni aikana. Oman taloni olen rempannut sisäpuolelta ja tiivistänyt sen minkä voi. Varmaan se 15000€ on jo mennyt ja lisäeristyksiä ei ole laitettu senttiäkään.
asiaa puhut vanhojen talojen remppaamiskuluista. Elinkaari Suomesa taloilla on liian lyhyt.
Useita taloja kun katsoo, niin oli saanut lanata tasaiseksi jo aikoja sitten.
Niin omasta metsästä tehdyn puun kWh hinta on 0,3-1 senttiä, riippuen teko ja ajovehkeistä. Sitähän ei maalämpö jobbareiden mielestä kannata käyttää missään tapauksessa, vai mitä "Joopa joo" ?
Kaksi takkaa jossa puuta palaa. Ja noita "ilmaisia" puita omasta metsästä.
Ei löydy maalämpöä.
Meni sitten tälläkin idiootilla varma tieto väärin.
Meneppäs johonkin niiden takkojesi kanssa hopi hopi!
jokin ihmisyys sentään voisi olla ainakin kun esiintyy ylen viisaana jolal tuskin on tulityökorttia suurempaa tutkintoa hallussaan.
Eiköhän neuvot talon lämmitysjärjestelmäremonttiin kannattaisi kysyä asiaan perehtyneeltä LVI- suunnittelijalta, eikä TÄÄLTÄ.
Aloittaja niitä kertoo meille kaikille :D
Sillä on paras tietämys asiasta :D :D :D
Sinähän asetit jo tietämyksesi kaikkien yli. Sinulla ei ole edes maalämpöä ja olet sen alan asiantuntija. Ja aika hukassa sekin on. Sanotaan nyt että netistä kopioitua tietoa, sen osaa kaikki kertoa ilman sinun pätemistä. Jopa minä joka en tiedä maalämmöstä mitään.
Näin kirjoittaa peräkammarinpoika. Suuri maalämmön asiaatunitja syvällä kokemuksella :D :D :D
Ai mutta eihän sieltä löytynytkään maalämpöä :D :D :D :D :D
Jatka vain pelle vinkunaasi. Ja kyllähän sinä jatkatkin :D :D :D :D
Olenko väittänyt olevani asiantuntija. Sinä esiinnyit asiantuntijana. Minä annoin vaan oman metsän puulle hinnan.
Jatka vaan solvaamista kun asiatieto loppui. Tuohan on sinulle se ainut keino selvitä tästä.
Näin juuri :D :D :D :D :D
Meneppäs nyt lätkimään sitä äitiäsi ja itkemään sille kun tuli hiekkaa silmiin.
Eikös täällä tunnetusti ole suomen parhaat maalämpö asiantuntijat ;)
Täällä voi järkeillä asiasta kuin asiasta ihan oman maun mukaan.
Niin siis vähän hankalaa maalämmön ja puun yhdistäminen. Maalämpöpumppu pystyy ilman vastuksia 55 asteiseen menoveteen jos pumppu on riittävän tehokas taloon. Pumppu käy silloin koko aika. Maksimi paluulämpötila on joku tietty ja sitten pumppu sammuttaa itsensä. Paluulämpötila max yleensä 55 astetta. Lukua voi säätää pienemmäksi.
Jos autat pakkasella puulla niin pumpun raja-arvot ylittyy ja pumppu sammuu. Ei ole kiertotietä.
Sinulla pumppu tulisi mitoittaa vajaatehoiseksi että kone käy talvella jatkuvasti ja max menolämpötila olisi se miettimäsi luku 50 astetta. Voi olla hankala mitoittaa pumpun tehoa kovin tarkasti. Jos otat vielä pienempitehoisen pumpun niin kovalla pakkasella saisi esim max 45 asteisen veden ja pumppu käy jatkuvasti.
Kun pumpun teho ei riitä niin kannattaisi polttaa niitä puita ja vaikka varaajan sähkövastuksilla auttaa. Siitä maalämmöstä ei oikein apua voi saada lisälämmönlähteenä jos on puu ja maalämpö. Maalämmölle pitäisi olla silloin talossa aivan omat vesipatterit tai ilmalämmitys ym.
