VHF sisävesillä

Hyötyä, sisävesiväyllillä liikuu kesäisin paljon ansioliikenteessä liikkuvia aluksia jotka kuuntelevat ja ilmottelevat määrätyissä paikoissa sijaintinsa( kapeikot, lossit, ym) saimaan VTS:ään. Tukkilautat saatavat tulla yllättäen vastaan saaren takaa ja nyt on helpompi sopia kummalta puolelta lauttaa mennään. Kyllä siitä hyötyä on jos se on päällä ja osaa kuunnella / puhua oikeassa paikassa.

On on kirjoitti:

Hyötyä, sisävesiväyllillä liikuu kesäisin paljon ansioliikenteessä liikkuvia aluksia jotka kuuntelevat ja ilmottelevat määrätyissä paikoissa sijaintinsa( kapeikot, lossit, ym) saimaan VTS:ään. Tukkilautat saatavat tulla yllättäen vastaan saaren takaa ja nyt on helpompi sopia kummalta puolelta lauttaa mennään. Kyllä siitä hyötyä on jos se on päällä ja osaa kuunnella / puhua oikeassa paikassa.

Lue lisää

Eikös ansioliikenteessä aluksissa ole ais lähettimet. Sitten siellä toiminee 3G 900Mhz hyvin. Netistä katsoo, missä laivat menee.
https://www.marinetraffic.com/fi/

puhelin riittää kirjoitti:

Eikös ansioliikenteessä aluksissa ole ais lähettimet. Sitten siellä toiminee 3G 900Mhz hyvin. Netistä katsoo, missä laivat menee.
https://www.marinetraffic.com/fi/

Lue lisää

Kyllä kaikilla ammattiliikenteen laivoilla/aluksilla täytyy AIS olla, toinen asia on ,että onko ne sitten päällä tai toimiiko alueen tukiasemat, jotka voisi välittää tietoa nettiin. Netissä on varoitus, että elkää käyttäkö tätä tietoa navigointiin. Tuo tarkoittaa sitä ,että nettiin tuleva tieto on jo ainakin minuutin , jos ei sitten jo useamman jäljessä.Paras vhf radio on sellainen , missä on myös ais vastaanotin, joka kykenee tarvittaessa paikantamaan tai ainakin ilmoittamaan kordinaatit, missä vastapuolen ais-lähettimellä varustettu alus on. Sisäjärvien väylät on kapeita ja mutkaisia, siksi ainakin minä olen vankka vhf kannattaja ja laite on päällä aina ajettaessa.

kapu14 kirjoitti:

Kyllä kaikilla ammattiliikenteen laivoilla/aluksilla täytyy AIS olla, toinen asia on ,että onko ne sitten päällä tai toimiiko alueen tukiasemat, jotka voisi välittää tietoa nettiin. Netissä on varoitus, että elkää käyttäkö tätä tietoa navigointiin. Tuo tarkoittaa sitä ,että nettiin tuleva tieto on jo ainakin minuutin , jos ei sitten jo useamman jäljessä.Paras vhf radio on sellainen , missä on myös ais vastaanotin, joka kykenee tarvittaessa paikantamaan tai ainakin ilmoittamaan kordinaatit, missä vastapuolen ais-lähettimellä varustettu alus on. Sisäjärvien väylät on kapeita ja mutkaisia, siksi ainakin minä olen vankka vhf kannattaja ja laite on päällä aina ajettaessa.

Lue lisää

Olen purjehtinut mereltä savonlinaan, ei minusta saimaalla sen kummalisempaa saaristoa ole kuin saaristomerellä, jossa laivaliikenne on runsampaa ja mutkia myös. Tähystämällä ja kuulemalla selviää.

puhelin riittää kirjoitti:

Eikös ansioliikenteessä aluksissa ole ais lähettimet. Sitten siellä toiminee 3G 900Mhz hyvin. Netistä katsoo, missä laivat menee.
https://www.marinetraffic.com/fi/

Lue lisää

tuota linkkiä ei ole tarkoitettu eikä sitä saa käyttää tuohon tarkoitukseen.
Se ei ole niin tarkka , koska kaikilla ei ole tuo lähetin aina käytössä tai kuvan päivitys voi tökkiä.

äläkäytä kirjoitti:

tuota linkkiä ei ole tarkoitettu eikä sitä saa käyttää tuohon tarkoitukseen.
Se ei ole niin tarkka , koska kaikilla ei ole tuo lähetin aina käytössä tai kuvan päivitys voi tökkiä.

Lue lisää

Marintrafficista saa yleiskuvan kuinka vilkasta laivaliikkenne on. Loput hoituu tähystämällä ja sumussa kuuntelemalla.

kapu14 kirjoitti:

Kyllä kaikilla ammattiliikenteen laivoilla/aluksilla täytyy AIS olla, toinen asia on ,että onko ne sitten päällä tai toimiiko alueen tukiasemat, jotka voisi välittää tietoa nettiin. Netissä on varoitus, että elkää käyttäkö tätä tietoa navigointiin. Tuo tarkoittaa sitä ,että nettiin tuleva tieto on jo ainakin minuutin , jos ei sitten jo useamman jäljessä.Paras vhf radio on sellainen , missä on myös ais vastaanotin, joka kykenee tarvittaessa paikantamaan tai ainakin ilmoittamaan kordinaatit, missä vastapuolen ais-lähettimellä varustettu alus on. Sisäjärvien väylät on kapeita ja mutkaisia, siksi ainakin minä olen vankka vhf kannattaja ja laite on päällä aina ajettaessa.

Lue lisää

Ais ei ole pakollinen kaikille kauppa-aluksille!

Etenkin sisävesillä on ansioliikenteessä non-solas säännöstön mukaisia aluksia, joilla ei ole vaatimusta AISista. Esimerkiksi alle 24 metrinen 500 bruttorekisteritonnin alus voi olla tällainen.
Hinaajilla ja lastialuksilla vaatimukset on kevyemmät, ja niinpä 300 bruttorekisteritonnin ulkomaanliikenteen hinaaja voi liikkua alle 200 metrin hinauksen kanssa ilman AISia. Veneilijän kannalta siis melko massivisia yhdistelmiä liikkuu täysin säädösten mukaisesti ilman AIS-lähettimiä.
MarineTrafic ei ole virallinen viranomaisten ylläpitämä palvelu, ja kukaan ei takaa, että alueella olisi AIS-signaaleja verkkoon reitittäviä vastaanottimia. Lisäksi viive palvelussa reaalitilanteeseen on ollut omalla kohdalla pahimmillaan 6 min.
Ilman VHF:ää pärjää, mutta ei ne juuri mitään enää maksa. VHF:än lisäksi AIS-kuva olisi hyvä olla yhdellä näytöllä, vaikka jaettuna tutkan kanssa. Suurimmassa osassa veneitä alkaa joka tapauksessa olla 2-3 näyttöä, ja erillinen AIS-vastaanotin ei kauheasti maksa sekään.

12 2 tarjoaa täyttä humpuukia. Kaverilla ei ole radioliikenteestä mitään tietoa.

Karkea arvio huviveneiden välisen liikenteen vilkkaudesta kesällä merialueilla: liikennettä ei ole.

Parissa avomerikisassa osallistujien pitää olla yhteydessä järjestäjiin kilpailun aikana. Mutta omalla ajallaan omaksi huvikseen veneilevät eivät tunnu VHF:ää enää nykyään käyttävän käytännössä lainkaan yhteydenpitoon vaan soittelevat ilmeisesti kännyköillä, jos asiaa on.

Eiköhän tähän silti joku yksittäinen poikkeus löydy.

6+4 kirjoitti:

Karkea arvio huviveneiden välisen liikenteen vilkkaudesta kesällä merialueilla: liikennettä ei ole.

Parissa avomerikisassa osallistujien pitää olla yhteydessä järjestäjiin kilpailun aikana. Mutta omalla ajallaan omaksi huvikseen veneilevät eivät tunnu VHF:ää enää nykyään käyttävän käytännössä lainkaan yhteydenpitoon vaan soittelevat ilmeisesti kännyköillä, jos asiaa on.

Eiköhän tähän silti joku yksittäinen poikkeus löydy.

Lue lisää

Onkohan tuo mielletty hieman liian viralliseksi työkaluksi, että ei uskalleta höpötykseen käyttää?

Itse muistan LA-puhelinten ajan, mutta kaipa nekin ovat jo nykyään kuolleet.

VHF kirjoitti:

Onkohan tuo mielletty hieman liian viralliseksi työkaluksi, että ei uskalleta höpötykseen käyttää?

Itse muistan LA-puhelinten ajan, mutta kaipa nekin ovat jo nykyään kuolleet.

Lue lisää

No ensinnäkin se on aika "virallinen" eli ihan jo radioliikennemääräysten mukaan siellä ei höpötellä vaan viestitään silkkaa asiaa. Ja toiseksi luulen, että useimmat ihmiset mieluiten hoitavat "höpöttelykommunikaation" kännykällä ihan siksi, että muut eivät voi sitä kuulla.

Muistan aikanaan jonkin verran LA-kanavia seuranneeni. Sehän oli aika vapaata; suurin osa liikenteestä oli sellaista, jota voisi kutsua "chatiksi ilman tietokonetta". Juuri sellainen on siirtynyt kännyköille.

Juttuhan on juuri siinä, että veneilijöillä on aika vähän tarvetta vesilläollessaan sellaiseen kommunikaatioon, joka ikään kuin täyttää "VHF:n tasovaatimukset". Useimmiten viestintätarve on jotain semmoisia kuin
-onko satamassa tilaa
-onko sauna lämpiämässä
-oletteko perillä, tuletteko auttamaan rantautumisessa
-missä menette, nähdäänkö siinä-ja-siinä satamassa?

Tai sitten tosiaan ihan vain sosiaalista jutustelua. Sekä siihen että yllämainittuihin kännykkä on mukavampi.

VHF on vahva kahdessa asiassa: yhteyden saamisessa näköetäisyydellä olevaan alukseen ilman puhelinnumeroita tms. ja viestin levittämisessä ilman edeltätunnistettuja vastaanottajia (erityisesti hätäkutsu). Molemmissa on sitten heikkoutena se, että toivottu vastaanottaja ei välttämättä kuuntele laitetta. Ja totuus on, että se tarve tuntemattoman aluksen kutsumiseen on veneilijöillä hyvin harvinainen.

Samoilla linjoilla, mutta lisäisin tuohon että kannattaa ottaa toinen GSM mukaan ja pitää sekin ladattuna reissun ajan. Jos vielä sattuu omistamaan toisen liittymän niin se SIMi myös mukaan. Paras olisi jos tuo toinen liittymä on toiselta operaattorilta, sillä siten saisi todellisen tuplavarmistuksen siihen kommunikaatioon.

Minulla on VHF antenni maston päässä ja hyvin olen saanut yhteyden Saimaa VTS:n korpitaipaleeltakin kun olen radion kokeilun tehnyt. Luulen kyllä että hätätilanteessa siellä sisävesillä 112 tuo nopeimmin avun, sillä sinne ne alusliikenne toiminnan hoitajatkin ottavat yhteyttä jos joku apua pyytää.
Kuten sanottu kaikki välineet jotka edistävät turvallista kulkua kannattaa hankkia jos innostusta niihin riittää.

reiska 2K kirjoitti:

Samoilla linjoilla, mutta lisäisin tuohon että kannattaa ottaa toinen GSM mukaan ja pitää sekin ladattuna reissun ajan. Jos vielä sattuu omistamaan toisen liittymän niin se SIMi myös mukaan. Paras olisi jos tuo toinen liittymä on toiselta operaattorilta, sillä siten saisi todellisen tuplavarmistuksen siihen kommunikaatioon.

Minulla on VHF antenni maston päässä ja hyvin olen saanut yhteyden Saimaa VTS:n korpitaipaleeltakin kun olen radion kokeilun tehnyt. Luulen kyllä että hätätilanteessa siellä sisävesillä 112 tuo nopeimmin avun, sillä sinne ne alusliikenne toiminnan hoitajatkin ottavat yhteyttä jos joku apua pyytää.
Kuten sanottu kaikki välineet jotka edistävät turvallista kulkua kannattaa hankkia jos innostusta niihin riittää.

Lue lisää

Hyvä pointti tuo kakkospuhelin ja eri operaattori.

reiska 2K kirjoitti:

Samoilla linjoilla, mutta lisäisin tuohon että kannattaa ottaa toinen GSM mukaan ja pitää sekin ladattuna reissun ajan. Jos vielä sattuu omistamaan toisen liittymän niin se SIMi myös mukaan. Paras olisi jos tuo toinen liittymä on toiselta operaattorilta, sillä siten saisi todellisen tuplavarmistuksen siihen kommunikaatioon.

Minulla on VHF antenni maston päässä ja hyvin olen saanut yhteyden Saimaa VTS:n korpitaipaleeltakin kun olen radion kokeilun tehnyt. Luulen kyllä että hätätilanteessa siellä sisävesillä 112 tuo nopeimmin avun, sillä sinne ne alusliikenne toiminnan hoitajatkin ottavat yhteyttä jos joku apua pyytää.
Kuten sanottu kaikki välineet jotka edistävät turvallista kulkua kannattaa hankkia jos innostusta niihin riittää.

Lue lisää

Reiska ei ole ihan tässä päivässä. VHF / DSC laite lähettää hätäviestin paikkatietoineen muutamassa sekunnissa kaikille kuuluvuusalueella oleville tahoille. Lisäksi laitetta kuuntelemalla saa paljon informaatiota alusliikenteestä, turvallisuustiedotteita jne, mitä ei muualta saa. Kokeilkaa laitteita,älkääkä uskoko näitä pellejä täällä.

Tentti on helppo älä siitä murehdi. Kyllä vhf puhelin löytyy yleisesti sisävesialuksistakin ja se kannattaa hankkia. Hintakaan ei ole este noin 300 € dsc varustettu vhf antenni.

Tentistä on omalla kohdalla jo aikaa, mutta asiahan ei ole siitä muuksi muuttunut. Aikaa käytin valmistautumiseen ne pari tuntia, jotka tenttijä ennen tenttiä luennoi. Eikä sillä pohjalla läpimenossa ollut mitään ongelmia. Muutamat hätäliikennekäytännöt pitää osata ja hieman kanavien käyttöä.

mene kurssille, jos tuntuu vaikealta. netistä lötyy mallikokeita. älä ole tumpelo.

tuossapa omiin kokemuksiin perustuvia välimatkoja

a n 5 km

b n 10-15 km

c n 20-25 km

Esim Saimaa VTS tai meripelastus kuuluu sitten vähän kauempaakin kun heillä on vähän korkeammalla nuo antennit.

saimaa2 kirjoitti:

tuossapa omiin kokemuksiin perustuvia välimatkoja

a n 5 km

b n 10-15 km

c n 20-25 km

Esim Saimaa VTS tai meripelastus kuuluu sitten vähän kauempaakin kun heillä on vähän korkeammalla nuo antennit.

Lue lisää

Päijänteellä et ainakaan tee vhfällä hevon peppua.

Fhv kirjoitti:

Päijänteellä et ainakaan tee vhfällä hevon peppua.

Ei varsinkaan, kun kännykällä saa paremman ja varmemman yhteyden pienemmällä rahamäärällä. Kuka sitä VHF:ää kuuntelee? Toiset veneet ehkä, mutta todennäköisesti ei. Ja jos kuuntelee, niin kuinka moni niistä on niin lähellä, että ehtii apuun saati sitten, että ymmärtää missä hätä on?

saimaa2 kirjoitti:

tuossapa omiin kokemuksiin perustuvia välimatkoja

a n 5 km

b n 10-15 km

c n 20-25 km

Esim Saimaa VTS tai meripelastus kuuluu sitten vähän kauempaakin kun heillä on vähän korkeammalla nuo antennit.

Lue lisää

Mikä mahtaa olla kuuluvuusero käsipuhelimen ja kiinteän välillä, jos molemmissa on ulkoinen antenni maston päässä?

VHF kirjoitti:

Mikä mahtaa olla kuuluvuusero käsipuhelimen ja kiinteän välillä, jos molemmissa on ulkoinen antenni maston päässä?

