Me ollaan vähän reilu parikymppinen pari ja onnellisesti kihloissa. Tyttöystäväni on aikaisemmin seurustellut pitkään saman ihmisen kanssa ja edelleenkin he ovat melko hyviä kavereita.
Olin täysin hyväksynyt tilanteen ja olin ihan vilpittömän iloinen siitä, että nämä kaksi edelleen olivat väleissä. Tuossa taannoin tyttöystäväni ex kuitenkin meni minun silmissäni niin paljon hyvän maun alapuolelle, että ajatukseni häntä kohtaan muuttuivat melkoisesti.
Tiedän, että voin luottaa kihlattuuni, mutten kuitenkaan voi suhtautua hänen exäänsä "ystävänä muiden joukossa".
Kyseisessä tapauksessa ex oli tulossa humalassa laivalta ja halusi välttämättä tavata kihlattuni, joka asuu toisella puolella kaupunkia. Kihlattuni ilmeisesti kuvitteli, että koska hyväksyin hänen ja exän kaveruuden, niin voisin suhtautua tällaiseenkin visiittiin kuin kenen tahansa kaverin vierailuun. Niinpä nämä kaksi olivat sitten viettäneet iltaa yhdessä kihlattuni asunnolla. (asumme opiskelujen takia väliaikaisesti eri kaupungeissa).
Olenko nyt kauhean umpimielinen, kun mielestäni korrektiuden raja ylittyi rymisten. Esim. itse en kehtaisi vastaavaa tehdä omalle exälleni jos tietäisin tämän seurustelevan.
Mitä mieltä olette, olisitteko itse suhtautuneet asiaan tyynen rauhallisesti, mikäli sama tilanne olisi oman rakkaanne kohdalla?
Olin täysin hyväksynyt tilanteen ja olin ihan vilpittömän iloinen siitä, että nämä kaksi edelleen olivat väleissä. Tuossa taannoin tyttöystäväni ex kuitenkin meni minun silmissäni niin paljon hyvän maun alapuolelle, että ajatukseni häntä kohtaan muuttuivat melkoisesti.
Tiedän, että voin luottaa kihlattuuni, mutten kuitenkaan voi suhtautua hänen exäänsä "ystävänä muiden joukossa".
Kyseisessä tapauksessa ex oli tulossa humalassa laivalta ja halusi välttämättä tavata kihlattuni, joka asuu toisella puolella kaupunkia. Kihlattuni ilmeisesti kuvitteli, että koska hyväksyin hänen ja exän kaveruuden, niin voisin suhtautua tällaiseenkin visiittiin kuin kenen tahansa kaverin vierailuun. Niinpä nämä kaksi olivat sitten viettäneet iltaa yhdessä kihlattuni asunnolla. (asumme opiskelujen takia väliaikaisesti eri kaupungeissa).
Olenko nyt kauhean umpimielinen, kun mielestäni korrektiuden raja ylittyi rymisten. Esim. itse en kehtaisi vastaavaa tehdä omalle exälleni jos tietäisin tämän seurustelevan.
Mitä mieltä olette, olisitteko itse suhtautuneet asiaan tyynen rauhallisesti, mikäli sama tilanne olisi oman rakkaanne kohdalla?
Vastaukset 10
Vanhimmat
luottamista tuohon sun tyttöystävääsi?
Kysynpä vaan että oletko noin sinisilmäinen, kun luulet pystyväsi luottamaan ihmiseen joka exänsä kanssa pettää sinua noinkin julkisesti.
Jätä koko hu..a ja etsi itsellesi uskollinen ystävä.
"[...]joka exänsä kanssa pettää sinua noinkin julkisesti."
Niin missä kohdin se pettäminen tapahtui? Minä kun en huomannut, että alkuperäinen kirjoittaja olisi puhunut pettämisestä mitään.
Minusta tuossa alkuperäisessä jutussa ei tapahtunut mitään väärää. Varsinkin kun kihlattu asuu eri paikkakunnalla, ei kihlatun ja exän yhteinen aika ole kirjoittajalta pois. Jos taas tuntuu siltä, että kihlattu pettää, kannattaa suhde lopettaa. Oikeastihan ei merkitsevää ole se, mitä on tapahtunut. Merkitsevintä suhteen kannalta on se, mitä sen osapuolet haluavat. Jos kihlattu haluaa pettää, hän sen tekee ennemmin tai myöhemmin. Suhteella siis ei ole tulevaisuutta. On täysin samantekevää, onko pettämistä vielä tapahtunut. Se tulee tapahtumaan, jos kihlattu niin haluaa.
...tässä ketään ole pettänyt tai pettämässä, siitä ei ole kysymys.
...vaan siitä, että miten itse suhtautuisitte asiaan? Itse en tuollaista tekisi. Moraalikäsityksistä tässä lähinnä on kyse.
Kirjoitan vielä lisää, vaikka mielipiteeni taisi jo yllä tulla ilmi.
Minusta tilanteessa ei ollut moraalisesti mitään väärään. Miksi olisi ollut? Kuten kerroit, sinä olet hyväksynyt ko. ihmisten ystävyyden. Mistä he yhtäkkiä olisivat arvanneet, että et sitä hyväksykään? Mikä kyseisestä tilanteesta poikkesi aikaisemmasta niin paljon, että heidän yhdessä olonsa olisi nyt ollut moraalitonta? Sekö, että ex tuli laivalta? Vai se, että ex oli humalassa? Oliko moraalitonta se, että he olivat koko illan yhdessä?
Minusta asiaa pitää lähestyä siitä näkökulmasta, että mitä kuuluu ystävyyteen. Ajattele tilannetta siten, että ex olisi joku muu naisesi ystävä. Jos joku hänen ystävänsä tulisi laivalta kännissä ja viettäisi illan hänen kanssaan, olisiko siinä mitään ihmeellistä?
Puhu tyytöystäväsi kanssa ennekuin teet hätiköityjä ratkaisuja. Kerro hänelle, että tuo kylään pyytäminen ja siihen suostumunen loukkasivat sinua, kerro myös miksi ja kerro että sinä et tekisi moista. Yrittäkää löytää suhteellenne molimmille osapuolille sopivat, samat rajat.
...sen puoleen laitoin koko viestin väärän otsakkeen alle, etten varsinaisesti ole mustasukkainen, vaan koen kyseisen tapauksen olleen outo ja hieman loukkaava.
Mutta kyllä, ainakin minun mieleni tekee eron exän ja muiden ystävien välille. Ja olen kyllä tehnyt selväksi, että vaikka exän hyväksyn, niin en pysty häntä ns. "normaalina kaverina" ajattelemaan. No, onko se sitten mustasukkaisuutta....mene ja tiedä....mielestäni aika normaalia...
Tapaus tuntuu loukkaavalta siksikin, että kihlattuni on sanonut, ettei halua olla missään tekemisissä exänsä naisystävien kanssa, mutta olettaa, että minä suhtautuisin hänen exäänsä kuin muihin hänen ystäviinsä.
en ole tekemässä mitään "päätöksiä", koska tiedän, että voin luottaa tyttöystävääni. Olemme puhuneet asiasta.
Alkaa mielestäni vaikuttamaan siltä, että kyseessä on jonkinasteinen väärinkäsitys. Tyttöystäväsi ja hänen exänsä ehkä luulivat, että kyseinen tilanne sopii sinulle. Mielestäni sinun kannattaa rakentavassa hengessä jutella hänen kanssaan tilanteesta. Jos hän todella rakastaa sinua, hän kyllä välttää tilanteita, joista sinulle tulee paha mieli.
Saatiin puhuttua tuo tilanne selville lopullisesti. Lähestyin ehkä itsekin juttua vähän väärältä kantilta, kun hyökkäsin tapahtunutta vastaan. Nyt sain rakkaani ajattelemaan asiaa siltä kantilta, että mitkä olisivat olleet tunteet jos minun humalainen exäni olisi tullut kotiini....
Hetken hiljaisuuden jälkeen tunnuttiin olevan asiasta melko yhtä mieltä. Kyllä keskustelu tosiaan kannattaa:)
...eikä tässä nyt mistään kuolemanvakavista asioista puhuttu, koska ei todellakaan ollut syytä epäillä pettämistä. Uskon kuitenkin, että kultani kunnioittaa tästä lähtien mielipidettäni ja kaveeraa exänsä kanssa sellaisella tavalla, joka on minullekin Ok.
Mistä lopulta oli kyse....oli vaan päässyt unohtumaan, että..
"tee muille niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän"
Mennään hieman vanhempiin ihmisiin, en kyllä hyväksyisi, jos vaimoni viettäisi iltaa ex-aviomiehensä kanssa, jos satun olemaan reissussa, olkoonkin, että heillä on jopa yhteinen lapsi, toinen laivalta tulossa, ei siinä lapsenkasvatuskysymykset varmaan olisi keskustelun aiheena. Onkohan tällä exällä usein tapana viettää iltaa kihlattusi kanssa, aivan vain kavereina.
Ihmettelen myös suhtautumistasi, että ex meni rajojen yli, kun pyysi päästä kihlattusi luo, ainahan voi yrittää, mutta kihlattusi vastuulla oli sanoa EI ja että oikein ajatteli sinun hyväksyvän sen. Seuraavaksi luulee, että hyväksyt sen, että ex punkkaa hänen luonaan, kun ovat niin hyviä "kavereita". Opeta naisellesi se pieni sana, ei.