Maalämpö nostaa palaavan veden lämpötilaa normaalisti noin 8 astetta ylemmäksi. Eli palaavan veden lämpötila on tosi tärkeä luku maalämmölle.
Niin eihän tässä ole pumpun auttamisesta kyse. Vaan menoveden lämmön nostamisesta pumpun jälkeen ennen patterilinjaan menemistä. Eli puukattilan tai energiavaraajan lämpö ei mene pumpulle suoraan ollenkaan. Eli pumppu tuottaa linjaan säädettyä max. 50 asteista ja se menee suntille ja varaajasta tarvittaessa lisää vaikka se 10 astetta ja näin menovesi on 60. Sitten se palaa kierrosta pumpulle 40 asteisena. Ja pumppu nostaa taas sen sinne 50 ja taas suntille ja siitä kiertoon. Kun lämmöntarve vähenee niin energiavaraajan suntti sulkeutuu niin että maalämpö huolehtii koko lämmitystyöstä. Tälläinen kytkentäkö on siis mahdoton toteuttaa ja säätää pumpun automatiikalla. Tässä siis pumppu olisi se päälämmönlähde ja energiavaraaja vaan nostaa tarvittaessa kiertoveden lämpöä pumpun jälkeen. Paluu pysyisi kuitenkin aina lähes saman lämpöisenä. Periaatteessa sitä voisi jopa laskea kiertoa hiukan hidastamalla. Puulämmitysjärjestelmä hoitaa kyllä automaattisesti tuon lisälämmön säätelyn koska hoitaa sen nytkin.
Näin minä sen ymmärsin....
Juuri noin. Jos pattereilta tulevan paluuveden saisi alhaisemmalle tasolla, niin maalämpö mahdollistaisi hoitamaan lämmityjksestä suurimman osan ja leudoimmilla keleillä kokonaan,- niin halutessa.
Onko totta , että LVI-ja automatiikka-alan ammattilaiset eivät kykene tekemään toimivaa suunnitelmaa sinulle, riippumatta siitä pitävätkö ideraa viisaana tai ei.
Siitäkään ei ole päästy yksimielisyyteen, kumpi se päälämmitysjärjestelmä oikein on, kun talo ei lämpiä ilman puukattilaa.
Toiset käyttävät tulisijaa ympärivuoden ja laittaavat maalämmön talvella ja toiset suosittelevat tekemään päinvastoin. Näin käy, kun asiassa pyöritään mutu-tasolla.
Eiköhän nykyinen lämmitysjärjestelmä ole puu ja sitten maalämmön laiton jälkeen maalämpö ja puu jäisi lisälämmön tuottajaksi kovilla pakkasilla kun tuo 50 kiertovesi ei riitä enää talon lämmön ylläpitämiseen.
"Puukattila jäisi rinnalle ja uusi maalämpövaraaja vanhan tilalle. Varaaja tilavuus 1200l että puukattilaakin saa sitten polttaa reilusti tarpeen vaatiessa. Miten nuo kytketään niin että maalämmöstäkin on jotain hyötyä lämmityskaudella 24/7. Patterilinjan paluuko kytketään pumppuun ja pumppu nostaa sen vaikka 50 ja siitä suntille ja varaajasta loput. Vai pumpulta suoraan varaajaan. Tulo pumpulta varaajan alaosaan tai keskelle ja siihen anturi joka käynnistää pumpun kun varaaja kylmenee. Kertokaapa viisaat ja sellaiset joilla on toimiva järjestelmä. Molempia pitäisi pystyä käyttämään yhtäaikaa ilman mitään sulkuja tai muutoksia kierrossa."
Katsos palstan vänkääjä on taas saanut keskustelun solvaus asteelle. Koittakaa kestää kyllä se siitä rauhaantuu kun lumi maahan tulee. Tämä on tuttu kuvio lukemattomista keskusteluista.