Tästä aiheesta olikin näköjään jo valmis keskustelu.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12085862

VHF kirjoitti:

Mikä mahtaa olla kuuluvuusero käsipuhelimen ja kiinteän välillä, jos molemmissa on ulkoinen antenni maston päässä?

Kännykkä kuluu käytännössä kaikkialla sisämaassa ja 20 km rannikosta merellä.
VHF kuuluu näkyvällä alueella, eli 20-30 km.

Paikallisia katvealueita on molemmilla.

Satelliittihälyytin on ainoa, joka toimii kaikkialla.

Tämä ei aukea ihan yhdellä sanalla.

On olemassa eri tiedonsiirtotapoja. Niitä on merkkikohtaisia esim Simnet ja yleisiä kuten NMEA0183 ja NMEA2000 (2k). Merkkikohtaiset voi olla yhteensopivia NMEA:n kanssa tai sitten ei ole.

Jotta laitteet ymmärtäisivät toisiaan, lähettävän laitteen ja vastaanottavan laitteen pitää käyttää samaa kieltä ja samaa tiedonsiirtonopeutta.
http://www.catb.org/gpsd/NMEA.html

Tämä tarkoittaa sitä, että AIS vastaanottimen pitää pystyä lähettämään samaa kieltä kuin plotteri vastaanottaa. Kieli on esimerkiksi NMEA2000. Se ei kuitenkaan riitä koska laitteet poimivat tiedosta vain ne lausekkeet (esim SOG), joita ymmärtävät.

Vaikka AIS lähettäisi kohteen tiedot oikein, plotteri ei niitä ota vastaan, jos juuri se lauseke ei kuulu niihin, joita se ymmärtää. NMEA0813 kielellä myös tiedonsiirron on tapahduttava juuri oikealla nopeudella, nopeus asetetaan lähettävälle ja vastaanottavalle laitteelle samaksi.

Hiukan hankalaa, eikö?

Jos laitteita ei ole hankittu, suosittelen, että hanki laite, joka käyttää NMEA2000 tiedonsiirtoa, koska verkon rakentaminen on helppoa. Jos laitteet on olemassa, selvitä mitä AIS lähettää ja mitä poltteri vastaanottaa. Jos protokolla on sama, kytke ne (liian monimutkaista täällä selitettäväksi). Jos laitteet käyttää eri protokollaa, osta palikka, joka muuntaa protokollan, jos sellainen on olemassa. Nämä kääntäjät ovat kuitenkin kalliita ja kannattaa miettiä mikä on tulevaisuuden kannalta fiksuinta.

huhhuuijjaa kirjoitti:

Tämä ei aukea ihan yhdellä sanalla.

On olemassa eri tiedonsiirtotapoja. Niitä on merkkikohtaisia esim Simnet ja yleisiä kuten NMEA0183 ja NMEA2000 (2k). Merkkikohtaiset voi olla yhteensopivia NMEA:n kanssa tai sitten ei ole.

Jotta laitteet ymmärtäisivät toisiaan, lähettävän laitteen ja vastaanottavan laitteen pitää käyttää samaa kieltä ja samaa tiedonsiirtonopeutta.
http://www.catb.org/gpsd/NMEA.html

Tämä tarkoittaa sitä, että AIS vastaanottimen pitää pystyä lähettämään samaa kieltä kuin plotteri vastaanottaa. Kieli on esimerkiksi NMEA2000. Se ei kuitenkaan riitä koska laitteet poimivat tiedosta vain ne lausekkeet (esim SOG), joita ymmärtävät.

Vaikka AIS lähettäisi kohteen tiedot oikein, plotteri ei niitä ota vastaan, jos juuri se lauseke ei kuulu niihin, joita se ymmärtää. NMEA0813 kielellä myös tiedonsiirron on tapahduttava juuri oikealla nopeudella, nopeus asetetaan lähettävälle ja vastaanottavalle laitteelle samaksi.

Hiukan hankalaa, eikö?

Jos laitteita ei ole hankittu, suosittelen, että hanki laite, joka käyttää NMEA2000 tiedonsiirtoa, koska verkon rakentaminen on helppoa. Jos laitteet on olemassa, selvitä mitä AIS lähettää ja mitä poltteri vastaanottaa. Jos protokolla on sama, kytke ne (liian monimutkaista täällä selitettäväksi). Jos laitteet käyttää eri protokollaa, osta palikka, joka muuntaa protokollan, jos sellainen on olemassa. Nämä kääntäjät ovat kuitenkin kalliita ja kannattaa miettiä mikä on tulevaisuuden kannalta fiksuinta.

Lue lisää

Kiitos selvennyksestä. Laitteita ei ole vielä hankittu, lähinnä perehdyn nyt tähän maailmaan. Hieman hankalaa, kun en oikein tunne noita kaikkia uusia vempeleitä. :)

Kirjoittamasi perusteella kannattanee siis ostaa laitteet (tai ainakin toinen) nettikaupasta, jolloin pääsee kokeilemaan yhteensopivuutta. Tai sitten raahata se toinen mukaan kauppaan, kun toista ostaa. Suomeksi siis kokeilla tuo yheensopivuus ennen lopullista kauppaa.

Mutta ilmeisesti, jos molemmissa on esim. tuo NMEA2000 mainittuna teknisissä tiedoissa, niin todennäköisyys, että yhteys onnistuu molempiin suuntiin, on kohtuullisen suuri?

Tarve tuolle yhteydelle ei kai ole muuta kuin, että plotteri saa tiedon noista AIS-aluksista ja osaa sijoittaa ne kartalle. Ja VHF saa GPS-signaalin hätälähetystä varten. Vai onko jotain muuta hyödyllistä yhteystarvetta mitä pitäisi tässä yhteydessä huomioida?

VHF kirjoitti:

Kiitos selvennyksestä. Laitteita ei ole vielä hankittu, lähinnä perehdyn nyt tähän maailmaan. Hieman hankalaa, kun en oikein tunne noita kaikkia uusia vempeleitä. :)

Kirjoittamasi perusteella kannattanee siis ostaa laitteet (tai ainakin toinen) nettikaupasta, jolloin pääsee kokeilemaan yhteensopivuutta. Tai sitten raahata se toinen mukaan kauppaan, kun toista ostaa. Suomeksi siis kokeilla tuo yheensopivuus ennen lopullista kauppaa.

Mutta ilmeisesti, jos molemmissa on esim. tuo NMEA2000 mainittuna teknisissä tiedoissa, niin todennäköisyys, että yhteys onnistuu molempiin suuntiin, on kohtuullisen suuri?

Tarve tuolle yhteydelle ei kai ole muuta kuin, että plotteri saa tiedon noista AIS-aluksista ja osaa sijoittaa ne kartalle. Ja VHF saa GPS-signaalin hätälähetystä varten. Vai onko jotain muuta hyödyllistä yhteystarvetta mitä pitäisi tässä yhteydessä huomioida?

Lue lisää

En ole aivan varma, mutta vahvasti oletan kaikkien tällä hetkellä markkinoilla olevien plotterien olevan AIS-yhteensopivia. Monet hieman vanhemmatkin on päivitettävissä sellaisiksi. Ensimmäinen mustavalkoisella näytöllä oleva plotterini liki 10 v takaa oli liian vanha. Tieto AIS-yhteensopivuudesta kyllä varmasti löytyy plotterin spekseistä, ettei kokeilun varaan tarvitse jäädä.

Tarvittavat kirjainyhdistelmät VHF:lle ovat DSC ja AIS. AIS voi olla sitten myös lähettävä. DSC taitaa taas nykyään olla kiinteästi asennettavien vakio-ominaisuus, kannettavissa sitä ei läheskään aina ole. Seuraavat kirjaimet ovat sitten MMSI, ne saat vaikka samalla laiteluvan kanssa hakemalla Trafista.

VHF kirjoitti:

Kiitos selvennyksestä. Laitteita ei ole vielä hankittu, lähinnä perehdyn nyt tähän maailmaan. Hieman hankalaa, kun en oikein tunne noita kaikkia uusia vempeleitä. :)

Kirjoittamasi perusteella kannattanee siis ostaa laitteet (tai ainakin toinen) nettikaupasta, jolloin pääsee kokeilemaan yhteensopivuutta. Tai sitten raahata se toinen mukaan kauppaan, kun toista ostaa. Suomeksi siis kokeilla tuo yheensopivuus ennen lopullista kauppaa.

Mutta ilmeisesti, jos molemmissa on esim. tuo NMEA2000 mainittuna teknisissä tiedoissa, niin todennäköisyys, että yhteys onnistuu molempiin suuntiin, on kohtuullisen suuri?

Tarve tuolle yhteydelle ei kai ole muuta kuin, että plotteri saa tiedon noista AIS-aluksista ja osaa sijoittaa ne kartalle. Ja VHF saa GPS-signaalin hätälähetystä varten. Vai onko jotain muuta hyödyllistä yhteystarvetta mitä pitäisi tässä yhteydessä huomioida?

Lue lisää

Ennen kuin ostaa, kannattaa lukea käyttöohjeet. Ne löytää yleensä netistä. Plotterin käyttöohjeissa kerrotaan mm. AISin kytkeminen ja vastaavasti AISin ohjeissa plotterin.

Kyllä, NMEA2000 eli NMEA2k on helpoin ratkaisu koska verkko on yksinkertainen tehdä ja siihen kytketyt laitteet noudattavat samaa protokollaa.

NMEA2000 verkossa on kaksi muistettavaa asiaa: Verkko on suora "selkäranka". Sen molempiin päihin kytketään pääteosat. Kaikki laitteet kytketään selkärankaan T-haaralla, laitetta ei koskaan kytketä selkärangan päihin.

Toinen asia on, että verkkoon syötetään 12V jännite, sekin kytketään T-haaralla, ei päihin.

Selkärankaa voi sitten jatkaa johdoilla veneen päästä päähän.
Tuossa on rakentaminen yksinkertaistettuna:
https://www.youtube.com/watch?v=U4jAxINtF5w
T-haarojen väliin voi laittaa tarvittavan kaapelin, jos laitteet on kaukana toisistaan, esimerkiksi peräsinkulma-anturi ja plotteri.
Liittimiä on jostain syystä erilaisia, yleisin ja se, jota kannattaa käyttää on micro-C.

Simradin plottereiden sivuilla on hyviä havainnekuvia verkoista ja miten ne tehdään.

Viestintäviraston sivu on viraston oma mainos. Kuten kaikki virastot, nekin joutuvat perustelemaan olemassaoloaan. Virasto on enimmäkseen itseään varten.
Tuo teksti on toistakymmentä vuotta vanha.

Sinä aikana on vietintätekniikka kehittynyt melkoisesti sekä kännyköiden että satelliittipuhelinten suhteen. Satelliittihälyyyttimet ovat tulleet kaikkien ulottuville. Samaan aikaan VHF16-kanavan kuuntelun pakollisuus on lopetettu. Kenenkään ei tarvitse sitä kuunnella eikä kukaan enää voi taata että sitä kautta tulee apua, vaikka kantavuus riittäisi toiseen veneeseen.

Meri-VHF mahdollistaa paljon, muttei takaa mitään. Satelliittipuhelin toimii aina. Hyvä DSC meri VHF semi-duplexi maksaa 2000 eur. Täysduplexi satelliittipuhelin maksaa 1200 eur, sitä voi käyttää myös tavallisena GSM-puhelimena. Muutoin puheli maksaa pari euroia minuutti. Hintaerolla huutelee apua 400 minuutin verran eli 7 tuntia yhteen menoon.

VHF on vain vanha kirjoitti:

Viestintäviraston sivu on viraston oma mainos. Kuten kaikki virastot, nekin joutuvat perustelemaan olemassaoloaan. Virasto on enimmäkseen itseään varten.
Tuo teksti on toistakymmentä vuotta vanha.

Sinä aikana on vietintätekniikka kehittynyt melkoisesti sekä kännyköiden että satelliittipuhelinten suhteen. Satelliittihälyyyttimet ovat tulleet kaikkien ulottuville. Samaan aikaan VHF16-kanavan kuuntelun pakollisuus on lopetettu. Kenenkään ei tarvitse sitä kuunnella eikä kukaan enää voi taata että sitä kautta tulee apua, vaikka kantavuus riittäisi toiseen veneeseen.

Meri-VHF mahdollistaa paljon, muttei takaa mitään. Satelliittipuhelin toimii aina. Hyvä DSC meri VHF semi-duplexi maksaa 2000 eur. Täysduplexi satelliittipuhelin maksaa 1200 eur, sitä voi käyttää myös tavallisena GSM-puhelimena. Muutoin puheli maksaa pari euroia minuutti. Hintaerolla huutelee apua 400 minuutin verran eli 7 tuntia yhteen menoon.

Lue lisää

Hyvä dsc-ais -vhf maksaa 300 euroa.

elä valehtele kirjoitti:

Hyvä dsc-ais -vhf maksaa 300 euroa.

Simplexi, muttei duplexi eikä edes semi-duplexi.
Satelliittipuhelin on täysduplexi.
Verrataan samoja asioita keskenään.

VHF on vain vanha kirjoitti:

Viestintäviraston sivu on viraston oma mainos. Kuten kaikki virastot, nekin joutuvat perustelemaan olemassaoloaan. Virasto on enimmäkseen itseään varten.
Tuo teksti on toistakymmentä vuotta vanha.

Sinä aikana on vietintätekniikka kehittynyt melkoisesti sekä kännyköiden että satelliittipuhelinten suhteen. Satelliittihälyyyttimet ovat tulleet kaikkien ulottuville. Samaan aikaan VHF16-kanavan kuuntelun pakollisuus on lopetettu. Kenenkään ei tarvitse sitä kuunnella eikä kukaan enää voi taata että sitä kautta tulee apua, vaikka kantavuus riittäisi toiseen veneeseen.

Meri-VHF mahdollistaa paljon, muttei takaa mitään. Satelliittipuhelin toimii aina. Hyvä DSC meri VHF semi-duplexi maksaa 2000 eur. Täysduplexi satelliittipuhelin maksaa 1200 eur, sitä voi käyttää myös tavallisena GSM-puhelimena. Muutoin puheli maksaa pari euroia minuutti. Hintaerolla huutelee apua 400 minuutin verran eli 7 tuntia yhteen menoon.

Lue lisää

" VHF on vain vanha " nimimerkki puhuu täyttä potaskaa. Kanava 16 on ja pysyy hätä- ja kutsukanavana. Sitä kuuntelee monet tahot 24/7 ja se on paras mahdollinen viestiväline hätätapauksissa merellä. Kaikenlaisia vötkylöitä täällä pörrääkin.

samoja keskenän kirjoitti:

Simplexi, muttei duplexi eikä edes semi-duplexi.
Satelliittipuhelin on täysduplexi.
Verrataan samoja asioita keskenään.

Jokainen meri-VHF on semiduplex -laite. Full-duplex-laitteesta olisi iloa lähinnä silloin, jos ottaisi "laivaradiopuheluita" VHF:llä normaaliin puhelinverkkoon, eli ei koskaan.
Semi-duplex tarkoittaa vain sitä, että liikennekanavilla lähetys ja vastaanotto tapahtuu eri taajuuksilla. Niin se on kaikissa laitteissa. Myös ne full-duplex -laitteet toimii simplex -laitteina muilla kuin liikennekanavilla.
Jokainen kännykkä on full-duplex -laite myös.

asiallisesti kirjoitti:

" VHF on vain vanha " nimimerkki puhuu täyttä potaskaa. Kanava 16 on ja pysyy hätä- ja kutsukanavana. Sitä kuuntelee monet tahot 24/7 ja se on paras mahdollinen viestiväline hätätapauksissa merellä. Kaikenlaisia vötkylöitä täällä pörrääkin.

Lue lisää

Hei vötkylä :D

Juuri noinhan sitä mainoksessa sanotaan: "kuuntelee monet tahot."
Uskottavuuden lisäämiseksi olisi tietenkin hyvä luetella ne tahot, joiden on pakko sitä kuunnella ja toimia kuulemansa mukaan.

Kumpaakohan kuunnellaan enemmän tällä hetkellä, 112 vai VHF 16?
Kun katsoo AIS-karttaa, niin laivoja on jonossa Tuhkolman ja Turun välillä sekä reiitijakojärjestelmässä. Muualla on aika tyhjää ja jos jotain voi päätellä laitureista, niin joko kaikki veneet on vesillä tai sitten nostettu ylös.
Mitäs lottoot?

