Kaupunkimme päättäjät ovat leiponeet, johtamisoppien taiteen sääntöjen mukaisesti, nipun stategioita turvaamaan ja kirkastamaan Lieksan reittiä tulevaisuuden karikkoisilla vesillä. Yksi on nimetty "Lieksan kaupungin maahanmuuttostrategia 2020". Se löytyy kaupungin nettisivuilta. Kannattaa lukaista lävitse, jos et ole siihen aiemmin törmännyt. Aiheen tiimoilta velloo ja kumpuaa runsasta mielipiteiden vaihtoa, niin myös tässä keskustelukanavassa.
Minäkin olen tuota 15-sivuista opusta tavannut. Aihetta pureskellaan monelta eri kantilta, hivenen hurskaan sävyisesti ja ympäripyöreästi. Yritin saada ymmärrystä, paljonko kaupungin isät ovat suunnitelleet paikkaavansa vähenevää ja vanhenevaa ikäpyramidia maahanmuuttajilla. Ja mihin tämä mantra pohjautuu. En pettymyksekseni löytänyt selkeitä vastauksia ja riittävän ymmärettäviä lauseita. Strategiapaperi on sumea, jotakin johtolankoja siitä voi kaivaa.
Suurin huoli on huoltosuhteen ennustettu jyrkkä heikkeneminen, ja siitä seuraava pula työntekijöistä. Työpaikkojen pelätään hakeutuvan muualle, kun ei ole osaavaa työvoimaa tarjolla. Strategia on laadittu v. 2012, jolloin vielä Lieksan kuviteltiin nousevan alueen kuntaliitosten keskustähdeksi ja navaksi. Lieksan työllisen työvoiman määrä oli 4500, joista 60 palveli työpaikoissa, joiden tarve syntyi humanitäärisen maahanmuuton myötä.
Lähtotilanne v. 2012 oli 400 maahanmuuttajataustaista asukasta. Per tämän hetken tarkkoja lukuja ei julkisena ole, mutta monissa yhteyksissä on vilahdellut arvioita 550-600. Strategian aikajanasta on kaksi vuotta eli ensimmäinen neljännes taivallettu. Lisäystä on tullut arviolta 150-200 maahanmuuttajaa kahdessa vuodessa.
Kun nämä luvut peilaa kaavioon ja yrittää arvioida mikä on tilanne v. 2020, päätyy karkeaan haarukkaan 1000 - 1200 maahanmuuttajataustaisesta asukkaasta. Lieksan koko asukasluku v. 2012 oli 12600 ja sen on ennustettu vähenevän v. 2020 kohti noin 11200 asukkaaseen. Kantaväestön osuus on selkeästi laimenemassa.
Tärkeä kysymys kuuluu, onko strategia vielä kohdallaan ja miten strategian taustalla oleva huoli huoltosuhteesta on ajanjakson ensimmäisellä neljänneksellä kehittynyt. Onko parantumisen merkkejä oraalla.
Strategiat ovat luonteeltaan pitkäjänteisiä, mutta eivät kiveen veistettyjä eivätkä erehtymätttömiä. Antavatko äänestäjät luottamuksensa kaupungin nykyiselle pakolaispolitiikalle seuraavissa vaaleissa. Kuinka paljon Lieksassa säilyy työpaikkoja tai tarvitaanko lisää työvoimaa. Niin, kuntaliitos Nurmeksen ja Valtimon kanssa meni nurin ja Pielisjärven kaupunki puihin. Jospa niitä ennustettuja uusia työpaikkoja ei synnykään Lieksaan. Entä jos nykyinen väestöpohja ja työvoima riittävät täyttämään eläköitymisen myötä vapautuvat työpaikat.
Kaupunki saisi julkaista kaikille avoimesti nämä "missä mennään tällä hetkellä" luvut. Säännöllisesti kerran vuodessa ja selkokielellä. Eikä tekisi hallaa reilusti kertoa olennaiset taloudelliset tunnusluvut pakolaispolitiikan tiimoilta. Aihe on kuuma, ja pysyy kuumana kunnes kylmät faktat tuodaan julki.