Pattereista saa sen parhaimman tehon kun kierrätetään riittävän nopeasti. Mulla meno ja paluu lämpötilaero on 3 astetta. Pakkasilla varmaan enemmän. Mutta miten saat hukattua lämpöä kierrossa 65 -> 40 astetta? Kuulostaa mahdottomalta.
Maalämpöpumppun max teho ja lämpö on se 55 astetta. Jos haluat 50 astetta niin pumpun pitää välillä sammua ja käynnistyä uudelleen. Maksimi lämpötilassa 55 astetta paluulämpötila olisi esim 48 astetta. Pumppu korottaa lämpötilaa esim 8 astetta.
Jos haluat keskimäärin sitä 50 asteista vettä niin pumppu tuottaisi noin 46-54 asteista josta tulee 50 keskiarvo.
Lattialämmitystaloissa pumpun teho ei riittäisi kovin kuumaan menoveteen pumpun tehon mitoituksesta johtuen. Pumpun teho on suurimmillaan 35 asteisella vedellä esim 10kW. 50 asteisella esim 8.5kW pahimmillaan. 55 asteisella 8kW pahimmillaan. Myös keruupiirin lämpötila vaikuttaa vähän tehoon.
Jos talo vaatii lämmitystehoa niin 3 asteen lämmönerolla veden pitää kiertää todella nopeasti. Onkohan edes patteri talossa mahdollista :O
Ainakin haalealla vedellä ja kiertovesipumppu täysillä meillä tulee meluhaittoja lämmityksestä. Kohina on aika kova yöllä kun on hiljaista. Ei vanhoja linjoja ole noille lämpöeroille suunniteltu ja koville pumpun nopeuksille. Kyllä se 60/ 40 on ollut aika vakio menneinä aikoina. Nykyään on sitten erilaisia matalalämpöpattereita.
Jos pohditaan varraja / puulämmitystä tai maalämpöä , niin ihanne tila olisi veden virtausnopeus säätää siten, miten pattereiden alin osa on normaalisti lähes huonetilan lämpöinen ja termostaatti ohjaa tämän patterin alaosassa olevan " kylmän" veden korkeutta / patterin tehoa. Huonelämmön kohotessa yli halutun, niin termostaatti rajoittaa veden kiertoa ja siten patterin alaosassa oleva kylmä alue nousee ylemmäs ja termostaatin sulkiessa kierron, patteri on kokonaan kylmä / huoneen lämpöinen.
Näin säätäen esim. meillä 2m3 varaaja riittää hyvin ja varaajassa oleva veden kerrostuma on erittäin hyvä ja siten varaajan lämpöenergia / koko voidaan hyödyntää tehokkaammin.
Pattereiden paluupüutken lämpötila on normaalisti alle 25......28C:tta. ja siten varaajan lämpötila ennen lämmitystä.
Vai ovat jätkät vähälahjaisia eivätkä ymmärrä tekniikasta mitään.
Kyllähän se vähän sellaista pakkaa olemaan että ei puun juurella ihan kaikesta pääse selville.
mutt akun heitä on pari kolme yhdessä heistä alkaa tuntua todella että gviisaita ollaan.
Täällä on vaan yksi pätevä, joka on omasta mielestää myös kätevä. Jos et sitä usko, kauhea on solvaus kosto.
Kiitos taas tämänkin keskustelun pilaamisesta vänkääjä. Pilasit sen edellisekin sekoitavalla sonnalla. Jos joku avaa ketjun niin sinä olet se sulkijalihas joka taistelee avauksia vastaan. Ja tiedät varmaan noin viisaana mistä se löytyy....
Se on avannut kaille psykopaateille ja narsistihäiriköille ison oven tämä nettiviisastelu ja sen kyllä huomaa että tulityökortilla viisastelevat ovat paikalla.
Eiköpähän se patterien vedenkierto lle silloin sopiva kun lämpö jää tupaan joka tarkoittaa sitä, että patteri on noin alas asti saman lämpöinen tai vähän alle .
silloin olisi jo tarvetta alkaa virtausta pienentää noin periaatteessa. jos yksiputkijärjestelmä, silloin se ketjun viimeinen lenkki määrää kiertonopeuden yhtenä osan ayhtälöä.
