"Mitkä kunnat elävät toisten rahoilla?"

"Hyvin menee

33253523.12.2014 09:12 1
Mitkä kunnat elävät toisten rahoilla?
Valtion rahoitus suhteessa omiin verotuloihin: Kuinka paljon kunta käyttää valtion taloudellista apua suhteessa omiin verotuloihin? Jos luku on 100%, tarkoittaa se, että kunta saa valtionapua yhtä paljon kuin sillä on omia verotuloja. Suhdeluku on laskettu käyttäen keskimääräistä kunnallisveroprosenttia. Kokonaisveroaste: Kuinka paljon kunnan tulisi kerätä kunnallisveroa, jos valtionapu, kiinteistövero ja yhteisövero poistettaisiin. Mittari kuvaa, miten kalliita palveluita kunta tuottaa ja miten paljon valtio sitä auttaa. Asukasluvun muutos: Muutos on ajanjaksolta 2009–2013.
Kun­nan nimi Val­tion ra­hoi­tus suh­teessa omiin vero­tuloi­hin Koko­nais­vero­aste Asu­kas­lu­vun muu­tos per vuosi
Kärsämäki 179,38% 62,65% –1,40%

"itsenäinen" k.mäki3.12.2014 09:48 1 SULJE
Kotimaa 3.12.2014 klo 6:58 | päivitetty 3.12.2014 klo 9:24

Sata kuntaa elää Suomessa muiden rahoilla – katso oman kuntasi tilanne
Ranua Lapissa käyttää jopa kaksi kertaa niin paljon valtion taloudellista tukea kuin se kerää itse verotuloja. Enimmäkseen muista riippuvaisia kuntia on Suomessa kolmannes kaikista kunnista.

Mitä vaaleampi kunta, sitä omavaraisempi ja mitä punaisempi kunta, sitä riippuvaisempi muusta Suomesta. Mustalla näkyvät nykyiset rautatieväylät. Parhaiten menestyvät kunnat ovat junareittien varrella.
Mitä vaaleampi kunta, sitä omavaraisempi ja mitä punaisempi kunta, sitä riippuvaisempi muusta Suomesta. Mustalla näkyvät nykyiset rautatieväylät. Parhaiten menestyvät kunnat ovat junareittien varrella. Kuva: Lasse Isokangas/Yle
Mistä on kyse?

Asiantuntijat laskivat Yle Uutisille, mitkä ovat Suomessa elinvoimaisia kuntia.
Laskennassa käytettiin taloudellisia mittareita.
Noin sata kuntaa kerää vähemmän verotuloja kuin ne saavat apua valtiolta.
Ranualalaiset, kinnulalaiset tai kärsämäkeläiset eivät pärjäisi ilman muiden suomalaisten jatkuvaa apua.

Kaksi asiantuntijaa, valtiotieteiden tohtori Timo Aro ja hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä, laskivat Yle Uutisille, mitkä ovat aidosti elinvoimaisia kuntia Suomessa. Lopputulos on, että noin kolmannes saa valtiolta apua enemmän kuin niillä on omia verotuloja.

Kärjistetysti espoolaiset maksavat Pohjois-Savon pikkukuntien laskuja.

Kuntien taloutta voi hahmottaa helpolla numerolla: mikä on kunnan verotulojen ja valtionavun suhde toisiinsa. Ranualla Lapissa luku on kaikkein suurin. Kunta käyttää yli kaksi kertaa niin paljon valtion rahaa kuin se kerää omia verotuloja.

Menestyjät ovat junaradan varrella

Uudellamaalla muutokset veroprosenttiin olisivat vähäisiä, jos valtionapu otettaisiin pois. Esimerkiksi Espoo käyttää vain kaksi prosenttia muiden rahoja suhteessa omiin verotuloihinsa.

Vastaavasti lyhyen junamatkan päässä Helsingistä sijaitseva Kerava käyttää kymmenen prosenttia muiden rahoja suhteessa omiinsa. Tampereella luku on 34 prosenttia ja Turussa 47 prosenttia.

Suomen kaikkien kuntien keskiarvo on 83 prosenttia kuntien omista verotuloista.

– Haihattelu koko maan asuttuna pitämisestä on kaunis tavoite, mutta sillä ei ole mitään käytännön realismia, jos tarkastellaan ihmisten liikkuvuutta, tutkija Timo Aro sanoo.

Kun Suomea katsoo kartalta, varsinkin pääjunaradan varsi Helsingistä Ouluun on menestyvien kuntien ketjua.

Päärata menee myös Tampereen läpi, joka on yksi Suomen suurimmista kasvukeskuksista tällä hetkellä.

Mitkä kunnat elävät toisten rahoilla?

http://yle.fi/uutiset/sata_kuntaa_elaa_suomessa_muiden_rahoilla__katso_oman_kuntasi_tilanne/7655863

Kolmanneksi kallein3.12.2014 10:250 SULJE
muiden elätettävä kunta suomelle?

1. Ranua 220,97% 71,73% –1,19%
2. Vesanto 180,95% 65,50% –1,04%
3. Kärsämäki 179,38% 62,65% –1,40%"
5188
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Onhan se nyt kaikille ollut jo pitkään selvää miksi Kepu vastustaa kuntarakenneuudistusta henkeen ja vereen. Kun ilmaista rahaa kerran saa ja palkansaajat sen maksavat veroissaan.