-Mika- kirjoitti:

Jokainen meri-VHF on semiduplex -laite. Full-duplex-laitteesta olisi iloa lähinnä silloin, jos ottaisi "laivaradiopuheluita" VHF:llä normaaliin puhelinverkkoon, eli ei koskaan.
Semi-duplex tarkoittaa vain sitä, että liikennekanavilla lähetys ja vastaanotto tapahtuu eri taajuuksilla. Niin se on kaikissa laitteissa. Myös ne full-duplex -laitteet toimii simplex -laitteina muilla kuin liikennekanavilla.
Jokainen kännykkä on full-duplex -laite myös.

Lue lisää

Hauska, että selvitit asiat itsellesi.

Kieltämättä tuo "tärkein yhteydenpitoväline" on aikamoista puppua. Väitän, että niistäkin veneilijöistä, jotka joskus käyttävät VHF-radiotaan yhteydenottamiseen Suomen lähivesillä yhtään mihinkään, jokainen käyttää kännykkää veneessäkin samaan tarkoitukseen paljon useammin kauden aikana. Tai voihan joku jäärä löytyä, jolla ei edes ole kännykkää :)

16+10 kirjoitti:

Kieltämättä tuo "tärkein yhteydenpitoväline" on aikamoista puppua. Väitän, että niistäkin veneilijöistä, jotka joskus käyttävät VHF-radiotaan yhteydenottamiseen Suomen lähivesillä yhtään mihinkään, jokainen käyttää kännykkää veneessäkin samaan tarkoitukseen paljon useammin kauden aikana. Tai voihan joku jäärä löytyä, jolla ei edes ole kännykkää :)

Lue lisää

VHF on salaamaton avoimilla taajuuksilla toimiva analoginen lyhytaaltoradio, jota kaikki voivat kuunnella samanaikaisesti. Kännykkä on salattu digitaalinen matkapuhelin, jolla voidaan muodostaa yksi puheyhteys kerrallaan.

Täysin eri laitteita. Helppo päätellä, miten erot näkyvät merellä hätätilanteessa. Minä ainakin pyydän apua mieluummin kerralla pariltakymmeneltä laivalta, meripelastukselta, rannikkovartiostolta, tullilta ja armeijalta kuin soittelen Keravalla istuvalle hätäkeskuspäivystäjälle.

laitteiden erot kirjoitti:

VHF on salaamaton avoimilla taajuuksilla toimiva analoginen lyhytaaltoradio, jota kaikki voivat kuunnella samanaikaisesti. Kännykkä on salattu digitaalinen matkapuhelin, jolla voidaan muodostaa yksi puheyhteys kerrallaan.

Täysin eri laitteita. Helppo päätellä, miten erot näkyvät merellä hätätilanteessa. Minä ainakin pyydän apua mieluummin kerralla pariltakymmeneltä laivalta, meripelastukselta, rannikkovartiostolta, tullilta ja armeijalta kuin soittelen Keravalla istuvalle hätäkeskuspäivystäjälle.

Lue lisää

No merellä se tärkein kuuntelija on Turun meripelastuskeskus, sinne tulee kännykkä- ja vhf-viestit yhtälailla ja se kutsuu lähistön laivat ja veneet apuun vhf:llä, jos se on tarpeen. Veikkaan kyllä, että erittäin harva vene kuuntelee vhf:ää. Sinne keskukseen on sora numero, jota kannattaa käyttää, 02941000.

Bossu kirjoitti:

No merellä se tärkein kuuntelija on Turun meripelastuskeskus, sinne tulee kännykkä- ja vhf-viestit yhtälailla ja se kutsuu lähistön laivat ja veneet apuun vhf:llä, jos se on tarpeen. Veikkaan kyllä, että erittäin harva vene kuuntelee vhf:ää. Sinne keskukseen on sora numero, jota kannattaa käyttää, 02941000.

Lue lisää

Tämä selvä. Ei muuta kuin VHF myyntiin, turha peli. Eiköstä vaan? ;-)

samoja keskenän kirjoitti:

Simplexi, muttei duplexi eikä edes semi-duplexi.
Satelliittipuhelin on täysduplexi.
Verrataan samoja asioita keskenään.

Ja siitä käyttäjälle täysin tarpeettomasta erosta pitäisi maksaa 1700 €? Kympin voisin tarjotakin, vaikken tarvitsisikaan. Merkittävä ero toiseen suuntaan on AIS, jota ei kännykässä tai satelliittipuhelimessa ole. GSM-verkon kautta netistä kännykkään tuleva Marine Traffic ei ole kuin surkea korvike.

Bossu kirjoitti:

No merellä se tärkein kuuntelija on Turun meripelastuskeskus, sinne tulee kännykkä- ja vhf-viestit yhtälailla ja se kutsuu lähistön laivat ja veneet apuun vhf:llä, jos se on tarpeen. Veikkaan kyllä, että erittäin harva vene kuuntelee vhf:ää. Sinne keskukseen on sora numero, jota kannattaa käyttää, 02941000.

Lue lisää

Nykyisissä vhf laitteissa oleva dsc toiminto on oikeastaan laitteen paraspuoli kun sillä kun lähetät avunpyynnön niin menee samalla sijaintikin ja on sitten 100varmaa että tullaan katsomaan, tosin ei itse koettua vaan erästuttava kun juniori oli leikkinyt vhf:n napeilla... Sellaisen vhf-dsc yhdistelmän kun hankkii jossa on vastaanottava ais niin siinäpä kaikki mitä tarvii. Pidän esim. raketteja/soihtuja paljon turhempana varusteena ja ovat vielä pakkolliset katsastusvarusteet.

vastavirtaan kirjoitti:

Nykyisissä vhf laitteissa oleva dsc toiminto on oikeastaan laitteen paraspuoli kun sillä kun lähetät avunpyynnön niin menee samalla sijaintikin ja on sitten 100varmaa että tullaan katsomaan, tosin ei itse koettua vaan erästuttava kun juniori oli leikkinyt vhf:n napeilla... Sellaisen vhf-dsc yhdistelmän kun hankkii jossa on vastaanottava ais niin siinäpä kaikki mitä tarvii. Pidän esim. raketteja/soihtuja paljon turhempana varusteena ja ovat vielä pakkolliset katsastusvarusteet.

Lue lisää

DSC ei kanna pitemmälle kuin puhelin.

Ei ole raketti kirjoitti:

DSC ei kanna pitemmälle kuin puhelin.

VHF kantaa aina jonnekin ja jollekin, puhelin verkon ulkopuolella on täysin mykkä. Ja VHF kantaa pidemmälle kuin raketit. On minulla ne raketitkin, enkä niitä turhina pidä.

Ei ole raketti kirjoitti:

DSC ei kanna pitemmälle kuin puhelin.

DSC menee perille vaikka puheella ei saa etäisyyden takia selvää ja juu sijainti myös jos gps kytketty.

Mitä aiheeseen merelle totta kai vhf, saimaalla tuskin tarvitsee jos ei kanavalle aio.

Vhf myyntiin kirjoitti:

Tämä selvä. Ei muuta kuin VHF myyntiin, turha peli. Eiköstä vaan? ;-)

Olen jo myynyt 2 vhf:ää, kiitos ostajille.

silti_ kirjoitti:

VHF kantaa aina jonnekin ja jollekin, puhelin verkon ulkopuolella on täysin mykkä. Ja VHF kantaa pidemmälle kuin raketit. On minulla ne raketitkin, enkä niitä turhina pidä.

Lue lisää

Onko siitä mitään käsitystä, kattaako VHF (tai DSC) kaikki Saimaan ja Vuoksen vedet, vai van isojen laivareittien läheisyydet? Ts. kuinka tiheä on viranomaisten tukiasemaverkko?

Käsitinkö myös oikein, että Päijäntellä tai Näsijärvellä ei mitään VHF- verkkoa olekaan? Sisävesistä vain tuolla Saimaan kanavan vaikutusalueella.

laitteiden erot kirjoitti:

VHF on salaamaton avoimilla taajuuksilla toimiva analoginen lyhytaaltoradio, jota kaikki voivat kuunnella samanaikaisesti. Kännykkä on salattu digitaalinen matkapuhelin, jolla voidaan muodostaa yksi puheyhteys kerrallaan.

Täysin eri laitteita. Helppo päätellä, miten erot näkyvät merellä hätätilanteessa. Minä ainakin pyydän apua mieluummin kerralla pariltakymmeneltä laivalta, meripelastukselta, rannikkovartiostolta, tullilta ja armeijalta kuin soittelen Keravalla istuvalle hätäkeskuspäivystäjälle.

Lue lisää

Semantiikkaahan tämä nyt tietysti on, mutta tarkoitin sitä, että minusta "tärkein yhteydenpitoväline" ei ilmauksena voi tarkoittaa sellaista laitetta, jonka ainoa tai lähes ainoa käyttötilanne olisi se hätäkutsun lähettäminen vaan laitetta, joka on merkittävä jokapäiväisessä arkiviestinnässä. Siksi tuo Viestintäviraston sivuilla oleva teksti on paikkansapitämätön.

Turvalaitteena DSC-VHF on sinällään hyvä, jos se on kytketty gepsiin eli sijainti lähtee automaattisesti hätäviestinappia painamalla. Mutta olen silti sitä mieltä, että satelliittipuhelin olisi parempi väline turvalaitteeksi. Kahdesta syystä:
1) se toimii kaikkialla
2) koska sillä saa kaikkialla yhteyden, syntyy myös kaksisuuntainen yhteys varmuudella ja hätäviestin välittäjä saa kuittauksen, että viesti on kuultu. VHF:ään huutelija ei voi tietää, kuuleko joku vai onko kenties vaikkapa oma antenni niin huonossa jamassa, ettei lähete kanna mihinkään.

Lisäksi olen Bossun kanssa samaa mieltä siitä, että tärkeintä on saada yhteys Meripelastuskeskukseen, koska he voivat ohjata parhaiten tilanteeseen sopivan auttajan paikalle.

Bossu kirjoitti:

No merellä se tärkein kuuntelija on Turun meripelastuskeskus, sinne tulee kännykkä- ja vhf-viestit yhtälailla ja se kutsuu lähistön laivat ja veneet apuun vhf:llä, jos se on tarpeen. Veikkaan kyllä, että erittäin harva vene kuuntelee vhf:ää. Sinne keskukseen on sora numero, jota kannattaa käyttää, 02941000.

Lue lisää

Samaa mieltä, joka kohdasta. Ja veikkaukseni on sama: olen melko varma, että niistä muutamasta sadasta (sanoisin, että max. 2000) suomalaisesta huviveneestä, joissa on vhf, ei minään ajanhetkenä ole tuolla vesillä edes sataa sellaista, joihin laitteella todella saisi yhteyden. Ellei ehkä Suursaari Racen aikaan :)
Useimmilla laite on kiinni. Ja purjeveneissä se on tyypillisesti sisällä eikä useinkaan kuulu avotilaan, jos ei ole erillistä kaiutinta.

16+10 kirjoitti:

Samaa mieltä, joka kohdasta. Ja veikkaukseni on sama: olen melko varma, että niistä muutamasta sadasta (sanoisin, että max. 2000) suomalaisesta huviveneestä, joissa on vhf, ei minään ajanhetkenä ole tuolla vesillä edes sataa sellaista, joihin laitteella todella saisi yhteyden. Ellei ehkä Suursaari Racen aikaan :)
Useimmilla laite on kiinni. Ja purjeveneissä se on tyypillisesti sisällä eikä useinkaan kuulu avotilaan, jos ei ole erillistä kaiutinta.

Lue lisää

Tilanne on nyt selvästi muuttumassa. Melko monella on jo sisäänrakennettu AIS ja jo senkin takia VHF aina päällä. Ja se rääkäisee melkoisen kuuluvast ulos saakkai, kun joku painaa hätänappulaa, tai Turkuradio ilmoittaa tiedonantoja olevan tulossa.

Lupia ja tunnuksia jakava trafi tietenkin osaisi kertoa tarkankin luvun, mutta itse veikkaisin miniminä sitä 2000 asennettua VHF-laitetta.

eri mieltä kirjoitti:

Tilanne on nyt selvästi muuttumassa. Melko monella on jo sisäänrakennettu AIS ja jo senkin takia VHF aina päällä. Ja se rääkäisee melkoisen kuuluvast ulos saakkai, kun joku painaa hätänappulaa, tai Turkuradio ilmoittaa tiedonantoja olevan tulossa.

Lupia ja tunnuksia jakava trafi tietenkin osaisi kertoa tarkankin luvun, mutta itse veikkaisin miniminä sitä 2000 asennettua VHF-laitetta.

Lue lisää

Se ei ole Trafi vaan Ficora, joka noita hallinnoi. AIS:n suhteen on vaikea sanoa, miten moni on hankkinut integroidun laitteen ja miten moni pelkän AIS-vastaanottimen.
Ficoran luettelossa on kyllä yli 13 000 vhf-alusnimeä, mutta siinä ovat mukana kaikki alukset, mukaanlukien kaikki ammattiliikenteeseen rekisteröidyt ja mm. armeijan veneet, joissa on vhf. Ja sitten ihan "laituriarvion" perusteella en usko, että lähellekään joka kymmenennessä matkaveneessä on vhf.
Mutta arvailuahan tämä on, kun ei ole virallista tilastoa missään.

Muuten, mikä juttu tuo on, että laite rääkäisisi, kun Turku Radio ilmoittaa jotakin? Ei minun laitteeni ainakaan. Eikä se ole kuin pari vuotta vanha. Sitä en tiedä, miten se hätäsanomiiin reagoisi.

16+10 kirjoitti:

Semantiikkaahan tämä nyt tietysti on, mutta tarkoitin sitä, että minusta "tärkein yhteydenpitoväline" ei ilmauksena voi tarkoittaa sellaista laitetta, jonka ainoa tai lähes ainoa käyttötilanne olisi se hätäkutsun lähettäminen vaan laitetta, joka on merkittävä jokapäiväisessä arkiviestinnässä. Siksi tuo Viestintäviraston sivuilla oleva teksti on paikkansapitämätön.

Turvalaitteena DSC-VHF on sinällään hyvä, jos se on kytketty gepsiin eli sijainti lähtee automaattisesti hätäviestinappia painamalla. Mutta olen silti sitä mieltä, että satelliittipuhelin olisi parempi väline turvalaitteeksi. Kahdesta syystä:
1) se toimii kaikkialla
2) koska sillä saa kaikkialla yhteyden, syntyy myös kaksisuuntainen yhteys varmuudella ja hätäviestin välittäjä saa kuittauksen, että viesti on kuultu. VHF:ään huutelija ei voi tietää, kuuleko joku vai onko kenties vaikkapa oma antenni niin huonossa jamassa, ettei lähete kanna mihinkään.

Lisäksi olen Bossun kanssa samaa mieltä siitä, että tärkeintä on saada yhteys Meripelastuskeskukseen, koska he voivat ohjata parhaiten tilanteeseen sopivan auttajan paikalle.

Lue lisää

DSC:llä kun laitat hätäviestin siihen tulee kuittaus mrcc:ltä tai vaikkapa kauppalaivalta. Laite lähettää hätäviestiä siihen saakka että kuittaus tulee... Ja sinnehän se meripelastukseen menee dsc-hätäkutsu, ei tarvii edes soittaa ja muistaa numeroa jos ei kännykkään tallennettu. Ja todettakoon että keväällähän oli juttua kun 112 soitettuja merialueen hätäpuheluja on katkennut yhdistettäessä mrcc turkuun ja se kannattaa muistaa että 112 on paljon ruuhkaisempi.

Tämä on sitä perinteistä vankäämistä vhf-dsc laitteen tarpeellisuudesta, mutta itsellä sellainen on ja tulee olemaan tulevaisuudessakin. Vielä kun laitevalmistajat laittaisivat samaan pakettiin vhf-dsc- lähettävä/vastaanottava ais niin siin olisi kaikki mitä minä tarvitsen.