Aloitukseen palaten. Jos näiden kahden lämmitystavan yhteen toimivuus ja yhtä aikaa lämmittämninen , niin maalämmöllä on viisain nostattaa pattereilta tulevan veden lämpötilaa, mutta alle 50C:teiseksi ja loput puulämitteisellä varaajalla. Näin toimien puul'mmitys vähentyisi huomattavasti ja leudoimilla keleillä koko lämmityksen hoitaisi kokonaan, tarvittaessa maalämpö.
Maalämmön hyötysuhteen kannalta patterien paluuveden lämpötila tulisi saada mahdollisimman alhaiseksi. Tähän vaikuttaa mm veden kirtonopeus. Ylisuuresta veden kierrättämisestä ei ole mitään hyötyä, vaan pikemmiten haittaa.
Patterien uusiminen / lisääminen olisi hyvä ratkaisu ja edullista kokonaisuus huomioiden.
Raukka ei kestänyt totuutta. antoi asiantuntija neuvoja mutta huomasikin olevansa ihan metsässä. No toisten keskustelijoiden solvaushan se alkoi välittömästi ja aihe jäi sivuun. Kiitos taas tästä per saukko.
Sama määrä sitä energiaa kumminkin hukkaantuu kierrättääkö vettä pattereissa hitaasti vai nopeasti. Maalämpöpumpun täytyy kumminkin saada vettä nopeasti koneesta läpi että se toimii parhaiten. Patterit lämpeää parhaiten reilulla kierrolla. Mutta jos alkaa kuulua meluhaittaa pattereista, niin sitten joutuu kiertoa tietysti pienentämään.
Jos paluuvesi olisi 42 asteista niin maalämpö tekisi siitä arviolta 50 asteista. Jos paluuvesi on 43 tai yli niin maalämpö sammuisi ja lämmitys hoituisi puilla. Mitä hitaammin vettä kierrätetään maalämpöpumpun kompuran läpi niin sitä kuumempaa vettä se tekee. Joku haarukka taitaa olla 5-10 astetta. Sitä suurempi luku huonontaa hyötysuhdetta.
Jos tuo olisi todellisuutta, niin en ihmettele, jos maalämpö jossain tapauksissa kuluttaa yllättävän paljon sähköä. Siis järjestelmän lämmöntuotto ei mahdollistu reagoimaan huoneistossa tilapäisesti olevaan ylilämpöön.
Termostaattien mielekkyys / todellinen energian säästö perustuu juuri siihen, miten ne reagoivat ylilämpöön ja RAJOITTAVAT veden kiertoa patterissa. Kierämättömässä / rajoitetussa vedessä on siis se säästynyt energia.
Toki verkoston lämpötila tulee esisäätää, mutta tällä säädöllä ei säädetä huonekohtaista lämpötilaa.
>Sama määrä sitä energiaa kumminkin hukkaantuu kierrättääkö vettä pattereissa hitaasti vai nopeasti.<
Tuo on totta ja lämpöenergian tarpeen määrittää huomeiston lämpöhäviöt ja on yks hailee millä järjestelmällä lämmönjako toteutetaan. Säästö tulee juuri ylilämppöön reagoimisesta.
"Mitä hitaammin vettä kierrätetään maalämpöpumpun kompuran läpi niin sitä kuumempaa vettä se tekee. "
Tuota en usko. Laite vahtii juuri pattereille menevän veden lämpötilaa ja tekee vain säädetyn lämpöistä vettä. Vaikka litran tunnissa.
Tyypillinen ketju. Kysyjä ei tiedä mitään, mutta omasta mielestään kuitenkin tietää kaiken.
Sama tyyppi joka käskee toisia rauhoittumaan ja itsellä otsasuonet pullistuvat.