Minäkin olen tuota 15-sivuista opusta tavannut. Aihetta pureskellaan monelta eri kantilta, hivenen hurskaan sävyisesti ja ympäripyöreästi. Yritin saada ymmärrystä, paljonko kaupungin isät ovat suunnitelleet paikkaavansa vähenevää ja vanhenevaa ikäpyramidia maahanmuuttajilla. Ja mihin tämä mantra pohjautuu. En pettymyksekseni löytänyt selkeitä vastauksia ja riittävän ymmärettäviä lauseita. Strategiapaperi on sumea, jotakin johtolankoja siitä voi kaivaa.
Suurin huoli on huoltosuhteen ennustettu jyrkkä heikkeneminen, ja siitä seuraava pula työntekijöistä. Työpaikkojen pelätään hakeutuvan muualle, kun ei ole osaavaa työvoimaa tarjolla. Strategia on laadittu v. 2012, jolloin vielä Lieksan kuviteltiin nousevan alueen kuntaliitosten keskustähdeksi ja navaksi. Lieksan työllisen työvoiman määrä oli 4500, joista 60 palveli työpaikoissa, joiden tarve syntyi humanitäärisen maahanmuuton myötä.
Lähtotilanne v. 2012 oli 400 maahanmuuttajataustaista asukasta. Per tämän hetken tarkkoja lukuja ei julkisena ole, mutta monissa yhteyksissä on vilahdellut arvioita 550-600. Strategian aikajanasta on kaksi vuotta eli ensimmäinen neljännes taivallettu. Lisäystä on tullut arviolta 150-200 maahanmuuttajaa kahdessa vuodessa.
Kun nämä luvut peilaa kaavioon ja yrittää arvioida mikä on tilanne v. 2020, päätyy karkeaan haarukkaan 1000 - 1200 maahanmuuttajataustaisesta asukkaasta. Lieksan koko asukasluku v. 2012 oli 12600 ja sen on ennustettu vähenevän v. 2020 kohti noin 11200 asukkaaseen. Kantaväestön osuus on selkeästi laimenemassa.
Tärkeä kysymys kuuluu, onko strategia vielä kohdallaan ja miten strategian taustalla oleva huoli huoltosuhteesta on ajanjakson ensimmäisellä neljänneksellä kehittynyt. Onko parantumisen merkkejä oraalla.
Strategiat ovat luonteeltaan pitkäjänteisiä, mutta eivät kiveen veistettyjä eivätkä erehtymätttömiä. Antavatko äänestäjät luottamuksensa kaupungin nykyiselle pakolaispolitiikalle seuraavissa vaaleissa. Kuinka paljon Lieksassa säilyy työpaikkoja tai tarvitaanko lisää työvoimaa. Niin, kuntaliitos Nurmeksen ja Valtimon kanssa meni nurin ja Pielisjärven kaupunki puihin. Jospa niitä ennustettuja uusia työpaikkoja ei synnykään Lieksaan. Entä jos nykyinen väestöpohja ja työvoima riittävät täyttämään eläköitymisen myötä vapautuvat työpaikat.
Kaupunki saisi julkaista kaikille avoimesti nämä "missä mennään tällä hetkellä" luvut. Säännöllisesti kerran vuodessa ja selkokielellä. Eikä tekisi hallaa reilusti kertoa olennaiset taloudelliset tunnusluvut pakolaispolitiikan tiimoilta. Aihe on kuuma, ja pysyy kuumana kunnes kylmät faktat tuodaan julki.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tässä tapauksessa strategia on sellainen enemmän tai vähemmän ympäripyöreä toiminta- ja tavoitesuunnitelma.
Mietipä nyt vaikka aluksi tulevaa vuotta ja sitä minkalaisia suunnitelmia ja tavoitteita sinulla on tuolle ajanjaksolle.
Mitä luulet, toteutuuko tuo suunnitelmasi?