Mitä saimaan käyttöön tulee niin ei taida kannattaa hankkia, kun siellä ei ole meripelastus turkua/hki veroista palvelua joka päivystää kanavia 16/70. Ainut mikä päivystää on saimaa vts, mutta heitä kiinnostaa vaan kauppalaivojen liikkeet.

13+13 kirjoitti:

DSC:llä kun laitat hätäviestin siihen tulee kuittaus mrcc:ltä tai vaikkapa kauppalaivalta. Laite lähettää hätäviestiä siihen saakka että kuittaus tulee... Ja sinnehän se meripelastukseen menee dsc-hätäkutsu, ei tarvii edes soittaa ja muistaa numeroa jos ei kännykkään tallennettu. Ja todettakoon että keväällähän oli juttua kun 112 soitettuja merialueen hätäpuheluja on katkennut yhdistettäessä mrcc turkuun ja se kannattaa muistaa että 112 on paljon ruuhkaisempi.

Tämä on sitä perinteistä vankäämistä vhf-dsc laitteen tarpeellisuudesta, mutta itsellä sellainen on ja tulee olemaan tulevaisuudessakin. Vielä kun laitevalmistajat laittaisivat samaan pakettiin vhf-dsc- lähettävä/vastaanottava ais niin siin olisi kaikki mitä minä tarvitsen.

Mitä saimaan käyttöön tulee niin ei taida kannattaa hankkia, kun siellä ei ole meripelastus turkua/hki veroista palvelua joka päivystää kanavia 16/70. Ainut mikä päivystää on saimaa vts, mutta heitä kiinnostaa vaan kauppalaivojen liikkeet.

Lue lisää

DSC:hen voi tulla kuittaus ihan keneltä vaan ja sittenhän se viesti loppuu. Ihan kuin sanoit.

Entä jos joku kuittaa sen ennen kuin saavuttaa sen, joka joko osaa auttaa, välittää avunpyynnön tai edes on utelias?
Minä voin kuitata sinun avunpyyntösi ja olla tekemättä mitään.

Eikä tämä keskustelu ole ikuista.
Se loppuu, kun vanha analoginen tekniikkaa uusiutuu Afrikassa ja Aasiassa. Niiden takiahan VHF säännöt vielä on.

16+10 kirjoitti:

Se ei ole Trafi vaan Ficora, joka noita hallinnoi. AIS:n suhteen on vaikea sanoa, miten moni on hankkinut integroidun laitteen ja miten moni pelkän AIS-vastaanottimen.
Ficoran luettelossa on kyllä yli 13 000 vhf-alusnimeä, mutta siinä ovat mukana kaikki alukset, mukaanlukien kaikki ammattiliikenteeseen rekisteröidyt ja mm. armeijan veneet, joissa on vhf. Ja sitten ihan "laituriarvion" perusteella en usko, että lähellekään joka kymmenennessä matkaveneessä on vhf.
Mutta arvailuahan tämä on, kun ei ole virallista tilastoa missään.

Muuten, mikä juttu tuo on, että laite rääkäisisi, kun Turku Radio ilmoittaa jotakin? Ei minun laitteeni ainakaan. Eikä se ole kuin pari vuotta vanha. Sitä en tiedä, miten se hätäsanomiiin reagoisi.

Lue lisää

Aivan, kaikkea ei vielä ole keskitetty Trafille, vain melkein. Ficora on toistaiseksi pysynyt itsenään.

Ainakin mun vhf pitää ponnekkaasti piipaa-meteliä, jos distress-nappulaa on käytetty. Ei siis riipu mitenkään siitä, miten äänenvoimakkuus on säädetty. Kerran onsekin kuultu, vaikka ei sitten omia toimenpiteitä aiheuttanut. Samoin tiedotuksista tulee vastaavanlainen kuuluva ilmoitus. Ja laitteella on nyt kai kolme vuotta ikää, sellainen halvemman pään Radio Ocean.

Edellisestä radiosta puuttui myös dsc. Eipä tullut mieleenkään ostaa erillistä AIS-vastaanotinta, kun yhdistelmiä tuli markkinoille.

kuittailua kirjoitti:

DSC:hen voi tulla kuittaus ihan keneltä vaan ja sittenhän se viesti loppuu. Ihan kuin sanoit.

Entä jos joku kuittaa sen ennen kuin saavuttaa sen, joka joko osaa auttaa, välittää avunpyynnön tai edes on utelias?
Minä voin kuitata sinun avunpyyntösi ja olla tekemättä mitään.

Eikä tämä keskustelu ole ikuista.
Se loppuu, kun vanha analoginen tekniikkaa uusiutuu Afrikassa ja Aasiassa. Niiden takiahan VHF säännöt vielä on.

Lue lisää

VHF on radio, kännykkä on puhelin.

Puhelimella voi soittaa toiseen puhelimeen, ei muualle. Puhelinnumero pitää tietää.

VHF:llä voi puhua samanaikaisesti kaikille saman kanavan kuuntelijoille.

Jos veneessä ei ole muuta kuin kännyköitä tai satelliittipuhelimia, miten kommunikoidaan esimerkiksi pelastushelikopterin tai pelastusaluksen kanssa?

Ei, se ei toimi kuten elokuvissa, joissa joku näppärä johtokeskus yhdistää puhelua paikasta toiseen.

Entä miten kommunikoidaan kännykällä kenenkään kanssa, jos ei olla tukiaseman kuuluvuusalueella?

Onko markkinoilla paljon kelluvia ja vesitiiviitä kännyköitä?

kuittailua kirjoitti:

DSC:hen voi tulla kuittaus ihan keneltä vaan ja sittenhän se viesti loppuu. Ihan kuin sanoit.

Entä jos joku kuittaa sen ennen kuin saavuttaa sen, joka joko osaa auttaa, välittää avunpyynnön tai edes on utelias?
Minä voin kuitata sinun avunpyyntösi ja olla tekemättä mitään.

Eikä tämä keskustelu ole ikuista.
Se loppuu, kun vanha analoginen tekniikkaa uusiutuu Afrikassa ja Aasiassa. Niiden takiahan VHF säännöt vielä on.

Lue lisää

D-luokan DSC:llä ei voi lähettää ACK:ia. Kuittaajan mmsi-numerosta selviää lisäksi hyvin helposti että kyseessä on maa-asema. Luultavasti joko Turku radio tai naapurimaan vastaava instanssi tai molemmat kuulevat viestin ensimmäisellä yrittämällä.

Minusta on aika hienoa että esimerkiksi veneen palaessa saa hätäkutsun liikkeelle yhdellä painalluksella ja saa itse keskittyä muuhun.

Itse muuten tapaan nukkua VHF päällä mutta volyymi nollissa kun olen kauempana saaristossa. Kerran olen herännyt DSC-hätäkutsuun, oli Stockholm radion releoima hätäkutsu MOB-tilanteesta 200 mailia minusta.

13+13 kirjoitti:

DSC:llä kun laitat hätäviestin siihen tulee kuittaus mrcc:ltä tai vaikkapa kauppalaivalta. Laite lähettää hätäviestiä siihen saakka että kuittaus tulee... Ja sinnehän se meripelastukseen menee dsc-hätäkutsu, ei tarvii edes soittaa ja muistaa numeroa jos ei kännykkään tallennettu. Ja todettakoon että keväällähän oli juttua kun 112 soitettuja merialueen hätäpuheluja on katkennut yhdistettäessä mrcc turkuun ja se kannattaa muistaa että 112 on paljon ruuhkaisempi.

Tämä on sitä perinteistä vankäämistä vhf-dsc laitteen tarpeellisuudesta, mutta itsellä sellainen on ja tulee olemaan tulevaisuudessakin. Vielä kun laitevalmistajat laittaisivat samaan pakettiin vhf-dsc- lähettävä/vastaanottava ais niin siin olisi kaikki mitä minä tarvitsen.

Mitä saimaan käyttöön tulee niin ei taida kannattaa hankkia, kun siellä ei ole meripelastus turkua/hki veroista palvelua joka päivystää kanavia 16/70. Ainut mikä päivystää on saimaa vts, mutta heitä kiinnostaa vaan kauppalaivojen liikkeet.

Lue lisää

Mitäpä hyötyä siitä on, että DSC-VHF yrittää lähettää hätäviestiä täältä ikuisuuteen, kun antennijohto on poikki eikä sinulla ole aavistustakaan, ettei hätäviestisi oikeasti lähde mihinkään?

16+10 kirjoitti:

Mitäpä hyötyä siitä on, että DSC-VHF yrittää lähettää hätäviestiä täältä ikuisuuteen, kun antennijohto on poikki eikä sinulla ole aavistustakaan, ettei hätäviestisi oikeasti lähde mihinkään?

Lue lisää

Mitä hyötyä on soittaa kännykällä 112:een jos akku on tyhjä? Kumpia on tavallisempaa, tyhjä akku vai katkennut antennijohto? Eikä antennijohto katkea kenenkään huomaamatta, sen kun huomaa sitä paitsi koska hyvänsä kokeilemalla.

olipa olkiukko kirjoitti:

Mitä hyötyä on soittaa kännykällä 112:een jos akku on tyhjä? Kumpia on tavallisempaa, tyhjä akku vai katkennut antennijohto? Eikä antennijohto katkea kenenkään huomaamatta, sen kun huomaa sitä paitsi koska hyvänsä kokeilemalla.

Lue lisää

Vaan kuka sitä kokeilee, kun VHF:lle ei ole käytännössä mitään lähetyskäyttöä huviveneessä? Aktiivisimmat kokeilevat kerran keväällä kutsua jotain kaveria tai VTS-keskusta tai Turku Radiota. Siihen se jää. Antenni voi sitten olla hapettunut/kastunut/katkennut ihan rauhassa etkä huomaa mitään.

Joka tapauksessa tässä on kaksi täysin erillistä kysymystä:
1) VHF normaalitilanteiden kommunikaatiovälineenä: väitän, että nykyisin hyödytön ja käyttämätön.
2) VHF hätätilanteen turvallisuusvälineenä: kelvollinen, mutta omasta mielestäni häviää satelliittipuhelimelle.

MInulla on VHF veneessä AIS-vastaanoton vuoksi, muuta virkaa sillä ei oikeastaan ole. Oma turvallisuusanalyysini on tuottanut sellaisen johtopäätöksen, että jos yleensä pitäisin varautumisen väärtinä sellaista vaaratilannetta, jossa VHF:sta voisi ehkä olla apua, niin hankkisin satelliittipuhelimen.

Nyt on 2014 kirjoitti:

Hei vötkylä :D

Juuri noinhan sitä mainoksessa sanotaan: "kuuntelee monet tahot."
Uskottavuuden lisäämiseksi olisi tietenkin hyvä luetella ne tahot, joiden on pakko sitä kuunnella ja toimia kuulemansa mukaan.

Kumpaakohan kuunnellaan enemmän tällä hetkellä, 112 vai VHF 16?
Kun katsoo AIS-karttaa, niin laivoja on jonossa Tuhkolman ja Turun välillä sekä reiitijakojärjestelmässä. Muualla on aika tyhjää ja jos jotain voi päätellä laitureista, niin joko kaikki veneet on vesillä tai sitten nostettu ylös.
Mitäs lottoot?

Lue lisää

- - - Uskottavuuden lisäämiseksi... - - -
VTS-järjestelmä
Luotsialukset
Kauppalaivat
Muu ammattimerenkulku
Ammattikalastusalukset ( tarpeeksi isot )
Meripelastus
Merivartiosto
Pelastuslaitosten veneet
Merivoimat

Riittääkö? VHF merellä on nykyään lähinnä turvallisuustekijä, ei niinkään kommunikointiin tai asioiden hoitoon tarkoitettu. Joskus ennen ARP / NMT / GSM -puhelimia VHF:llä jopa soiteltiin kotiin ja kerrottiin omia privaattiasioita kaikille Pohjois-Itämerellä oleville aluksille... Kun vaimo käkätti viipymisestä...

16+10 kirjoitti:

Vaan kuka sitä kokeilee, kun VHF:lle ei ole käytännössä mitään lähetyskäyttöä huviveneessä? Aktiivisimmat kokeilevat kerran keväällä kutsua jotain kaveria tai VTS-keskusta tai Turku Radiota. Siihen se jää. Antenni voi sitten olla hapettunut/kastunut/katkennut ihan rauhassa etkä huomaa mitään.

Joka tapauksessa tässä on kaksi täysin erillistä kysymystä:
1) VHF normaalitilanteiden kommunikaatiovälineenä: väitän, että nykyisin hyödytön ja käyttämätön.
2) VHF hätätilanteen turvallisuusvälineenä: kelvollinen, mutta omasta mielestäni häviää satelliittipuhelimelle.

MInulla on VHF veneessä AIS-vastaanoton vuoksi, muuta virkaa sillä ei oikeastaan ole. Oma turvallisuusanalyysini on tuottanut sellaisen johtopäätöksen, että jos yleensä pitäisin varautumisen väärtinä sellaista vaaratilannetta, jossa VHF:sta voisi ehkä olla apua, niin hankkisin satelliittipuhelimen.

Lue lisää

Suurimmalta osaltaan tulee kokeiltua jo sillä, että laittaa VHF:n päälle ja toteaa vastaanoton toimivan. Lähetyspuolen kokeiluhan on sitten jo paljon suurempi juttu. Pitää oikein painaa nappia ja kutsua vaikka lähintä viranomaista tai radiokeskusta. Toimenpiteeseen saa kulutettua joskus jopa 10 sekuntia.

Satellittipuhelin on hyödyllinen, mutta kallis väline, kun mennään yli 100 mpk päähän rannasta. Siis täältä katsoen Atlantille, missä VHF on käyttökelpoinen vain näkyvissä oleviin kohteisiin. Jos taas lähtee niin kauas, on veneessä myös VHF yhteydenpitoon viranomaisiin ja satamiin.

Maailman merillä purjehtivista ei kovinkaan monella ole satelliittipuhelinta, EPIRB kyllä. Yhteydenpitoon on amatööriradio paljon tavallisempi väline. Ja sillä hoituu niin sääkartat kuin sähköpostitkin. Lähiyhteyksiin on tietenkin VHF.

näin meillä kirjoitti:

Aivan, kaikkea ei vielä ole keskitetty Trafille, vain melkein. Ficora on toistaiseksi pysynyt itsenään.

Ainakin mun vhf pitää ponnekkaasti piipaa-meteliä, jos distress-nappulaa on käytetty. Ei siis riipu mitenkään siitä, miten äänenvoimakkuus on säädetty. Kerran onsekin kuultu, vaikka ei sitten omia toimenpiteitä aiheuttanut. Samoin tiedotuksista tulee vastaavanlainen kuuluva ilmoitus. Ja laitteella on nyt kai kolme vuotta ikää, sellainen halvemman pään Radio Ocean.

Edellisestä radiosta puuttui myös dsc. Eipä tullut mieleenkään ostaa erillistä AIS-vastaanotinta, kun yhdistelmiä tuli markkinoille.

Lue lisää

Tuota tuota. Hätäilmoituksesta en osaa sanoa, ei kai ole kukaan koskaan sitä nappia painanut minun veneeni ollessa kantomatkan sisällä liikkeellä. Tai sitten se piipitys on sittenkin jäänyt avotilaan kuulumatta (pitäisikö siitä jäädä joku teksti näytölle?)
Mutta Turku Radion tiedotuksista ei tule tuollaista. Ei ainakaan niistä muutaman kerran päivässä luettavista "all stations" sää- ja liikennevaroitustiedotteista. Minkähänlaisen tiedotuksen yhteydessä olet ulinaa kuullut?

Oma laitteeni on Radio Ocean 4800.

16+10 kirjoitti:

Se ei ole Trafi vaan Ficora, joka noita hallinnoi. AIS:n suhteen on vaikea sanoa, miten moni on hankkinut integroidun laitteen ja miten moni pelkän AIS-vastaanottimen.
Ficoran luettelossa on kyllä yli 13 000 vhf-alusnimeä, mutta siinä ovat mukana kaikki alukset, mukaanlukien kaikki ammattiliikenteeseen rekisteröidyt ja mm. armeijan veneet, joissa on vhf. Ja sitten ihan "laituriarvion" perusteella en usko, että lähellekään joka kymmenennessä matkaveneessä on vhf.
Mutta arvailuahan tämä on, kun ei ole virallista tilastoa missään.