Tavoille kannattaisi oppia ennen kuin lähtee ihmisten ilmoille
Ei se kompura tajua minkä lämpöistä vettä se ketjun aloittaja haluaisi. Koneesta tulee koneen kiertovesipumpun määrittämää vauhtia vettä läpi. Nopeus riippuu siitä sopivasta lämpötila erosta esim 8 asteella tulee ihan hyvä hyötysuhde. Mitä tehokkaampi maalämpöpumppu niin sitä nopeammin pitää kierrättää lämmitysvettä sekä myös sitä lämmönkeruu liuosta. Katso maalämpöpumppujen kiertovesipumppujen tehot, ne ei ole mitään kovin heppoisia pyörittimiä. Mitä kauemman aikaa maalämpöpumpun kompura käy sitä kuumemmaksi lämmitysvesi nousee. Käyttöveden tekoon kompuralla voi riittää tehot 65 asteiseenkin veteen. Ei ole suositeltavaa kun siinä kompura rasittuu jo aika paljon. 50 asteisella menovedellä pumpun käyntiä pitää pätkiä että menovesi ei nouse liian korkeaksi.
Laite tekee vaan keskimääräisesti oikean lämpöistä vettä että talon sisälämpötila pysyy haluttuna joka säällä. Esim 21 sisälämpötila ja lämpökäyrän mukaan menovesi on aina sopivan lämpöistä keskimääräisesti. Patteritermostaatteja ei saisi olla koska silloin ei vesi kierrä jos kaikki termostaatit on pois päältä. Ainakin osa termostaateista tulee olla pois.
Et sitten malta pysyä poissa "asiantuntija". Sinulla ne hermot meni kun nettiviisaus ei nyt riittänytkään. Sehän huomattiin että maalämmöstä et tiedä mitään. Kenenkähän tässä pitäisi opetella tavoille. Nytkin jatkat saman sonnan jauhamista edelleen. Asiasta et kommentoi mutta haukut taas kaikkia itseäsi tyhmemmiksi. Kiillota jalusta pian saat kehuja kun äiti tulee kylään.
Maalämpö ollut kuusi vuotta. Hyvin toimii. Käy selvästi kateeksi kun ei siihen ole varaa!!! Kirjoita rauhassa kompura paukku viestejäsi. Pumppu laulaa säästöä joka päivä ja tuon kompuran honta on jo säästetty moneen kertaan.
Niin minullahan on ollu maalämpö jo 14v. Ja kahdessa eri talossa. Joten mieti sinä vaan kompuran hontaa ihan rauhassa. Onneksi minun pumppu ei laula, kuiskaa vaan. No onkin hiukan laadukkaampi kun taloon.com halpispumput.
Huono päivä?
Kerätäämpä koosteeksi tämän asiantuntijan kommentit kytkennästä...
"Jos et viitsi yrittää edes aloitusta kirjoittaa oikein, niin miksi kukaan viitsisi sinulle vastata yhtään b mitään?"
"Pelkkää sönkötystä, aiemmassa keskustelussa joku vastasi heti kärkeen, miten tämä toteutuu. Mikähän tässä on takana."
"Vai onko tapasi vain sönkätä asioista?"
" Kun neuvot ovat turhia, niin mitä vingut? Meillä akat vinkuu tuolla tavalla. hame päällä?"
"Pellen tarinointi näemmä jatkuu. Kuinka monta ketjua vähä älyinen viitsii oksentaa tuota säälitarinaa vielä? Ilmeisesti monta. Apusi löytyy lähimmästä terveyskeskuksesta lähetteenä suljetulle. Rohkeutta vain käymään."
"Peräkammaripojan äiti saa pari läimäytystä, kun toiset ovat niin ilkeitä netissä. Nyyh, nyyh, nyyh."
"Antaapa olla. Idiooteille liian paljon monimutkaisia asioita."
"Meni sitten tälläkin idiootilla varma tieto väärin."
"Aloittaja niitä kertoo meille kaikille :D
Sillä on paras tietämys asiasta :D :D :D "
"Näin kirjoittaa peräkammarinpoika. Suuri maalämmön asiaatunitja syvällä kokemuksella :D :D :D
Ai mutta eihän sieltä löytynytkään maalämpöä :D :D :D :D :D
Jatka vain pelle vinkunaasi. Ja kyllähän sinä jatkatkin :D :D :D :D "
"Meneppäs nyt lätkimään sitä äitiäsi ja itkemään sille kun tuli hiekkaa silmiin."