Ilmeisesti uskot siihen hyvin vahvasti.
Se on hyvä! Sinulla saattaa olla strategia.
Kaikilla yrityksilläkin on strategia tai ainakin pitäisi olla.
Mikä on se väestönosa jolle palveluita tai tuotteita tarjotaan? Miten suurta markkinaosuutta tavoitellaan, miltä alueelta ja miten? Mikä on se valtti suhteessa muihin alalla toimiviin? Kuinka työntekijät saadaan sitoutumaan asiaan?... jne. Jos ei ole strategiaa niin eipä ole sitäkään yritystä kovin pitkään.
Meillä on tuolla itärajan takana hyvä esimerkki uhkarohkeasta strategista ja strategiasta. Saapa nähdä miten Putin onnistuu.
Listassasi oli monta "entäs jos" kohtaa.
Valitettavasti tulevaisuutta ei voi "lukita", joten se epävarmuus kuuluu tähänkin asiaan, kuten elämään yleensäkin.
Esitit toiveen saada selvityksen nykytilanteesta.
Viime vuotta koskevaa aineistoa löytyy, mutta sehän ei tietysti kelpaa, koska sen jälkeen on ollut lehti puussa, satanut vettä ja esimerkiksi Pielisen pinta noussut ja laskenut.
Sitäpaitsi, herrat valehtelee kuitenkin.
Kun en ihan tarkkaan tiedä mitä tietoa haet niin kysy nyt aluksi vaikka kaupungin asiakaspalvelupisteestä, että mistä haluamiasi tietoja voisi kysellä.
Mitä tulee tuohon ennusteeseesi tuhannesta maahanmuuttajasta niin se voi hyvinkin toteutua. Mistä päin he sitten tulevat, se onkin jo kokonaan toinen juttu. Minulla on kumma epäilys, että heidän äidinkielessään on kyrilliset aakkoset. Nämä nykyiset ovat alkaneet pakkailla kamppeitaan ja suurin tulovirta on hiipunut.
Minulla on kunnassa tuttu työntekijä. Hänen mukaan perheiden yhdistämiset toteutuvat edelleen eikä somaleilla ole aikomustakaan lähteä minnekkään.
Minulla on monta tuttua;-)
Minä tiedän - nimenomaan tiedän - myös jotain.
No kerro nyt mitä tiedät?
Monenmoista tiedän.
Mitähän sinulle voisi kertoa?
Oikeastaan ei mitään, koska olen sitä mieltä, että sinä et tee millään tiedoilla mitään. Et kertakaikkisesti yhtään mitään kun et kuitenkaan osaa sovittaa yksittäisiä tiedonmurusia kokonaisuuksiin, etkä ymmärrä mikä on kokonaisuus.
En heittele helmiä sioille. Tämäkin oli jo liikaa kerrottu.
Nappaako kiukkua?
Ruotsissa tutkitaan tapausta, jossa kymmenen yksityisellä suihkukoneella Malmön lentokentälle saapunutta haki turvapaikkaa maasta. Ainakin kaksi turvapaikanhakijoista on syyrialaisia. Kone oli lähtenyt Libanonin pääkaupungista Beirutista, ja se laskeutui Sturupin lentokentälle Ruotsiin maanantai-iltana.
Pieni suihkukone, jolla joukko saapui, on malliltaan Cessnan valmistama Sovereign 680. Sen omistaa egyptiläinen liikelentoyhtiö, jonka yksi omistaja on puolestaan Egyptin kansallinen lentoyhtiö Egyptair. Se puolestaan kuuluu lentoyhtiöiden Star Alliance -verkostoon. Samaan verkostoon kuuluvat myös esimerkiksi Sas ja Lufthansa.
Kukkahatuille ideaa Viekin kentän käyttöön.......
Tästä lieksan sivusta
Ollos hyvä
http://www.lieksa.fi/documents/752511/1071430/Maahanmuuttostrategia vuoteen 2020/a7d24abf-0ca1-484f-8f9b-4c399424ec22