Muuten, mikä juttu tuo on, että laite rääkäisisi, kun Turku Radio ilmoittaa jotakin? Ei minun laitteeni ainakaan. Eikä se ole kuin pari vuotta vanha. Sitä en tiedä, miten se hätäsanomiiin reagoisi.

Lue lisää

Itse tein samanlaista epätieteellistä laituriarviota viime kesänä. Yhdeksässä veneessä kymmenestä oli VHF, suurimmalla osalla antenni maston huipussa.

Kyllä se DSC:llä varustettu VHF-radio rääkäisee kovaa, jos on lähetetty hätäkutsu. Pari kertaa olen kuullut 5 vuoden aikana. Toinen oli tosi kysymyksessä ja toinen vahinkolähetys, jota hetken kuluttua puheella peruttiin.

Ulkokaiutin kannattaa laittaa. Meillä on sitloodan lokerossa.Ihan hyvä pysyä kärryillä isojen alusten aikomuksista esim, satamissa tai väylän kapeikoissa.

kauempaa katsoen kirjoitti:

Suurimmalta osaltaan tulee kokeiltua jo sillä, että laittaa VHF:n päälle ja toteaa vastaanoton toimivan. Lähetyspuolen kokeiluhan on sitten jo paljon suurempi juttu. Pitää oikein painaa nappia ja kutsua vaikka lähintä viranomaista tai radiokeskusta. Toimenpiteeseen saa kulutettua joskus jopa 10 sekuntia.

Satellittipuhelin on hyödyllinen, mutta kallis väline, kun mennään yli 100 mpk päähän rannasta. Siis täältä katsoen Atlantille, missä VHF on käyttökelpoinen vain näkyvissä oleviin kohteisiin. Jos taas lähtee niin kauas, on veneessä myös VHF yhteydenpitoon viranomaisiin ja satamiin.

Maailman merillä purjehtivista ei kovinkaan monella ole satelliittipuhelinta, EPIRB kyllä. Yhteydenpitoon on amatööriradio paljon tavallisempi väline. Ja sillä hoituu niin sääkartat kuin sähköpostitkin. Lähiyhteyksiin on tietenkin VHF.

Lue lisää

Vaan jos radiosta ei kuulu mitään, niin mistä tiedät, johtuuko se viasta vai siitä, että kukaan ei kuuluvuusalueen sisältä lähetä mitään? Ja vähän noloa se on kutsua jotain viranomaista vain testi takia, kun ei mitään oikeaa asiaa. Vähän niin kuin häiriköintiä.

ei puhu suomalainen kirjoitti:

Vaan jos radiosta ei kuulu mitään, niin mistä tiedät, johtuuko se viasta vai siitä, että kukaan ei kuuluvuusalueen sisältä lähetä mitään? Ja vähän noloa se on kutsua jotain viranomaista vain testi takia, kun ei mitään oikeaa asiaa. Vähän niin kuin häiriköintiä.

Lue lisää

Ei ole pätkääkään noloa kutsua viranomaista laitteen testaamiseksi. Huomaat kyllä, että lähinnä kiittävät, kun yhteyttä otat.

Onneksi sinä et ollut Silja Europan päällikkö, kun Estonia upposi. Olisivat raukat hukkuneet loputkin, koska et olisi tehnyt mitään.

Onneksi kauppamerenkulku ja muu ammattiväki ei toimi samoin. Eivätkä muuten toimi vastuulliset ja osaavat huviveneilijätkään. Ei maailma ole välinpitämätön, vaikka sinä olisit.

Ei kaikki... kirjoitti:

Onneksi sinä et ollut Silja Europan päällikkö, kun Estonia upposi. Olisivat raukat hukkuneet loputkin, koska et olisi tehnyt mitään.

Onneksi kauppamerenkulku ja muu ammattiväki ei toimi samoin. Eivätkä muuten toimi vastuulliset ja osaavat huviveneilijätkään. Ei maailma ole välinpitämätön, vaikka sinä olisit.

Lue lisää

Ei maailma ole huolehtivainen, vaikka sinä olisit.
On varmasti hyvä, että sinä et ollut Silja Europan päällikkö samana yönä. Tuskin olisit pystynyt parempaan, että siinä mielessä ollaan samalla viivalla ja voidaan ottaa yhtä suuri ansio muiden tekemisistä.

Osa kunniasta mulle kirjoitti:

Ei maailma ole huolehtivainen, vaikka sinä olisit.
On varmasti hyvä, että sinä et ollut Silja Europan päällikkö samana yönä. Tuskin olisit pystynyt parempaan, että siinä mielessä ollaan samalla viivalla ja voidaan ottaa yhtä suuri ansio muiden tekemisistä.

Lue lisää

Pointti taisi liittyä siihen, kun kerroit, että et tee mitään hätäviesteihin liittyen ja uskot, että moni muukin menettelee samalla tavalla.

Haluat silti, että on joku, joka "vastaa varmasti", kun sinulla itselläsi on hätä.

Voi olla, että VHF on hyvä esimerkki laitteesta, jonka merkitys vähenee itsekkyyden kasvaessa. Ajatus siitä, että joku lähelläsi oleva pyytää juuri sinun apuasi, on ehkä vieras. En kyllä osaa sanoa, miksi.

Ei siinä auttamisessa muuten ole ollenkaan kyse siitä, kuka pystyy mihinkin. Se ei ole mikään suorittamiskilpailu, eikä siinä jaeta edes tyylipisteitä. Kuin vain tekee sen, minkä voi. Oletettavasti Europan päällystö osasi homman paremmin kuin sinä tai minä, mutta sekö nyt sitten olisi sinusta hyvä peruste tuolle "ei viitti" -asenteelle?

Oma kokemukseni on, että ihmiset eivät ole välinpitämättömiä. Hyvä niin.

Ei kaikki... kirjoitti:

Pointti taisi liittyä siihen, kun kerroit, että et tee mitään hätäviesteihin liittyen ja uskot, että moni muukin menettelee samalla tavalla.

Haluat silti, että on joku, joka "vastaa varmasti", kun sinulla itselläsi on hätä.

Voi olla, että VHF on hyvä esimerkki laitteesta, jonka merkitys vähenee itsekkyyden kasvaessa. Ajatus siitä, että joku lähelläsi oleva pyytää juuri sinun apuasi, on ehkä vieras. En kyllä osaa sanoa, miksi.

Ei siinä auttamisessa muuten ole ollenkaan kyse siitä, kuka pystyy mihinkin. Se ei ole mikään suorittamiskilpailu, eikä siinä jaeta edes tyylipisteitä. Kuin vain tekee sen, minkä voi. Oletettavasti Europan päällystö osasi homman paremmin kuin sinä tai minä, mutta sekö nyt sitten olisi sinusta hyvä peruste tuolle "ei viitti" -asenteelle?

Oma kokemukseni on, että ihmiset eivät ole välinpitämättömiä. Hyvä niin.

Lue lisää

Kyse on enemmänkin filosofinen kuin puhtaasti tekninen.

Näen asian niin, että jos tulee hätä, niin haluan että viesti menee takuulla oikeassa muodossa oikeille henkilöille. Haluan myös, että pystyn kommunikoimaan tilanteessa, jossa pitää poistua veneestä esim tulipalon takia.

Vaikka monella on VHF, niin harva sitä on tottunut käyttämään ja vielä harvempi osaa oitis DSC viestistä päätellä onko niin lähellä, että pystyy auttamaan. Jos on kova keli tai kivinen väylä, minä pidän ensisijaisesti huolta siitä, että oma vene ja miehistö on turvassa. En ryhdy silloin tutkimaan VHF viestien sisältöä eikä sitä kukaan eikä mikään edellytäkään.

VHF voi olla ihan kiva, jos on aikaa odotella apua eli ei ole välitöntä vaaraa. Jos sen sijaan pitää tehdä jotain, luotan enemmän Epirbiin ja satelliittipuhelimeen. Saan ne molemmat mukaan lautalle. Niiden avulla saan myös lähetettyä paikan ja hälytettyä apua myös veneen upottua tai akkujen tyhjennyttyä.

DSC ei tee mitään sellaista, mihin EPIRB ei pysty. VHF ei myöskään tee mitään, mihin ei satelliittipuhelimella pysty. On katsos niin, että rannikkoasemat voivat välittää avunpyynnön VHF:llä lähellä oleville aluksille. Ne ovat siinä vielä parempia kuin kippari, joka yrittää pitää veneen pinnalla.

oma valinta kirjoitti:

Kyse on enemmänkin filosofinen kuin puhtaasti tekninen.

Näen asian niin, että jos tulee hätä, niin haluan että viesti menee takuulla oikeassa muodossa oikeille henkilöille. Haluan myös, että pystyn kommunikoimaan tilanteessa, jossa pitää poistua veneestä esim tulipalon takia.

Vaikka monella on VHF, niin harva sitä on tottunut käyttämään ja vielä harvempi osaa oitis DSC viestistä päätellä onko niin lähellä, että pystyy auttamaan. Jos on kova keli tai kivinen väylä, minä pidän ensisijaisesti huolta siitä, että oma vene ja miehistö on turvassa. En ryhdy silloin tutkimaan VHF viestien sisältöä eikä sitä kukaan eikä mikään edellytäkään.

VHF voi olla ihan kiva, jos on aikaa odotella apua eli ei ole välitöntä vaaraa. Jos sen sijaan pitää tehdä jotain, luotan enemmän Epirbiin ja satelliittipuhelimeen. Saan ne molemmat mukaan lautalle. Niiden avulla saan myös lähetettyä paikan ja hälytettyä apua myös veneen upottua tai akkujen tyhjennyttyä.

DSC ei tee mitään sellaista, mihin EPIRB ei pysty. VHF ei myöskään tee mitään, mihin ei satelliittipuhelimella pysty. On katsos niin, että rannikkoasemat voivat välittää avunpyynnön VHF:llä lähellä oleville aluksille. Ne ovat siinä vielä parempia kuin kippari, joka yrittää pitää veneen pinnalla.

Lue lisää

"DSC ei tee mitään sellaista, mihin EPIRB ei pysty. VHF ei myöskään tee mitään, mihin ei satelliittipuhelimella pysty"

Molemmat väärin.

DSC lähettää viestin kaikille DSC-asemille, EPIRB vain Yhdysvaltojen satelliitille ja sieltä lähinnä olevaan EPIRB-järjestelmässä mukana olevaan meripelastuskeskukseen. DSC myös välittää tiedon hädän luonteesta, EPIRB ei. EPIRBIN kaksi etua ovat toimivuus kaikkialla maapallolla ja (yleensä) vesitiiviys ja mekaaninen kestävyys.

VHF lähettää myös viestin kaikille VHF-asemille, satelliittipuhelin vain siihen puhelinnumeroon, johon puhelimella soitetaan. Satelliittipuhelimella ei myöskään voi kommunikoida pelastustilanteessa apuu tulevien kanssa. Satelliittipuhelimen etu on se, että sillä voi soittaa kaikkialta maapallolla. Valtamerillä ei myöskään yleensä ole ketään VHF-kantamalla, toisin kuin Itämerellä.

Selvensikö asiaa?

Eri laitteisiin on hyvä tutustua itse, ja ne kannattaa opetella käyttämään ja ymmärtämään muuten kuin nettikeskustelujen pohjalta.

Turvallista veneilyä!

Perustietoja kirjoitti:

"DSC ei tee mitään sellaista, mihin EPIRB ei pysty. VHF ei myöskään tee mitään, mihin ei satelliittipuhelimella pysty"

Molemmat väärin.

DSC lähettää viestin kaikille DSC-asemille, EPIRB vain Yhdysvaltojen satelliitille ja sieltä lähinnä olevaan EPIRB-järjestelmässä mukana olevaan meripelastuskeskukseen. DSC myös välittää tiedon hädän luonteesta, EPIRB ei. EPIRBIN kaksi etua ovat toimivuus kaikkialla maapallolla ja (yleensä) vesitiiviys ja mekaaninen kestävyys.

VHF lähettää myös viestin kaikille VHF-asemille, satelliittipuhelin vain siihen puhelinnumeroon, johon puhelimella soitetaan. Satelliittipuhelimella ei myöskään voi kommunikoida pelastustilanteessa apuu tulevien kanssa. Satelliittipuhelimen etu on se, että sillä voi soittaa kaikkialta maapallolla. Valtamerillä ei myöskään yleensä ole ketään VHF-kantamalla, toisin kuin Itämerellä.

Selvensikö asiaa?

Eri laitteisiin on hyvä tutustua itse, ja ne kannattaa opetella käyttämään ja ymmärtämään muuten kuin nettikeskustelujen pohjalta.

Turvallista veneilyä!

Lue lisää

Älä viitsi mennä arvioimaan minun ominaisuuksiani henkilönä. Ensinnäkään sinulla ei ole siihen tarpeeksi tieto ja osaamista, toiseksi esittämäsi väitteet kertovat sinusta eikä minusta. Jos vaikka väität minua kirahviksi, niin se ei tee minusta kirahvia vaan sinusta huonon havainnoijan. Eli jatketaanko asiapohjalta vai annetaanko olla?

Toisin kuin kuvittelet, minulla on kaikki mainitut laitteet. Olen niitä myös käyttänyt EPIRBiä lukuunottamatta. Sen ainoan kerran. kun olen tarvinnut apua, olen käyttänyt kännykkää. 112 yhdistää erittäin hyvin meripelastukseen ja puhelu onnistuu erinomaisesti.

En laske VHF:n varaan koska:
- ei ole aikaa jutella, jos vaikka vene palaa ja pitää päästä pois
- jos joku käryää, niin katkaisen virrat, tai en ainakaan rupea laittamaan virtaa ja käynnistämään VHF:ää
- jos vene on vaarassa upota, en ryhdy juttelemaan vaan teen minkä voin ja lautalla juttelen puhelimeen ja kerron sijainnin
- DSC ei ole parempi kuin EPIRB koska kiireessä molemmat tekevät hälytyksen, muttei oie aikaa jutella.
- hälytyksen yksilöinnillä ei ole väliä koska voi aina soittaa puhelun satelliittipuhelimella
- avun saamiseen menee joka tapauksessa niin kauan, ettei voi istua ja katsella kuin vene palaa vaan pitää tehdä itse jotain.
- EPIRB hälyttää myös veneen upottua ja lähettää paikkatietoa lautalta tai saaresta
- satelliittipuhelimella voi kertoa lisätietoja veneen upottua
- satelliittipuhelimella voi katsoa sähköpostit ja pistää automaattivastauksen "olen merihädässä, palaan selvittyäni"

VHF 100 vuotta kirjoitti:

Älä viitsi mennä arvioimaan minun ominaisuuksiani henkilönä. Ensinnäkään sinulla ei ole siihen tarpeeksi tieto ja osaamista, toiseksi esittämäsi väitteet kertovat sinusta eikä minusta. Jos vaikka väität minua kirahviksi, niin se ei tee minusta kirahvia vaan sinusta huonon havainnoijan. Eli jatketaanko asiapohjalta vai annetaanko olla?

Toisin kuin kuvittelet, minulla on kaikki mainitut laitteet. Olen niitä myös käyttänyt EPIRBiä lukuunottamatta. Sen ainoan kerran. kun olen tarvinnut apua, olen käyttänyt kännykkää. 112 yhdistää erittäin hyvin meripelastukseen ja puhelu onnistuu erinomaisesti.

En laske VHF:n varaan koska:
- ei ole aikaa jutella, jos vaikka vene palaa ja pitää päästä pois
- jos joku käryää, niin katkaisen virrat, tai en ainakaan rupea laittamaan virtaa ja käynnistämään VHF:ää
- jos vene on vaarassa upota, en ryhdy juttelemaan vaan teen minkä voin ja lautalla juttelen puhelimeen ja kerron sijainnin
- DSC ei ole parempi kuin EPIRB koska kiireessä molemmat tekevät hälytyksen, muttei oie aikaa jutella.
- hälytyksen yksilöinnillä ei ole väliä koska voi aina soittaa puhelun satelliittipuhelimella
- avun saamiseen menee joka tapauksessa niin kauan, ettei voi istua ja katsella kuin vene palaa vaan pitää tehdä itse jotain.
- EPIRB hälyttää myös veneen upottua ja lähettää paikkatietoa lautalta tai saaresta
- satelliittipuhelimella voi kertoa lisätietoja veneen upottua
- satelliittipuhelimella voi katsoa sähköpostit ja pistää automaattivastauksen "olen merihädässä, palaan selvittyäni"

Lue lisää

Mitä kohtaa vastauksestani pidit asiattomana?