"Kyllähän se vähän sellaista pakkaa olemaan että ei puun juurella ihan kaikesta pääse selville.
mutt akun heitä on pari kolme yhdessä heistä alkaa tuntua todella että gviisaita ollaan."
Tuon listan kun tulostaa ja menee lvi-liikkeeseen niin saa tarvittavat osat ja kytkentä suunitelman asentajalle. Kyllä noilla neuvoilla on helppo lähteä viemään suunnitelmaa eteenpäin.
Selvä tapaus..
http://www.iltalehti.fi/digi/2014091918676898_du.shtml
Eiköhän tässä ole enempi kysymys superhankalasta asiakkaasta ammattilaisille, jotka eivät mene lankaan.
Ainakin se puukattila ja varaaja yhdistelmä oli liikaa "asiantuntijalle". Puutahan ei voi maalämmön kanssa käyttää koska se on halvempi energianlähde kun maalämpö. Liian alentavaa pumppujobbarille.
"Avaaja" se asiantuntija näyttää olevan. herjaa vaan toisia koko ajan ja tuntemus asioista nolla.
Sinäkö sitten annoit keskutelulle jotain. Haukuit kaikki idiooteiksi, peräkamarinpojiksi, pelleiksi ja sönköttäjiksi. Olit lähettämässä osaa suljetulle. Aloittajalla oli perustieto asiasta, sinulla ei tainnut olla yhtään enempää. Aloit sitten solvaamisen kun et ymmärtänyt edes sen vertaa kun muut. Mutta tämä on tuttu kuvio lukuisista keskusteluista.
paha lukihäiriö selvästi. sama linja näyttä jatkuvan
Niin näyttä....
Oli suojana lämpöreleet, mutta silti pumpun moottori paloi, kun otin täyttä koneesta palstan neuvojen mukaan.
PT1000 on lämpöpumppukauppiaan onni.
Kompura kuulemma kestää n. 100000 käynnistystä, näin luki jonkun valmistaja sivuilla. En muista kenen valmistajan. Eli jos vuodessa tulee yksi käynnistys kun vetää alitehoisella pumpulla 24/7 lämpöä linjaan niin kompura on käytännössä ikuinen. Näin täällä suoli24 neuvotaan.
Ne tahtoo olal nuo kiinaihmeet vähän sellaisia ja tällaisia.
no vakuutus korvannee kuitenkin pahimman.
Huonolaatuisilla käämityksien eristeillä tulee se läpilyönti yleensä aina silloin kun rasituspiikki on läsnä, eli käynnistykset, joissa virta on hetken aikaa moninkertainen, siinä eristeet on kovilla, mangneettikentät ylimmillään jolloin jo eristevikaantunut käämilanka tekee sen viimeisen liikkeensä löysässä vyyhdessään ja se on siinä, joko sulake reagoi tai sitten suojarelet ja kone alkaa odotella remontin tekijää.
Jos katsoo kun kiinalaiset käämii moottoreita tehtaissaan, ei pitäne ihmetellä juuri mitään sillä saralla.
Eli näiden tietojen perusteella mitä täällä on annettu maalämpöpumpu on tyhmä laite. Ei osaa tehdä linjaan edes rajoittua vettä, esim. tuota 50 asteista. Kierron pitää olla täysillä että olisi jotenkin tehokas laite. Ainut säätö on se kuinka paljon paluuveden lämpöä nostetaan. Siis alkeellinen automaattisuntilla oleva puulämmityssysteemikin osaa tuon kaiken. On virtauksen mukaan säätyvä kiertovesipumppu, lämpöanturilla toimiva menoveden säätö 0 asteesta -varaajan maksimilämpöön. Ja tämä yksinkertaiset laitteet pitää huonelämmön läpi lämmityskauden alle asteen sisällä. Sisäyksiköstä voi nostaa ja laskea menoveden minimi ja maksimi arvoja. Samoin sisälämpöä. On lämpötilan pudotuksia ja muuta. Ja kaikki tämä automatiikka maksaa alle 500€, siis suntti ja automatiikka. Maksaa nyt maalämmön huipputekniikasta 7000€ ja se ei edes osaa säätää menoveden lämpöä lämmitystarpeen mukaan tai edes rajoittaa maksimi ja minimiarvoja. Pumput huutaa aina täysillä virtauksessa lämmön tarpeesta huolimatta. No huh huh mitä maailmanlopun vehkeitä.
