http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014120518888942_uu.shtml
Eläkkeellä olevan komisarion mukaan yhteiskunta hyysää rattijuoppoja uhrien kustannuksella. Ajokorttia pidetään "pyhänä asiana".
Satoja rattijuoppoja uransa aikana päihdeseurantaan määränneen komisarion mukaan ajokortista on tullut lähes ihmisoikeuteen verrattavissa oleva pyhä asia.
- Jos ihmiselle myönnetään ajokortti, niin se pysyy hänellä tietyin kommervenkein, eikä sitä saada häneltä pois käytännössä mitenkään. Se vaatii käytännössä sen, että lääkäri ilmoittaa, että kyseisen henkilön terveys on mennyt kokonaan, tai että henkilö pyytää itse ajo-oikeuden poistamista, komisario sanoo Iltalehdelle.
Rattijuoppoutta läheltä seuranneen komisarion mukaan nykyinen käytäntö, jossa rattijuopumukseen syyllistyneitä henkilöitä sysätään terveydenhuoltosektorin vastuulle, kuormittaa hänen kokemuksensa mukaan esimerkiksi kuntien terveyskeskuksia valtavasti.
- Olen itse sitä mieltä, että tämä päihdeseuranta on monessa tapauksessa täysin turhaa. Minäkin määräsin niitä parhaina vuosina monta sataa, niin jokainen voi miettiä, kuinka paljon niihin menee lääkärinkäyntejä ja terveydenhoitajien aikoja. Ja rattijuopot kun eivät muutenkaan ole niitä ihan kaikkein helpoimpia asiakkaita.
- Tein päihdeseurantatyötä kymmenkunta vuotta ja tulin sen suhteen hyvin skeptiseksi, komisario myöntää.
Pidempiä ajokieltoja
Komisarion mukaan rattijuoppous on Suomessa iso yhteiskunnallinen ongelma, johon pitäisi puuttua reilusti nykyistä kovemmalla kädellä.
- Kyllä se ongelma on aika syvällä. Sitä mukaa, kun absoluuttinen alkoholin käyttö henkilöä kohti kasvaa, niin sitä myötä lisääntyvät myös rattijuopumukset.
- Ei sille mitään voi, vaikka viranomaiset kertoisivat kuinka, että rattijuopumukset on vähenemässä. Se on minun mielestäni kupla, komisario sanoo.
Mitä tälle asialle pitäisi mielestäsi tehdä?
- Se vaatisi mielestäni sen, että näillä törkeillä rattijuopumusluvuilla ei hyssyteltäisi enää yhtään. Varsinkin näiden uusijoiden kohdalla ajokielto voisi olla luokkaa viisi vuotta ja jos vieläkin uusii, niin sitten kymmenen vuotta. Tällainen henkilö olisi siten käytännössä suljettu siltä osin yhteiskunnan ulkopuolelle, komisario sanoo.
Tällä hetkellä rattijuopumukseen syyllistynyt henkilö määrätään lain mukaan ajokieltoon vähintään yhdeksi kuukaudeksi ja törkeään rattijuopumukseen tai törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen syyllistynyt henkilö vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
Ajokielto voi olla voimassa enintään viisi vuotta. Pisimmät ajokiellot ovat kuitenkin tyypillisesti vuoden tai kahden pituisia.
Tuomioistuin voi määrätä rattijuopumukseen syyllistyneen henkilön myös ehdolliseen ajokieltoon, jos ajo-oikeus on henkilön ammatin takia välttämätön tai ajo-oikeuden säilyttämiseen on muu erityisen painava syy eikä teosta ole aiheutunut vaaraa toisen turvallisuudelle.
Ehdollinen ajokielto on vähintään yhden vuoden ja enintään kolmen vuoden pituinen.
Poliitikot vastuussa
Komisarion mukaan rattijuoppojen rangaistusten koventamista tai nollarajaa on vaadittu aiemminkin, mutta se kuuluisa poliittinen tahto on jäänyt uupumaan.
- Lainsäätäjät ja kansalaiset ymmärtävät loppujen lopuksi enemmän rattijuoppoa kuin uhria. Kun aletaan puhua rangaistusten koventamisesta tai nollarajasta, niin alkaa myös itkeminen rahasta. Ei ole varaa siihen ja siihen. Mutta koskaan ei mietitä sitä kärsimystä, mitä nämä rattijuopot aiheuttavat, komisario sanoo.
Komisarion mukaan nollaraja olisi yhteiskunnalta selvä signaali, että
- Se on lainsäätäjästä kiinni, minkälaiset pykälät tänne saadaan. Oletko laskenut, kuinka monta rattijuoppoa eduskunnassa on?
Nykyisistä kansanedustajista ainakin Pentti Oinonen (ps) ja Ville Vähämäki (ps) on tuomittu rattijuoppoudesta.
Oinonen tuomittiin vuonna 1989 törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenteen vaarantamisesta. Vähämäki tuomittiin rattijuopumuksesta vuonna 2004.
Eläkkeellä olevan komisarion mukaan yhteiskunta hyysää rattijuoppoja uhrien kustannuksella. Ajokorttia pidetään "pyhänä asiana".
Satoja rattijuoppoja uransa aikana päihdeseurantaan määränneen komisarion mukaan ajokortista on tullut lähes ihmisoikeuteen verrattavissa oleva pyhä asia.