Missä kohden arvioin sinun ominaisuuksiasi?

VHF 100 vuotta kirjoitti:

Älä viitsi mennä arvioimaan minun ominaisuuksiani henkilönä. Ensinnäkään sinulla ei ole siihen tarpeeksi tieto ja osaamista, toiseksi esittämäsi väitteet kertovat sinusta eikä minusta. Jos vaikka väität minua kirahviksi, niin se ei tee minusta kirahvia vaan sinusta huonon havainnoijan. Eli jatketaanko asiapohjalta vai annetaanko olla?

Toisin kuin kuvittelet, minulla on kaikki mainitut laitteet. Olen niitä myös käyttänyt EPIRBiä lukuunottamatta. Sen ainoan kerran. kun olen tarvinnut apua, olen käyttänyt kännykkää. 112 yhdistää erittäin hyvin meripelastukseen ja puhelu onnistuu erinomaisesti.

En laske VHF:n varaan koska:
- ei ole aikaa jutella, jos vaikka vene palaa ja pitää päästä pois
- jos joku käryää, niin katkaisen virrat, tai en ainakaan rupea laittamaan virtaa ja käynnistämään VHF:ää
- jos vene on vaarassa upota, en ryhdy juttelemaan vaan teen minkä voin ja lautalla juttelen puhelimeen ja kerron sijainnin
- DSC ei ole parempi kuin EPIRB koska kiireessä molemmat tekevät hälytyksen, muttei oie aikaa jutella.
- hälytyksen yksilöinnillä ei ole väliä koska voi aina soittaa puhelun satelliittipuhelimella
- avun saamiseen menee joka tapauksessa niin kauan, ettei voi istua ja katsella kuin vene palaa vaan pitää tehdä itse jotain.
- EPIRB hälyttää myös veneen upottua ja lähettää paikkatietoa lautalta tai saaresta
- satelliittipuhelimella voi kertoa lisätietoja veneen upottua
- satelliittipuhelimella voi katsoa sähköpostit ja pistää automaattivastauksen "olen merihädässä, palaan selvittyäni"

Lue lisää

Ehkä kannattaisi myös lukea, mitä toiset kirjoittavat, eikä summittaisesi reuhata?

Mistä päättelet, että kuvittelen jonkun laitteen puuttuvan sinulta?

Ilman muuta kännykkä on parempi kuin ei mitään, tai jos VHF:n käyttö ei ole hallussa.

Sähköpostiargumentti on jotenkin outo.

Perustietoja kirjoitti:

Mitä kohtaa vastauksestani pidit asiattomana?

Missä kohden arvioin sinun ominaisuuksiasi?

Anteeksi, luulin, että tarkoititi minua, mutta tarkoititkin itseäsi:

"Eri laitteisiin on hyvä tutustua itse, ja ne kannattaa opetella käyttämään ja ymmärtämään muuten kuin nettikeskustelujen pohjalta"

Väärinkäsitys

Aimaäluulin kirjoitti:

Anteeksi, luulin, että tarkoititi minua, mutta tarkoititkin itseäsi:

"Eri laitteisiin on hyvä tutustua itse, ja ne kannattaa opetella käyttämään ja ymmärtämään muuten kuin nettikeskustelujen pohjalta"

Väärinkäsitys

Lue lisää

Totanoin...


Miksi tuo lause "tarkoittaisi" ketään?

Eikös se ole hyvä neuvo kenelle vain?

Perustietoja kirjoitti:

Ehkä kannattaisi myös lukea, mitä toiset kirjoittavat, eikä summittaisesi reuhata?

Mistä päättelet, että kuvittelen jonkun laitteen puuttuvan sinulta?

Ilman muuta kännykkä on parempi kuin ei mitään, tai jos VHF:n käyttö ei ole hallussa.

Sähköpostiargumentti on jotenkin outo.

Lue lisää

Satelliittipuhelimella voi katsoa sähköpostit tai surffata netissä lautalla apua odotellessa.

Koska minulla on kaikki laitteet, olen ihan konkreettisesti tehnyt järjestyksen, missä niitä käytän.

Kiire:
- EPIRB
- DSC (jos VHF on päällä)
- kännykkä (jos kenttää)
- satelliittipuhelin
- jos mikään muu ei toimi eikä ole mitään hätää, niin VHF

Jos hiukan aikaa jutella:
- EPIRB
- DSC (jos on virtaa ja jos on päällä)
- kännykkä (jos kenttää)
- satelliittipuhelin
- VHF (jos on päällä ja jos on virtaa ja jos vene ei ole uppoamassa tai tuhoutumassa)

Syyt:

EPIRB käynnistäminen onnistuu alle 10 s ja se toimii jatkuvasti ilman, että vaatii paikallaoloa. Kelluu ja on helppo ottaa mukaan minne vaan.

DSC vain jos laitteet on päällä. Jos ei ole, niin ennen kuin saa satellittipaikan, paljon ehtii tapahtua. Jos ei ole virtaa laitteille, ei kannata hukata aikaa siihen.

Kännykkä: nopea, varma, toimii omalla akulla, voi liikkua veneessä ja puhua samaan aikaan esim lauttaa laskiessa. Kaikki osaa käyttää.

Satelliittipuhelin: varma ja saa yhteyden kaikkialla, ei vaadi ulkopuolista virtaa, kantaavuus koko maailma, voi puhua samaan aikaan, kun tekee muuta.

VHF, jos muita ei ole. Vaatii laitteen luona olemisen, edellyttää, että veneestä saa virtaa, lopettaa toiminnan, kun akut kastuu, ei voi käyttää, jos päävirta pitää sammuttaa esim sähköjohtojen käryämisen takia. Lakkaa toimimasta, jos vene uppoaa, ei voi pitää yhteyttä, jos veneestä on poistuttu.

VHF toimii vain tilanteissa, joissa on hädän poikanen eikä bvene uppoa tai ole tulessa. Ne on kuitenkin niitä vakavimpia ja kiireisimpiä asioita. VHF:ää huonompi on vain NC, joka muuten on melkein yhtä hyvä koska se näkyy kauas, yhtä kauas kuin VHF kantaa ja kuka vaan voi tulla apuun - tai olla tulematta.

Niinpä.

Suomen rannikoilla ja vähän kauempanakin Itämerellä VHF ja kännykkä riittävät kaikkiin tarkoituksiin. Pelkkä satelliittipuhelimen pitäminen toiminnassa maksaa noin 50€/kk, vaikka sillä ei puhuttaisi sekuntiakaan. EPIRB maksaa laitteesta riippuen noin 70--100 €/vuosi.

Pelastuslautta on hyvä turvaväline myös Itämerellä. Kännyköihin ja satelliittipuhelimiin luottaminen siinä tilanteessa, jossa lauttaan on mentävä (vene melkein uponnut, mahdollisesti kova keli), on tietämättömyyttä.

Suomen ulkopuolella käsi-VHF on erinomainen ja ilmainen tapa kommunikoida satamahenkilökunnan kanssa. Laitureita hoitaville ihmisille ei voi soitella kännykällä.

Oikeat laitteet kirjoitti:

Niinpä.

Suomen rannikoilla ja vähän kauempanakin Itämerellä VHF ja kännykkä riittävät kaikkiin tarkoituksiin. Pelkkä satelliittipuhelimen pitäminen toiminnassa maksaa noin 50€/kk, vaikka sillä ei puhuttaisi sekuntiakaan. EPIRB maksaa laitteesta riippuen noin 70--100 €/vuosi.

Pelastuslautta on hyvä turvaväline myös Itämerellä. Kännyköihin ja satelliittipuhelimiin luottaminen siinä tilanteessa, jossa lauttaan on mentävä (vene melkein uponnut, mahdollisesti kova keli), on tietämättömyyttä.

Suomen ulkopuolella käsi-VHF on erinomainen ja ilmainen tapa kommunikoida satamahenkilökunnan kanssa. Laitureita hoitaville ihmisille ei voi soitella kännykällä.

Lue lisää

"Suomen ulkopuolella käsi-VHF on erinomainen ja ilmainen tapa kommunikoida satamahenkilökunnan kanssa. Laitureita hoitaville ihmisille ei voi soitella kännykällä."

Tässä on nyt vähän liioittelua. Jos korvataan sana "Suomen" tuosta sanalla "Itämeren", ollaan epäilemättä merkittävästi lähempänä totuutta. Saksan ja Tanskan Itämeren satamista en osaa sanoa, mutta muissa Itämeren rantavaltioissa ei kokemukseni mukaan ole edes tarvetta kommunikaatiolle, kunhan ajaa sisään satamaan. Ja jos tarvetta on, niin kännykällä yleensä onnistuu, koska satamakirjoissa ja netissä on tyypillisesti puhelinnumerot, vieläpä useimmiten kännykkänumerot. Ai joo, pitää lisätä Venäjä tuohon listaan Saksan ja Tanskan rinnalle maaksi, jonka satamissa en ole omalla veneellä käynyt. :)

Itämeren ulkopuolella kuviot ovat kuuleman mukaan vahvasti erilaiset, mutta näillä vesillä tilanne on kuvaamani. Itse asiassa täällä aika harvalla vierassatamalla edes on VHF itsellään käytössä.

Muuten, pelastuslautasta olen samaa mieltä. Jos ylipäätään liikkuu uimaetäisyyttä kauempana rannoista, on pelastuslautta erinomainen henkivakuutus sen tilanteen varalta, että vene menee alta (palaa tai uppoaa). Se mahdollistaa selviämisen, vaikkei olisi mitään viestintävälineitä mukana (väitän, että Itämerellä purjehduskautena ajelehtiva pelastuslautta havaitaan 24h sisällä).

VHF ei välttämätön kirjoitti:

"Suomen ulkopuolella käsi-VHF on erinomainen ja ilmainen tapa kommunikoida satamahenkilökunnan kanssa. Laitureita hoitaville ihmisille ei voi soitella kännykällä."

Tässä on nyt vähän liioittelua. Jos korvataan sana "Suomen" tuosta sanalla "Itämeren", ollaan epäilemättä merkittävästi lähempänä totuutta. Saksan ja Tanskan Itämeren satamista en osaa sanoa, mutta muissa Itämeren rantavaltioissa ei kokemukseni mukaan ole edes tarvetta kommunikaatiolle, kunhan ajaa sisään satamaan. Ja jos tarvetta on, niin kännykällä yleensä onnistuu, koska satamakirjoissa ja netissä on tyypillisesti puhelinnumerot, vieläpä useimmiten kännykkänumerot. Ai joo, pitää lisätä Venäjä tuohon listaan Saksan ja Tanskan rinnalle maaksi, jonka satamissa en ole omalla veneellä käynyt. :)

Itämeren ulkopuolella kuviot ovat kuuleman mukaan vahvasti erilaiset, mutta näillä vesillä tilanne on kuvaamani. Itse asiassa täällä aika harvalla vierassatamalla edes on VHF itsellään käytössä.

Muuten, pelastuslautasta olen samaa mieltä. Jos ylipäätään liikkuu uimaetäisyyttä kauempana rannoista, on pelastuslautta erinomainen henkivakuutus sen tilanteen varalta, että vene menee alta (palaa tai uppoaa). Se mahdollistaa selviämisen, vaikkei olisi mitään viestintävälineitä mukana (väitän, että Itämerellä purjehduskautena ajelehtiva pelastuslautta havaitaan 24h sisällä).

Lue lisää

On VHF:stä joskus iloa. Göta-jokea ylös mennessä huhuiltiin siltoja auki. Kun luvattiin esim, olla kohdalla 5 min kuluttua, niin 4 min kutsusta oli Göteborgissa autoille punaiset valot ja silta nousemassa meille. Finnjävelit jatkoi matkaa sen enempää pysähtelemättä ;)

Halvin satelliittipuhelinliittymä maksaa ilman puheluita 50€/kk. Prepaid-mallejakin on, mutta niiden puheminuutit nollautuvat, jos ei käytä. Ilman voimassaolevaa liittymää ei voi soittaa mihinkään, ei edes hätänumeroihin.

EPIRB-hinta ei ole vuosimaksu vaan laitteen hinta jaettuna voimassaoloajalla.

Hinnoists kirjoitti:

Halvin satelliittipuhelinliittymä maksaa ilman puheluita 50€/kk. Prepaid-mallejakin on, mutta niiden puheminuutit nollautuvat, jos ei käytä. Ilman voimassaolevaa liittymää ei voi soittaa mihinkään, ei edes hätänumeroihin.

EPIRB-hinta ei ole vuosimaksu vaan laitteen hinta jaettuna voimassaoloajalla.

Lue lisää

- Thuraya prepaid maksaa vähemmän
- Epirb on ikuinen kunhan paristot vaihtaa 5 vuoden välein

Mistä näitä riittää kirjoitti:

- Thuraya prepaid maksaa vähemmän
- Epirb on ikuinen kunhan paristot vaihtaa 5 vuoden välein

Kiinnostavaa.

Mistä löydän Thurayan hintatiedot?

Ei tosin toimi Karibialla ja Amerikoissa.

Oletko itse käyttänyt Thurayaa?

Mistä näitä riittää kirjoitti:

- Thuraya prepaid maksaa vähemmän
- Epirb on ikuinen kunhan paristot vaihtaa 5 vuoden välein

Minulla on vanha (2003) ACR:n EPIRB lautassa. Satutko tietämään, kuka siihen vaihtaisi akun ja missä?

Mistä akku? kirjoitti:

Minulla on vanha (2003) ACR:n EPIRB lautassa. Satutko tietämään, kuka siihen vaihtaisi akun ja missä?

KG valmistaja ja etsi maahantuoja ja lähetä Espooseen.

Mistä akku? kirjoitti:

Minulla on vanha (2003) ACR:n EPIRB lautassa. Satutko tietämään, kuka siihen vaihtaisi akun ja missä?

Ei kukaan, ei missään... Ongelmajätettä.

Sisävesillä taitaa olla aika vähän VHF-puhelimia ja maastoesteet lyhentää kantomatkaa.

Kännykkä kattaa periaatteessa koko Suomen, mutta todellisuudessa ei joka kohtaa. Kännykkä on ilman muuta se ensisijainen ja suositeltu tapa hälyttää apua muualla kuin merellä.

Ainoa, mikä kattaa kaikki paikat on edelleen satelliittipuhelin, mutta sitähän ei kukaan ole kyseenalaistanutkaan.

Niin se vain on kirjoitti:

Sisävesillä taitaa olla aika vähän VHF-puhelimia ja maastoesteet lyhentää kantomatkaa.

Kännykkä kattaa periaatteessa koko Suomen, mutta todellisuudessa ei joka kohtaa. Kännykkä on ilman muuta se ensisijainen ja suositeltu tapa hälyttää apua muualla kuin merellä.

Ainoa, mikä kattaa kaikki paikat on edelleen satelliittipuhelin, mutta sitähän ei kukaan ole kyseenalaistanutkaan.

Lue lisää

Ainahan se avun tarve ei ole medihelin luokkaa, vaan voi esim. ajaa kiville ja tarvita hinausapua sieltä pois. Tällöin hätäkeskusta ei tarvita, vaan köyttä ja moottorivene.

VHF kirjoitti:

Ainahan se avun tarve ei ole medihelin luokkaa, vaan voi esim. ajaa kiville ja tarvita hinausapua sieltä pois. Tällöin hätäkeskusta ei tarvita, vaan köyttä ja moottorivene.

Lue lisää

Pitää paikkansa.

Tosin järvipelastus on käynyt hakemassa kissojakin puusta, joten avunpyyntökynnyksen ei tarvitse olla kovin korkea. Saahan yhteystiedot puhelimella helposti. Jossain vaiheessa se hätä kuitenkin kasvaa, jos on toista vuorokautta kivillä ilman ruokaa ;)

En ole löytänyt dataa, jonka perusteella voisi päätellä kuinka kauan joutuu apua odottelemaan, jos toimii VHF:n varassa sisävesillä. Kokonaan toinen kysymys on se, kuinka monella on vene, jolla voi hinata toisen kiviltä ja onko samalla hemmolla mahdollisuus tarkastaa pohjaa.

kaukaa haettu kirjoitti:

Pitää paikkansa.