Äänestä

Tässäkö kunnan itsemääräämisoikeus on.

Äänestä
  • kun pummit tapettiin - avaus.

    Äänestä

kärsämäki-palstalta heh heh

Äänestä
  • otsikko on vain eri

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kopio tois.palstalta kirjoitti:

"Hyvin menee

33253523.12.2014 09:12 1
Mitkä kunnat elävät toisten rahoilla?
Valtion rahoitus suhteessa omiin verotuloihin: Kuinka paljon kunta käyttää valtion taloudellista apua suhteessa omiin verotuloihin? Jos luku on 100%, tarkoittaa se, että kunta saa valtionapua yhtä paljon kuin sillä on omia verotuloja. Suhdeluku on laskettu käyttäen keskimääräistä kunnallisveroprosenttia. Kokonaisveroaste: Kuinka paljon kunnan tulisi kerätä kunnallisveroa, jos valtionapu, kiinteistövero ja yhteisövero poistettaisiin. Mittari kuvaa, miten kalliita palveluita kunta tuottaa ja miten paljon valtio sitä auttaa. Asukasluvun muutos: Muutos on ajanjaksolta 2009–2013.
Kun­nan nimi Val­tion ra­hoi­tus suh­teessa omiin vero­tuloi­hin Koko­nais­vero­aste Asu­kas­lu­vun muu­tos per vuosi
Kärsämäki 179,38% 62,65% –1,40%

"itsenäinen" k.mäki3.12.2014 09:48 1 SULJE
Kotimaa 3.12.2014 klo 6:58 | päivitetty 3.12.2014 klo 9:24

Sata kuntaa elää Suomessa muiden rahoilla – katso oman kuntasi tilanne
Ranua Lapissa käyttää jopa kaksi kertaa niin paljon valtion taloudellista tukea kuin se kerää itse verotuloja. Enimmäkseen muista riippuvaisia kuntia on Suomessa kolmannes kaikista kunnista.

Mitä vaaleampi kunta, sitä omavaraisempi ja mitä punaisempi kunta, sitä riippuvaisempi muusta Suomesta. Mustalla näkyvät nykyiset rautatieväylät. Parhaiten menestyvät kunnat ovat junareittien varrella.
Mitä vaaleampi kunta, sitä omavaraisempi ja mitä punaisempi kunta, sitä riippuvaisempi muusta Suomesta. Mustalla näkyvät nykyiset rautatieväylät. Parhaiten menestyvät kunnat ovat junareittien varrella. Kuva: Lasse Isokangas/Yle
Mistä on kyse?

Asiantuntijat laskivat Yle Uutisille, mitkä ovat Suomessa elinvoimaisia kuntia.
Laskennassa käytettiin taloudellisia mittareita.
Noin sata kuntaa kerää vähemmän verotuloja kuin ne saavat apua valtiolta.
Ranualalaiset, kinnulalaiset tai kärsämäkeläiset eivät pärjäisi ilman muiden suomalaisten jatkuvaa apua.

Kaksi asiantuntijaa, valtiotieteiden tohtori Timo Aro ja hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä, laskivat Yle Uutisille, mitkä ovat aidosti elinvoimaisia kuntia Suomessa. Lopputulos on, että noin kolmannes saa valtiolta apua enemmän kuin niillä on omia verotuloja.

Kärjistetysti espoolaiset maksavat Pohjois-Savon pikkukuntien laskuja.

Kuntien taloutta voi hahmottaa helpolla numerolla: mikä on kunnan verotulojen ja valtionavun suhde toisiinsa. Ranualla Lapissa luku on kaikkein suurin. Kunta käyttää yli kaksi kertaa niin paljon valtion rahaa kuin se kerää omia verotuloja.

Menestyjät ovat junaradan varrella

Uudellamaalla muutokset veroprosenttiin olisivat vähäisiä, jos valtionapu otettaisiin pois. Esimerkiksi Espoo käyttää vain kaksi prosenttia muiden rahoja suhteessa omiin verotuloihinsa.

Vastaavasti lyhyen junamatkan päässä Helsingistä sijaitseva Kerava käyttää kymmenen prosenttia muiden rahoja suhteessa omiinsa. Tampereella luku on 34 prosenttia ja Turussa 47 prosenttia.

Suomen kaikkien kuntien keskiarvo on 83 prosenttia kuntien omista verotuloista.

– Haihattelu koko maan asuttuna pitämisestä on kaunis tavoite, mutta sillä ei ole mitään käytännön realismia, jos tarkastellaan ihmisten liikkuvuutta, tutkija Timo Aro sanoo.

Kun Suomea katsoo kartalta, varsinkin pääjunaradan varsi Helsingistä Ouluun on menestyvien kuntien ketjua.

Päärata menee myös Tampereen läpi, joka on yksi Suomen suurimmista kasvukeskuksista tällä hetkellä.

Mitkä kunnat elävät toisten rahoilla?

http://yle.fi/uutiset/sata_kuntaa_elaa_suomessa_muiden_rahoilla__katso_oman_kuntasi_tilanne/7655863

Kolmanneksi kallein3.12.2014 10:250 SULJE
muiden elätettävä kunta suomelle?

1. Ranua 220,97% 71,73% –1,19%
2. Vesanto 180,95% 65,50% –1,04%
3. Kärsämäki 179,38% 62,65% –1,40%"

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu