Tämmöinen innovaatio: Mietin puuveneen ostamista ja sitä, että monet niistä vuotavat keväällä. Jospa puuvene pitäisi laskea veteen keväällä, eikä jaksaisi koko yöksi jäädä pumppuamaan niin eikös se riittäisi kun liikkeeseenlaskussa hilaisia kölin ali ison pressun ja nostaisi sen reunat kannen yli?
Sinnehän pressun ja veneen väliin jäisi vettä. Ennen pitkää suuri osa siitä tihkuisi veneeseen, ja sen voisi iltaa vasten pumpata pois. No, aamulla pressu olisi venettä myöten ja veneessä jokunen galloona vettä, mutta eipä mitään yllätysuppoamista olisi tapahtunut ja veneilijä voisi yönsä nukkua rauhassa. Esimerkiksi Peltimaalla löytyy 10*6 metrisiä pressuja, maksaa parisataa. Kevään tulosta selviäisi veneen omilla pilssipumpuilla ja ilman palokunnan apua.
Toimiiko ajatus vai onko jo käytössä jollakulla vai eikö toimi?
Sinnehän pressun ja veneen väliin jäisi vettä. Ennen pitkää suuri osa siitä tihkuisi veneeseen, ja sen voisi iltaa vasten pumpata pois. No, aamulla pressu olisi venettä myöten ja veneessä jokunen galloona vettä, mutta eipä mitään yllätysuppoamista olisi tapahtunut ja veneilijä voisi yönsä nukkua rauhassa. Esimerkiksi Peltimaalla löytyy 10*6 metrisiä pressuja, maksaa parisataa. Kevään tulosta selviäisi veneen omilla pilssipumpuilla ja ilman palokunnan apua.
Toimiiko ajatus vai onko jo käytössä jollakulla vai eikö toimi?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Yksi tyyppi tiivisti vanhaa fiskariaan niin, että kaatoi vettä sisään ennen vesillelaskua. Eikö se aja siellä saman asian?
Kuulin yhdestä tyypistä joka laittoi veneen pukille ja letkun sisään ja hanan oikein pienelle. Aluksi kaikki vesi valui ulos, sitten vene tiivistyi pikkuhiljaa ja veden pinta nousi ja nousi ja tihkuminen väheni. Sitten vene katkesi. Yhtä kaikki, ne räsymatot ja jokunen ämpärillinen silloin tällöin auttavat varmasti hiukan.
Tyhmyydestä (ja laiskuudesta) sakotetaan. :)
Tuo mainitsemani tyyppi kaatoi vettä veneeseen vain muutamia päiviä ennen laskua, ja esiturvotti rungon, ettei mene pohjaan koko paatti. Runko oli jostain sotien ajoilta.
Vene suunnitellaan kestämään ulkopuolista painetta, ei sisäpuolelta pullistavaa.
Noita turvotustapoja on useita.
Itse pumppasin vettä veneeseen noin viikko ennen vesillelaskua ja se turposi sillä menetelmällä niin hyvin, että mitään erityisiä lisäpumppuja ei tarvittu vesillelaskun yhteydessä. Vene oli vuodelta 1949.
Kaveri taas teki niin, että veti maalarinteipit kaikkiin saumoihin ennen vesillelaskua. Ne esti pahimmat vuodot ja vene turposi vedessä ollessaan sitten luonnollisesti.
Ilmeisesti kukaan ei ole tuota alapressutusta kokeillut. Saattaa toimia tai sitten ei. Jos siihen tulee huomaamaton reikä niin sitten vene on kuitenkin pohjassa.
Lujitemuvinen alapressu kestää useamman vuoden eikä sitä tarvitse edes välillä laskostaa pois mihinkään varastoon! Siis jos rovi on jo tuossa kunnossa ja kokee pumppailun ongelmaksi!
Soh, onhan niitä paljon iäkkäämpiä puuveneitä jotka vuotavat ensi minuutteina ja tunteina niin paljon että uppoamisen vaara on olemassa ja tokenevat sitten aivan tiiviiksi. En tiedä että kukaan olisi pressua kokeillut mutta konstit on monet. Pelastuskäytössä tuollainen pressu voisi toimia.
Pelastuskäytössä tuota pressua käytetään paljon jos alus on saanut isomman pohjavaurion esim. kivelleajon johdosta, monesti helpompi kuin vuodon tukkiminen kiiloilla ja tilkkeillä (vauri harvoin on selkeämuotoinen reikä jonka voisi tukkia "tapittamalla"). Toimisi varmaan myös vesillelaskun yhteydessä.
Osa veneilijöistä jättää puuveneen matalaan rantaveteen ensimmäisiksi päiviksi, niin että pohjan alla on 10-30cm vettä. Vene saa rauhassa upota kiinni pohjaan ja muutaman päivän turpoamisen jälkeen pumpataan vesi pois. Tuo tosin vaatii että löytyy sopiva ranta jossa on tilaa veneelle.
Itselläni oli puuveneitä n. 30 vuoden ajan (kunnes materiaali vaihtui). Oleellista oli, että vene telakoitiin varhain syksyllä (usein syyskuun alussa eikä lokakuun lopussa), jotta se ehti kuivua ennen pakkasia. Vesille lasku tapahtui melko varhain keväällä, jotta runko ei kuivuisi liikaa. Jos oli poikkeuksellisen aurinkoinen kevät tai vesillelasku viivästyi, veneen pilssiin laitettiin vanhoja räsymattoja. Niitä kostutettiin kastelukannulla muutaman vrk:n välein. Se esti liian kuivumisen.
Hyvin hoidettu puuvene ei vuotanut vesillelaskussa. "Ruokalusikka riitti tyhjennykseen". Näin oli tapana todeta.
Telakoinnissa puuvene säilyisi parhaiten kylmässä vajassa. Lämmin halli on lasikuituveneelle hyvä, puuveneelle myrkkyä.
Onko kukaan kokeillut höyrytintä?
Menetelmää on kyllä käytetty ja se toimii jos vene joskus turpoaa kiinni (estää veneen uppoamisen satamaan). Muita tapoja on saumojen teippaaminen, teipit irtoavat muutaman päivän/viikon aikana tai ne voi repiä irti, saumojen tilkitseminen mitä erilaisimmilla mönjillä, alkaen akselirasvasta tervan ja vahan sekoituksiin. Sahanpurulla on tilkitty yms. Pumppukin on toimiva. Esikostutus esim mattojen avulla toimii myös, jos kyse on pienemmistä raoista. Ilmankostuttimet toimii mutta ovat aika vähän vaikuttavia.
Kuitenkin, kun nyt vasta suunnittelet puuveneen hankintaa. Suosittelen _todella_ hankkimaan sellaisen puuveneen jota ei tarvitse pitää keinotekoisesti pinnalla vesillelaskussakaan. Silloin saat monta kertaluokkaa paremman veneen. Keväisin satamaan uppoavassa veneessä on lähes poikkeuksetta paljon enemmän muitakin ongelmia.
Kiva kuulla ettei tämä ollutkaan "innovaatio".
Meinasin nyt ekaksi ajella tuolla vähän pienemmällä veneellä jonka jo omistan. Jossain vaiheessa sitten...ja tosiaan, mieli tekisi ostella edulilsia kunnostusprojekteja mutta tarpeeksi moni on vakuuttanut että kannattaa mielummin ottaa pykälää halvempi venetyyppi ja erinomainen yksilö.
Eihän se vuotaminen ole ongelma, vaan se, että laskee sisälle! ;-)