Tosin järvipelastus on käynyt hakemassa kissojakin puusta, joten avunpyyntökynnyksen ei tarvitse olla kovin korkea. Saahan yhteystiedot puhelimella helposti. Jossain vaiheessa se hätä kuitenkin kasvaa, jos on toista vuorokautta kivillä ilman ruokaa ;)

En ole löytänyt dataa, jonka perusteella voisi päätellä kuinka kauan joutuu apua odottelemaan, jos toimii VHF:n varassa sisävesillä. Kokonaan toinen kysymys on se, kuinka monella on vene, jolla voi hinata toisen kiviltä ja onko samalla hemmolla mahdollisuus tarkastaa pohjaa.

Lue lisää

Mä olen ollut kerran tuollaisessa tilanteessa ja apua saatiin ihan heiluttamalla käsiä, kun karilleajo tapahtui melko lähellä reittiä ja onneksi laakealle kalliolle. Tämä siis merellä. Veneen irroitus ei vaatinut mitään suuria tehoja, kunhan venettä keikutettiin samalla, jolloin kölirauta hieman löystyi pohjasta. Ja sitten kun vettä ei tullut mistään sisään, niin jatkettiin matkaa ja tarkastettiin vauriot vasta kotisatamassa nosturilla. Ei suuria vaurioita.

Standard Horizonilla on käsikapula jossa DSC ja sisäinen GPS. AISsillisia kapuloita ei leine vielä olemassakaan. Edes kiinalaisilla.

Kännykkä on itselläkin mukana, mutta se ei vaan kuulu jokapaikassa, merellä siis. Tässä ketjussa kysyjää kiinnosti lähinnä sisävedet. Sinen toi käsikapula riittänee ihan hyvin.

Vaikka monasti uskotaan ihmisten joutuvan paniikkiin hädässä, niin tutkimukset osoittavat muuta. Ihmiset toimivat yleensä rationaalisesti ja tavoitehakuisesti ja rauhallisesti. Tuo käytös on juuri sitä, mikä on odotettavissa.

Normikamaa kirjoitti:

Vaikka monasti uskotaan ihmisten joutuvan paniikkiin hädässä, niin tutkimukset osoittavat muuta. Ihmiset toimivat yleensä rationaalisesti ja tavoitehakuisesti ja rauhallisesti. Tuo käytös on juuri sitä, mikä on odotettavissa.

Lue lisää

Varmaan totta tuokin. Tietysti tuossa ei ollut todellisessa hädässä kuin se Estonian radisti. Hieman ihmetystä toi tuo kielten sekamelska.

Mutta kaikenkaikkiaan vakuuttava "esitys" ja nyt alan ymmärtää, miksi VHF-puhelimeen vaaditaan kurssi.

Sellainenkin havainto tuli tehtyä, että alussa Silja Europa ei saanut yhteyttä maihin, vaikka etäisyyden ei pitäisi kai olla tuolla ongelma. Joku lähetti häiritsevää kantoaaltoa tai jotain.

VHF kirjoitti:

Varmaan totta tuokin. Tietysti tuossa ei ollut todellisessa hädässä kuin se Estonian radisti. Hieman ihmetystä toi tuo kielten sekamelska.

Mutta kaikenkaikkiaan vakuuttava "esitys" ja nyt alan ymmärtää, miksi VHF-puhelimeen vaaditaan kurssi.

Sellainenkin havainto tuli tehtyä, että alussa Silja Europa ei saanut yhteyttä maihin, vaikka etäisyyden ei pitäisi kai olla tuolla ongelma. Joku lähetti häiritsevää kantoaaltoa tai jotain.

Lue lisää

VHF-puhelinta ei tarvita!

Jos Estonian matkustajilla olisi ollut satelliittipuhelimet, olisivat voineet tarkistaa sähköpostit pelastuslautassa.

Satelliittipuhelin kirjoitti:

VHF-puhelinta ei tarvita!

Jos Estonian matkustajilla olisi ollut satelliittipuhelimet, olisivat voineet tarkistaa sähköpostit pelastuslautassa.

Tuo on taivaan tosi.
Sen sijaan eivät olisi voineet tehdä sitä VHF-puhelimella, joten siinäkin pisteet satelliittipuhelimelle.

Pieni nyanssi kirjoitti:

Tuo on taivaan tosi.
Sen sijaan eivät olisi voineet tehdä sitä VHF-puhelimella, joten siinäkin pisteet satelliittipuhelimelle.

Näin juuri.

Satelliittipuhelin on nykyaikaa. Kaikissa laivoissa ja suuressa osassa huviveneitä on jo sellainen. VHF:ää käyttää aniharva, vielä harvempi kuuntelee. Jos VHF:llä yrität lähettää hätäkutsua, tuskin kukaan vastaa, minä en ainakaan. Satelliittipuhelimeen vastaan aina, kun siihen soitetaan. Numeroni löytyy helposti netistä. Ja sinne nettiin pääsee samalla satelliittipuhelimella. Eiköhän siinä ollut riittävät perusteet näille VHF-jäärille.

Kaikki muutkin laitteet minulla on, mutta käytännössä vain satelliittipuhelinta käytän, ja tietysti kännykkää.

VHF on todellakin ehkä josain erikoistilanteessa pikkuhätään, mutta sen varassa ei voi olla.

Voi olla, että jokin yksittäinen kaveriporukka käyttää keskenään, mutta melko tarkkaan ne ovat hävinneet. Arvauksena sanoisin, että nimenomaan kännykkä on ne syrjäyttänyt, ei niinkään VHF.

4+14 kirjoitti:

Voi olla, että jokin yksittäinen kaveriporukka käyttää keskenään, mutta melko tarkkaan ne ovat hävinneet. Arvauksena sanoisin, että nimenomaan kännykkä on ne syrjäyttänyt, ei niinkään VHF.

Lue lisää

Harmi sinänsä. :( Googlettelin asiaa ja huomasin että säännöksetkin ovat muuttuneet. Nykyään sallitaan jopa 12W lähetysteho (SSB) ja 40-kanavaa CB-puhelimille. Lisäksi nuo puhelimet ovat lupavapaita ja maksavat edullisimmilaan alle satasen. Kuuluvuus vesillä lienee useita kilometrejä.

Voisi olla mukava turinaväline vaikka vieraassa satamassa, vaikka turvavälineenä lienee aika hyödytön.

VHF kirjoitti:

Harmi sinänsä. :( Googlettelin asiaa ja huomasin että säännöksetkin ovat muuttuneet. Nykyään sallitaan jopa 12W lähetysteho (SSB) ja 40-kanavaa CB-puhelimille. Lisäksi nuo puhelimet ovat lupavapaita ja maksavat edullisimmilaan alle satasen. Kuuluvuus vesillä lienee useita kilometrejä.

Voisi olla mukava turinaväline vaikka vieraassa satamassa, vaikka turvavälineenä lienee aika hyödytön.

Lue lisää

Turinaväline?
Huutelet yksiksesi tyhjään eetteriin sen sijaan, että tapaisit muita ihmisiä?

VHF kirjoitti:

Harmi sinänsä. :( Googlettelin asiaa ja huomasin että säännöksetkin ovat muuttuneet. Nykyään sallitaan jopa 12W lähetysteho (SSB) ja 40-kanavaa CB-puhelimille. Lisäksi nuo puhelimet ovat lupavapaita ja maksavat edullisimmilaan alle satasen. Kuuluvuus vesillä lienee useita kilometrejä.

Voisi olla mukava turinaväline vaikka vieraassa satamassa, vaikka turvavälineenä lienee aika hyödytön.

Lue lisää

No kas kun nykyään kaikilla on kännykät, niin turinat hoituu sillä. Ja sitten toisaalta nämä keskustelupalstat ja chatit semmoiseen satunnaisempien vastaanottajien kanssa keskusteluun.

Aika monella on sitäpaitsi työsuhdekännykät, niin ei tarvi vähääkään miettiä, mitä puhelut maksavat. Voisin arvata, että veneilijöiden keskuudessa ne ovat vielä vähän keskiarvoa tavallisempia.

4+14 kirjoitti:

No kas kun nykyään kaikilla on kännykät, niin turinat hoituu sillä. Ja sitten toisaalta nämä keskustelupalstat ja chatit semmoiseen satunnaisempien vastaanottajien kanssa keskusteluun.

Aika monella on sitäpaitsi työsuhdekännykät, niin ei tarvi vähääkään miettiä, mitä puhelut maksavat. Voisin arvata, että veneilijöiden keskuudessa ne ovat vielä vähän keskiarvoa tavallisempia.

Lue lisää

Näinhän se on. Erona on tosin se, että radiopuhelimella voi huhuilla kaikkia lähistöllä/paikalla olijoita, ei vain ottaa yhteyttä tiettyyn veneeseen.

Ihan ideatasolla tuo voisi olla ihan hyvä tapa esim. pienen paikan purjehdus/veneilyseuran käyttöön.

4+14 kirjoitti:

No kas kun nykyään kaikilla on kännykät, niin turinat hoituu sillä. Ja sitten toisaalta nämä keskustelupalstat ja chatit semmoiseen satunnaisempien vastaanottajien kanssa keskusteluun.

Aika monella on sitäpaitsi työsuhdekännykät, niin ei tarvi vähääkään miettiä, mitä puhelut maksavat. Voisin arvata, että veneilijöiden keskuudessa ne ovat vielä vähän keskiarvoa tavallisempia.

Lue lisää

Purjehduskilpailua järjestäessä no lällättimet on vielä käyttökelpoisia. Siinä kun olisi hyvä saada saman tien ja mieluiten yhden napin painalluksella tietoa useammalle taholle. Ja ovat tosiaan paljon halvempia hankkia kuin läjä vhf-käsipuhelimia.

Johonkin muuhunkin vastaavaan käyttöön CB on vielä käypä, ei muuten.

VHF kirjoitti:

Näinhän se on. Erona on tosin se, että radiopuhelimella voi huhuilla kaikkia lähistöllä/paikalla olijoita, ei vain ottaa yhteyttä tiettyyn veneeseen.

Ihan ideatasolla tuo voisi olla ihan hyvä tapa esim. pienen paikan purjehdus/veneilyseuran käyttöön.

Lue lisää

Sitähän mä tässä yritin jotenkin saada sanottua, että tuo ero on itse asiassa osa syytä, miksi ne on vähentyneet. Eli useimmilla ei ole tarvetta huhuilla isolle joukolle vaan haluavat puhua jonkun kanssa ilman, että muut kuulee.

Meidän seuralla on muutama käsikalikka niitä nykylälläreitä, sillä oli kyllä joku muu lyhenne, olisiko ollut PMR tai jotain semmoista. Lähinnä kilpailujen yhteydessä ja junnupuuhissa näkyvät käyttäneen. Ja satamajengi on kokeillut poijutalkoissa ja vastaavissa, mutta ovat kuulemma päätyneet siihen, että kännykkä on parempi. Kun se nyt kuitenkin jokaisen taskusta löytyy eikä tarvii muistaa mitään tangentinpaineluita.

Varmasti voisit seuraavatkin 40 vuotta veneillä Saimaalla ilman vhf:ää ja ilman hankaluuksia. Mutta se ei kerro mitään vhf:n hyödyllisyydestä.

so? kirjoitti:

Varmasti voisit seuraavatkin 40 vuotta veneillä Saimaalla ilman vhf:ää ja ilman hankaluuksia. Mutta se ei kerro mitään vhf:n hyödyllisyydestä.

Kyllä se kuitenkin kertoo.
Hyödyllisyys = olla hyödyllinen.

Synonyymit sanalle hyödyllinen:
hyvä, käyttökelpoinen, otollinen, edullinen, kelvollinen, käytännöllinen, sovelias, suotuisa, utila, útil, kehittävä, informative, kattava, kaivattu, informatiivinen, tarpeellinen

VHF, jota ilman pärjää mainiosti 40 40 vuotta ei ole missään nimessä hyödyllinen.

mikä äidinkieli? kirjoitti:

Kyllä se kuitenkin kertoo.
Hyödyllisyys = olla hyödyllinen.

Synonyymit sanalle hyödyllinen:
hyvä, käyttökelpoinen, otollinen, edullinen, kelvollinen, käytännöllinen, sovelias, suotuisa, utila, útil, kehittävä, informative, kattava, kaivattu, informatiivinen, tarpeellinen

VHF, jota ilman pärjää mainiosti 40 40 vuotta ei ole missään nimessä hyödyllinen.

Lue lisää

Noh, tässä ollaan semantiikan harmaalla alueella. Esine voi olla hyödyllinen tai käyttökelponen olematta välttämätön. Eikä se, että laitteesta saatavat hyödyt on saatavissa muillakin välineillä/keinoilla tee siitä itsessään hyödytöntä.

Minusta VHF menee jotenkin sinne "nice-to-have" osastolle. Se ei ole mitenkään välttämätön eikä (etenkään ilman AIS-vastaanottoa) tuota useimmille oikeastaan mitään lisäarvoa, mutta sitä on silti mahdollista käyttää niinkin, että siitä jotain hyötyä saa.

Markkinoilla ei taida olla pelkkiä VHF/AIS-vastaanottimia? Sellainen voisi olla "soiva peli". Ei tarvitsisi lupaa, voisi vastaanottaa AIS-liikenteen ja voisi seurata esimerkiksi VTS-kanavia tarvitessaan.

mikä äidinkieli? kirjoitti:

Kyllä se kuitenkin kertoo.
Hyödyllisyys = olla hyödyllinen.

Synonyymit sanalle hyödyllinen:
hyvä, käyttökelpoinen, otollinen, edullinen, kelvollinen, käytännöllinen, sovelias, suotuisa, utila, útil, kehittävä, informative, kattava, kaivattu, informatiivinen, tarpeellinen

VHF, jota ilman pärjää mainiosti 40 40 vuotta ei ole missään nimessä hyödyllinen.

Lue lisää

MIkä tosiaankin mahtoi olla se äidinkieli? Noista synonyymeistä kun kovin moni sopii VHF:ään, oikeastaan kaikki. Välttämätön on tyystin eri asia.

lupia kyllä löytyy kirjoitti:

Noh, tässä ollaan semantiikan harmaalla alueella. Esine voi olla hyödyllinen tai käyttökelponen olematta välttämätön. Eikä se, että laitteesta saatavat hyödyt on saatavissa muillakin välineillä/keinoilla tee siitä itsessään hyödytöntä.

Minusta VHF menee jotenkin sinne "nice-to-have" osastolle. Se ei ole mitenkään välttämätön eikä (etenkään ilman AIS-vastaanottoa) tuota useimmille oikeastaan mitään lisäarvoa, mutta sitä on silti mahdollista käyttää niinkin, että siitä jotain hyötyä saa.

Markkinoilla ei taida olla pelkkiä VHF/AIS-vastaanottimia? Sellainen voisi olla "soiva peli". Ei tarvitsisi lupaa, voisi vastaanottaa AIS-liikenteen ja voisi seurata esimerkiksi VTS-kanavia tarvitessaan.

Lue lisää

Mä olen mieltänyt asiaa hieman niin, että veneilyn kannalta VHF voi olla hieman turha, mutta nousee arvoonsa sitten, jos se vene on uppoamassa. Eli hätälaitteen hyödyllisyys ei näy ennen hätätilannetta.

VHF kirjoitti:

Mä olen mieltänyt asiaa hieman niin, että veneilyn kannalta VHF voi olla hieman turha, mutta nousee arvoonsa sitten, jos se vene on uppoamassa. Eli hätälaitteen hyödyllisyys ei näy ennen hätätilannetta.

Lue lisää

Näinhän se menee.