- Jos ihmiselle myönnetään ajokortti, niin se pysyy hänellä tietyin kommervenkein, eikä sitä saada häneltä pois käytännössä mitenkään. Se vaatii käytännössä sen, että lääkäri ilmoittaa, että kyseisen henkilön terveys on mennyt kokonaan, tai että henkilö pyytää itse ajo-oikeuden poistamista, komisario sanoo Iltalehdelle.
Rattijuoppoutta läheltä seuranneen komisarion mukaan nykyinen käytäntö, jossa rattijuopumukseen syyllistyneitä henkilöitä sysätään terveydenhuoltosektorin vastuulle, kuormittaa hänen kokemuksensa mukaan esimerkiksi kuntien terveyskeskuksia valtavasti.
- Olen itse sitä mieltä, että tämä päihdeseuranta on monessa tapauksessa täysin turhaa. Minäkin määräsin niitä parhaina vuosina monta sataa, niin jokainen voi miettiä, kuinka paljon niihin menee lääkärinkäyntejä ja terveydenhoitajien aikoja. Ja rattijuopot kun eivät muutenkaan ole niitä ihan kaikkein helpoimpia asiakkaita.
- Tein päihdeseurantatyötä kymmenkunta vuotta ja tulin sen suhteen hyvin skeptiseksi, komisario myöntää.
Pidempiä ajokieltoja
Komisarion mukaan rattijuoppous on Suomessa iso yhteiskunnallinen ongelma, johon pitäisi puuttua reilusti nykyistä kovemmalla kädellä.
- Kyllä se ongelma on aika syvällä. Sitä mukaa, kun absoluuttinen alkoholin käyttö henkilöä kohti kasvaa, niin sitä myötä lisääntyvät myös rattijuopumukset.
- Ei sille mitään voi, vaikka viranomaiset kertoisivat kuinka, että rattijuopumukset on vähenemässä. Se on minun mielestäni kupla, komisario sanoo.
Mitä tälle asialle pitäisi mielestäsi tehdä?
- Se vaatisi mielestäni sen, että näillä törkeillä rattijuopumusluvuilla ei hyssyteltäisi enää yhtään. Varsinkin näiden uusijoiden kohdalla ajokielto voisi olla luokkaa viisi vuotta ja jos vieläkin uusii, niin sitten kymmenen vuotta. Tällainen henkilö olisi siten käytännössä suljettu siltä osin yhteiskunnan ulkopuolelle, komisario sanoo.
Tällä hetkellä rattijuopumukseen syyllistynyt henkilö määrätään lain mukaan ajokieltoon vähintään yhdeksi kuukaudeksi ja törkeään rattijuopumukseen tai törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen syyllistynyt henkilö vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
Ajokielto voi olla voimassa enintään viisi vuotta. Pisimmät ajokiellot ovat kuitenkin tyypillisesti vuoden tai kahden pituisia.
Tuomioistuin voi määrätä rattijuopumukseen syyllistyneen henkilön myös ehdolliseen ajokieltoon, jos ajo-oikeus on henkilön ammatin takia välttämätön tai ajo-oikeuden säilyttämiseen on muu erityisen painava syy eikä teosta ole aiheutunut vaaraa toisen turvallisuudelle.
Ehdollinen ajokielto on vähintään yhden vuoden ja enintään kolmen vuoden pituinen.
Poliitikot vastuussa
Komisarion mukaan rattijuoppojen rangaistusten koventamista tai nollarajaa on vaadittu aiemminkin, mutta se kuuluisa poliittinen tahto on jäänyt uupumaan.
- Lainsäätäjät ja kansalaiset ymmärtävät loppujen lopuksi enemmän rattijuoppoa kuin uhria. Kun aletaan puhua rangaistusten koventamisesta tai nollarajasta, niin alkaa myös itkeminen rahasta. Ei ole varaa siihen ja siihen. Mutta koskaan ei mietitä sitä kärsimystä, mitä nämä rattijuopot aiheuttavat, komisario sanoo.
Komisarion mukaan nollaraja olisi yhteiskunnalta selvä signaali, että
- Se on lainsäätäjästä kiinni, minkälaiset pykälät tänne saadaan. Oletko laskenut, kuinka monta rattijuoppoa eduskunnassa on?
Nykyisistä kansanedustajista ainakin Pentti Oinonen (ps) ja Ville Vähämäki (ps) on tuomittu rattijuoppoudesta.
Oinonen tuomittiin vuonna 1989 törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenteen vaarantamisesta. Vähämäki tuomittiin rattijuopumuksesta vuonna 2004.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miksi tällainen avaus, pelkkä kopio, on alottajalla syvä ongelma.
Tuon voi jokainen itse lukea "nettilehdestä".
Voi kait sitä pienessä pöhnäs ajella, jos tiellä pysyy!
Kyllä puhuu poliisi asia,miksi näitä tappajia ja tulevia tappajia suojellaan kyllä on kauheeta kun rattijuoppo tappaa ihmisen eikä saa kun ehdollista ja yhteiskuntapalvelua.
Ongelma on todellinen, mutta poliisi on väärä henkilö puhumaan tästä. Suurin syyllinen nimittäin tilanteeseen on juurikin poliisi, jolle ylinopeuksien kyttääminen on numero yksi. Tämän vuoksi rattijuoppovalvontaa tehdään jos on ylimääräistä aikaa. Ylinopeusvalvonta on poliisin priorisoinnissa numero yksi, koska se tuottaa rahaa valtiolle. Sellaisesta liikennevalvonnasta, josta oikeasti olisi hyötyä, syntyy ilmeisesti päättävien tahojen mielestä liikaa kuluja.