Onko tämä totta vai vaan suoli24 "asiantuntijoiden" omia teorioita ????????
Kyllä se maalämpöpumppu tekee lämpöä siihen asti kun pääsee. Sitten tulee sähkövastukset mukaan auttamaan jos teho ei riitä pahimmilla pakkasilla. Saahan sitä hyvää automatiikkaa puulämmityksellekin se on hyvä. Tuskin maalämmön automatiikka maksaa 500 enempää (valmistaja saattaa ottaa välistä). Saa siitä toki menolämpötilan vaikka 49-51 laitettua tai jotain siihen suuntaan. Itsellä löytyy puu. Voi polttaa puuta normaalista ja silloin maalämmön kompura sammuu. Maalämpö ja puu lämmittää samaa varaajaa. Maalämpö on kytketty patterilinjan paluuseen. Mulla vaan on muuten vanhanaikainen järjestelmä kun siinä joutuis käsin säätämään sunttia. Suntti onkin täysillä. Puukattilassa on vielä oma suntti. Joskus tuossa on ollu kotimatti käytössä, mutta rikki taitaa olla. No takassakin saa polttaa jos haluaa. Kompuraan on tullu 40 000 käynnistystä täyteen. Ei se maalämpö kovin monimutkainen laite ole eli melkein vois sanoa tyhmäksi.
Niin ja ei se kierto tarvitse olla patterilinjaan täysillä. Riittää että kierto on riittävän isolla puskurivaraajaan ja kytkennät on oikealla lailla tehty suunnitelmiin nähden. Uudet pumput osaa säätää oikeat pumppausnopeudet lämmityspumpulle ja liuospumpulle. Mulla on antiikkinen vehje ja on vaan ne perus 3 nopeutta. Saisi tietysti vaihdettua esim kiertovesipumpun a-luokan pumppuun jos haluaa.
mitäs luulette, moniko täysipäinen on valmis ostaamaan tuollaisen rähjätäneen kuolontähden kaltaisen talon ,jossa on monimutkaista tekniikkaa ja rakenteet vuotaa lämpöä.
http://img2.wikia.nocookie.net/__cb20090309234126/starwars/images/e/ee/DeathStar2.jpg
>Kyllä se maalämpöpumppu tekee lämpöä siihen asti kun pääsee. Sitten tulee sähkövastukset mukaan auttamaan jos teho ei riitä pahimmilla pakkasilla.<
Jos tuo olisi todellisuutta,jossain kohteessa, niin tehon tarpeen suunnittelija olisi ollut melkoinen tunari.
Mutta, onneksi tuo/kin on vain fiktiivinen kuvitus.
Mitä tarkoitat
Oikein suunniteltu maalämpö ei tarvitse vastuksia huoneiston lämmitykseen koko lämmityskautena. Parhaimmat paukuttavat 4,5 cop kerrointa, jopa yli hyvissä olosuhteissa.
Tekee luvatta ilman tarvittavaa pätevyyttä. Se on tuottamuksellista.
Tämän kaverin jutut on niin kun sen kimmo ohjelman steffen. Voi vidu mikä sekopää...
https://www.youtube.com/watch?v=bNmUUV4ilv0
Onko totta että maalämpö pumpulla voi lämmittää varaajan.ainakin kaikki pumpun myyjät/asentajat sanovat että pois kaikki vanhat varaajat/puukattilat ei niitä voi käyttää maalämmön rinnalla,ei edes lämmintä vettä voi ottaa vanhan varaajan kautta onko tosi että maalämpö pumppu ei pidä 2000 litran varaajaa 50 asteisena