Hätätilanteessa on esimerkiksi kova juttu,jos voi koko ajan kommunikoida pelastajien kanssa. Etenkin helikopteri on raju laite, jonka alla oleminen kovassa merenkäynnissä on ihan toisenlaista kuin elokuvissa. Jos silloin on käytettävissä vesitiivis käsikapula, jolla kopterin miehistön kanssa voi neuvotella, saada ohjieta ja sopia, mitä tehdään, pelastaminen on oleellista helpompaa kuin huutamalla ja huitomalla. Kännyköillä ja muilla puhelimilla ei pelastustilanteissa tee yhtikäs mitään.

Radio mukana kirjoitti:

Näinhän se menee.

Hätätilanteessa on esimerkiksi kova juttu,jos voi koko ajan kommunikoida pelastajien kanssa. Etenkin helikopteri on raju laite, jonka alla oleminen kovassa merenkäynnissä on ihan toisenlaista kuin elokuvissa. Jos silloin on käytettävissä vesitiivis käsikapula, jolla kopterin miehistön kanssa voi neuvotella, saada ohjieta ja sopia, mitä tehdään, pelastaminen on oleellista helpompaa kuin huutamalla ja huitomalla. Kännyköillä ja muilla puhelimilla ei pelastustilanteissa tee yhtikäs mitään.

Lue lisää

Tuossa on se hankaluus, että käsikapula olisi parempi hätätilanteissa, mutta sitten taas kiinteä puhelin hyvällä antennilla kai kantaa monta kertaa kauemmaksi. Eli periaatteessa puhelimia pitäisi olla kaksi.

Vai mahtaako kukaan myydä sellaisia käsipuhelimia, joissa olisi liitäntä ulkoiselle antennille ja tuo 25W lähetysteho?

VHF kirjoitti:

Tuossa on se hankaluus, että käsikapula olisi parempi hätätilanteissa, mutta sitten taas kiinteä puhelin hyvällä antennilla kai kantaa monta kertaa kauemmaksi. Eli periaatteessa puhelimia pitäisi olla kaksi.

Vai mahtaako kukaan myydä sellaisia käsipuhelimia, joissa olisi liitäntä ulkoiselle antennille ja tuo 25W lähetysteho?

Lue lisää

Mihin ajattelit sen antennin kiinnittää, kun roikut liivien varassa vedessä, otsaasi?

VHF kirjoitti:

Tuossa on se hankaluus, että käsikapula olisi parempi hätätilanteissa, mutta sitten taas kiinteä puhelin hyvällä antennilla kai kantaa monta kertaa kauemmaksi. Eli periaatteessa puhelimia pitäisi olla kaksi.

Vai mahtaako kukaan myydä sellaisia käsipuhelimia, joissa olisi liitäntä ulkoiselle antennille ja tuo 25W lähetysteho?

Lue lisää

Kyllähän hyvissä käsikapuloissa on ulkoisen antennin liitäntä. Lähetysteho on kaiketi rajoitettu 5/6W käsikoneissa.

/nico

VHF kirjoitti:

Tuossa on se hankaluus, että käsikapula olisi parempi hätätilanteissa, mutta sitten taas kiinteä puhelin hyvällä antennilla kai kantaa monta kertaa kauemmaksi. Eli periaatteessa puhelimia pitäisi olla kaksi.

Vai mahtaako kukaan myydä sellaisia käsipuhelimia, joissa olisi liitäntä ulkoiselle antennille ja tuo 25W lähetysteho?

Lue lisää

Minun eteeni osuineissa käsikapulamalleissa se oma "patukka-antenni" on kierrettävissä irti ja tilalle voi ruuvata toisen antennin liittimen.

Itselläni on Raymarinen käsikapula ja hätäantenni juuri sillä tavoin liitettävissä. Partcolta löytyi sopivat palikat, joilla sai liitännän tehtyä.

Radio mukana kirjoitti:

Näinhän se menee.

Hätätilanteessa on esimerkiksi kova juttu,jos voi koko ajan kommunikoida pelastajien kanssa. Etenkin helikopteri on raju laite, jonka alla oleminen kovassa merenkäynnissä on ihan toisenlaista kuin elokuvissa. Jos silloin on käytettävissä vesitiivis käsikapula, jolla kopterin miehistön kanssa voi neuvotella, saada ohjieta ja sopia, mitä tehdään, pelastaminen on oleellista helpompaa kuin huutamalla ja huitomalla. Kännyköillä ja muilla puhelimilla ei pelastustilanteissa tee yhtikäs mitään.

Lue lisää

Tuo on pahaa liioittelua, tai vähättelyä, ettei kännykkä olisi useimmiten pelastustilanteissakin ihan toimiva. Vispilän miehistön kanssa sillä ehkä ei pysty keskustelemaan (koska miehistö ei kopterissa kykene käyttämään kännykkää eikä tietääkseni ole mahdollista edes johtokeskuksessa yhdistää kännykkäpuhelua radioyhteyteen).
Mutta toisaalta vispilämiehistöt ovat tottuneet työskentelemään nimenomaan ilman puheyhteyttä pelastuskohteeseen. Eikä se käsikapulan käyttö ole järin helppoa kovassa merenkäynnissä sille pelastettavallekaan.

Kovin suurta käyttöarvoa VHF:lle ei siis voi antaa. Joskus siitä voi olla hyötyä, mutta vaikea on löytää viime vuosilta tilannetta, jossa se olisi pelastanut hengen, joka ei muuten olisi pelastunut.

1+20 kirjoitti:

Tuo on pahaa liioittelua, tai vähättelyä, ettei kännykkä olisi useimmiten pelastustilanteissakin ihan toimiva. Vispilän miehistön kanssa sillä ehkä ei pysty keskustelemaan (koska miehistö ei kopterissa kykene käyttämään kännykkää eikä tietääkseni ole mahdollista edes johtokeskuksessa yhdistää kännykkäpuhelua radioyhteyteen).
Mutta toisaalta vispilämiehistöt ovat tottuneet työskentelemään nimenomaan ilman puheyhteyttä pelastuskohteeseen. Eikä se käsikapulan käyttö ole järin helppoa kovassa merenkäynnissä sille pelastettavallekaan.

Kovin suurta käyttöarvoa VHF:lle ei siis voi antaa. Joskus siitä voi olla hyötyä, mutta vaikea on löytää viime vuosilta tilannetta, jossa se olisi pelastanut hengen, joka ei muuten olisi pelastunut.

Lue lisää

Taidat olla niissä pelastushommissa töissä, kun tiedät senkin, mitä ei ole tapahtunut. Minulla ei ainakaan ole pääsyä sellaisiin tiedostoihin, joista kävisi ilmi pelastustoimien tapahtumat.

Mutta erityisesti, haluatko ehkä olla se ensimmäinen, jonka pelastuminen epäonnistuu?

ootko varma kirjoitti:

Taidat olla niissä pelastushommissa töissä, kun tiedät senkin, mitä ei ole tapahtunut. Minulla ei ainakaan ole pääsyä sellaisiin tiedostoihin, joista kävisi ilmi pelastustoimien tapahtumat.

Mutta erityisesti, haluatko ehkä olla se ensimmäinen, jonka pelastuminen epäonnistuu?

Lue lisää

Kerro koska on viimeksi ketään huviveneilijää pelastettu VHF-viestin perusteella mii, ettei kännykkä olisi ollut vaihtoehto.

1+20 kirjoitti:

Minun eteeni osuineissa käsikapulamalleissa se oma "patukka-antenni" on kierrettävissä irti ja tilalle voi ruuvata toisen antennin liittimen.

Itselläni on Raymarinen käsikapula ja hätäantenni juuri sillä tavoin liitettävissä. Partcolta löytyi sopivat palikat, joilla sai liitännän tehtyä.

Lue lisää

Useimmissa taitaa olla SMA liitin siinä antennin juuressa.

Perusteluja! kirjoitti:

Kerro koska on viimeksi ketään huviveneilijää pelastettu VHF-viestin perusteella mii, ettei kännykkä olisi ollut vaihtoehto.

Olen kuullut tapauksesta, jossa merivartiosto oli varoittanut veneilijää VHF:llä, kun tämä on pimeässä eksynyt reitiltä. Olivat ilmeisesti tutkasta nähneet, että vene on menossa kiville. Onnettomuus tuossa vältettiin.

Perusteluja! kirjoitti:

Kerro koska on viimeksi ketään huviveneilijää pelastettu VHF-viestin perusteella mii, ettei kännykkä olisi ollut vaihtoehto.

Kerro sitäkin ennen, koska huviveneilijöitä on pelastettu. Siihen lähikommunikointiin kännykkä ei tosiaankaan ole vaihtoehto, koska se ei ole teknisesti mahdollista. Hätäkutsun kännykällä kyllä useimmiten saa aikaiseksi. Paino sanalla "useimmiten".

7+1 kirjoitti:

Kyllähän hyvissä käsikapuloissa on ulkoisen antennin liitäntä. Lähetysteho on kaiketi rajoitettu 5/6W käsikoneissa.

/nico

Jäin vielä miettimään tuota. Jos haluaa sen liitynnän plotteriin, DCS:n, AIS:n niin ei taida käsikapuloissa olla, eli menee kiinteän hankinnaksi. Onneksi asialla ei ole kiire, niin venemessuilla saanee hyvä kuvan mitä on tarjolla.

Nettiyhteys on kuitenkin kaikkein arin veneessä käytettävissä olevista yhteyksistä. Siis kaikkea muuta kuin koska ja minne tahansa. Ei tarvitse mennä kuin saaren taakse, niin verkko katoaa, puhumattakaan hätätilanteen olosuhteista.

uusavuttomat kirjoitti:

Nettiyhteys on kuitenkin kaikkein arin veneessä käytettävissä olevista yhteyksistä. Siis kaikkea muuta kuin koska ja minne tahansa. Ei tarvitse mennä kuin saaren taakse, niin verkko katoaa, puhumattakaan hätätilanteen olosuhteista.

Lue lisää

Niin siinä käy, kun elää menneessä.
Nettiyhteyttä ei saaret nykyään haittaa, ei ole haitannut vuosiin.

Onko sulle kideradio?

Ilman muuta! Kolmanneksi turhin on sitten kaiketikin SSB?

Ai hyvä tavaton tätä nettiviisauden määrää!

Nettiviisautta kirjoitti:

Ilman muuta! Kolmanneksi turhin on sitten kaiketikin SSB?

Ai hyvä tavaton tätä nettiviisauden määrää!

Kyllä sekin on tulossa tiensä päähän.
Analoginen signaali on kaikenkaikkiaan aika esihistoriallista. Signaali on herkkä häiriöille eikä kanna hyvin.

Tämä on samaa jatkumoa kirjapainotaidon keksimisestä alkaen. Ajastaan jäljessä olevat pyrkivät hidastamaan kehitystä ja tekevät kaikkensa ettei muut siirry parempaan tekniikkaan.

Yleensä nämä kehitysjarrut ovat sellaisia, joilla on jokin tärkeä rooli tai asema vanhassa teknologiasa. Kun on tottunut kyykyttämään ja nolaamaan muita, on vaikea tottua demokratiaan. Valta turmelee.

Toinen ryhmä on niitä, joilla on vaikeaa ollut omaksua vanhaakaan tekniikkaa ja uusi tekniikka on uhka koska sen palvelut loppuvat uuden tieltä.

Oli syy mikä tahansa, niin nämä vanhassa tekniikassa roikkujat ovat kalliita yhteiskunnalle ja heitä pitää kohdella juuri sellaisina, mitä ovat. Missään nimessä ei pidä yllyttää tai olla ymmärtävinään heitä koska he ovat uskossaan sokeita.

VHF on 150 vuotta vanhaa tekniikkaa. Se on viimeinen pesäke, jonna kalkkikomppanja on linnoittautunut.

Nyt on 2015 kirjoitti:

Kyllä sekin on tulossa tiensä päähän.
Analoginen signaali on kaikenkaikkiaan aika esihistoriallista. Signaali on herkkä häiriöille eikä kanna hyvin.

Tämä on samaa jatkumoa kirjapainotaidon keksimisestä alkaen. Ajastaan jäljessä olevat pyrkivät hidastamaan kehitystä ja tekevät kaikkensa ettei muut siirry parempaan tekniikkaan.

Yleensä nämä kehitysjarrut ovat sellaisia, joilla on jokin tärkeä rooli tai asema vanhassa teknologiasa. Kun on tottunut kyykyttämään ja nolaamaan muita, on vaikea tottua demokratiaan. Valta turmelee.

Toinen ryhmä on niitä, joilla on vaikeaa ollut omaksua vanhaakaan tekniikkaa ja uusi tekniikka on uhka koska sen palvelut loppuvat uuden tieltä.

Oli syy mikä tahansa, niin nämä vanhassa tekniikassa roikkujat ovat kalliita yhteiskunnalle ja heitä pitää kohdella juuri sellaisina, mitä ovat. Missään nimessä ei pidä yllyttää tai olla ymmärtävinään heitä koska he ovat uskossaan sokeita.

VHF on 150 vuotta vanhaa tekniikkaa. Se on viimeinen pesäke, jonna kalkkikomppanja on linnoittautunut.

Lue lisää

Mitä?

Nyt on 2015 kirjoitti:

Kyllä sekin on tulossa tiensä päähän.
Analoginen signaali on kaikenkaikkiaan aika esihistoriallista. Signaali on herkkä häiriöille eikä kanna hyvin.

Tämä on samaa jatkumoa kirjapainotaidon keksimisestä alkaen. Ajastaan jäljessä olevat pyrkivät hidastamaan kehitystä ja tekevät kaikkensa ettei muut siirry parempaan tekniikkaan.

Yleensä nämä kehitysjarrut ovat sellaisia, joilla on jokin tärkeä rooli tai asema vanhassa teknologiasa. Kun on tottunut kyykyttämään ja nolaamaan muita, on vaikea tottua demokratiaan. Valta turmelee.

Toinen ryhmä on niitä, joilla on vaikeaa ollut omaksua vanhaakaan tekniikkaa ja uusi tekniikka on uhka koska sen palvelut loppuvat uuden tieltä.

Oli syy mikä tahansa, niin nämä vanhassa tekniikassa roikkujat ovat kalliita yhteiskunnalle ja heitä pitää kohdella juuri sellaisina, mitä ovat. Missään nimessä ei pidä yllyttää tai olla ymmärtävinään heitä koska he ovat uskossaan sokeita.

VHF on 150 vuotta vanhaa tekniikkaa. Se on viimeinen pesäke, jonna kalkkikomppanja on linnoittautunut.

Lue lisää

Onko analogisella ja digitaalisella signaalilla kenties erilainen kantama? Kerro lisää...

vanhatyhmät kirjoitti:

Niin siinä käy, kun elää menneessä.
Nettiyhteyttä ei saaret nykyään haittaa, ei ole haitannut vuosiin.

Onko sulle kideradio?

On kaikenmerkkisiä kännyköitä, jotka hiljenevät toisella puolen seuran saaritukikohdan saarta. Ja se sijaitsee lähietäisyydellä Helsingistä. On paljon muitakin katvealueita saaristossa. Joskus ennen vielä 450 MHz verkot toimivat, 900 MHz ei, mikä onkin ihan luonnollista. Kideradio toimisikin vaikka vähän maan alla.

Perusasioita... kirjoitti:

Onko analogisella ja digitaalisella signaalilla kenties erilainen kantama? Kerro lisää...

Kyllä on.
Yksittäinen signaali kantaa saman matkan, mutta analoginen viesti ei kanna yhtä pitkälle kuin digitaalinen.

Tossa alkeita sulle:

http://www.camiresearch.com/Data_Com_Basics/data_com_tutorial.html#anchor421076

Teknisesti saatat olla oikeassa, en tiedä. Mutta eikö tuo aiemmin linkittämäni Estonian tapaus osoita, että laivojen ja maa-asemien välisellä yhteydenpidolla on suuri merkitys ainakin suuronnettomuudessa? Yksittäisen pienveneen kannalta lienee olennaista onko pelastamassa toinen (huvi)alus vain esim. helikopteri.

VHF-puhelin voi ehkä teknisesti olla vanhanaikainen, mutta mitään sitä korvaavaa lähiyhteydenpitovälinettä monen tahon kesken ei taida olla olemassa? Ehkä joku päivä se kehittyy teknisesti digitaaliseksi.

Toisaalta tuo DSC tekee siitä sekä nopean hätälähettimen, mutta säilyttää myös mahdollisuuden puheyhteyteen lähialuksiin.