Me emme ole kaksikielisiä

Perustuslaissa mainitaan suomen ja ruotsin kielet, siinä ei sanota mitään kaksikielisyydestä. Meille pakkosyötetään jo pienestä pitäen, että olemme kaksikielisiä, joka ei pidä paikkaansa. Suurin osa meistä suomalaisista on yksikielisiä, siis suomenkielisiä.

Yksilön kaksikielisyys tarkoittaa kahden kielen hallitsemista sujuvasti täysin tai lähes äidinkielen tavoin. Ruotsinkielisiä on Manner-Suomessa 4,9 prosenttia (1 % heistä ei osaa suomea). Folktingetin kyselytutkimuksessa suomenruotsalaisista 2 prosenttia ilmoitti, että suomen kieli on heille äidinkielen vertainen kieli. Meille on vuosikymmeniä hoettu, että me olemme kaksikielisiä, mutta totuushan on, että vain muutama prosentti meistä on kaksikielisiä (suomi-ruotsi). Enemmistö (89,7 %) meistä puhuu suomea äidinkielenään.

http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/lukijoilta/3156445/me-emme-ole-kaksikielisia
18101
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

Hyvä kirjoitus, mutta yksi selvä virhe. Nimittäin RKP:n kyselyn mukaan 40% suruista ilmoitti osaavansa suomea yhtä hyvin(tai paremmin!) kuin ruotsia.

Ja tuokin luku on VARMASTI lian pieni ottaen huomioon kyselyn tekijän ja sen motivaation!

Maata pakkoruotsitetaan siis vain n. 15 000 suru-ummikon takia. Lisäksi oikeastaan KAIKKI nuo ummikot asuvat selvästi kaksikielissä tai ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa, missä luonnostaan on tarjolla ruotsinkielistä palvelua yllin kyllin.

Äänestä

Ihme, että vasemmiston lehti julkaisi noin fiksun kielikirjoituksen!?

Koskahan noin fiksua tekstiä saamme lukea pääkirjoituksista, eikä yleisönosastolta?

Äänestä

Ruotsinkielisiä on Manner-Suomessa 4,84% eli pyöristettynä 4,8%. Ruotsinkielisiä on Suomessa 290 000 joista Ahvenanmaalla 26 000.
Ollaan tarkoina.

Äänestä
  • Suurin osa suruista on täysin kaksikielisiä ja monet heistä osaavat suomea paremmin kuin ruotsia. Mutta kun RKP:n ja Folktingetin vaatimuksesta ei saa olla virallisesti kaksikielinen. Se näet paljastaisi ruotsinkielisyyden ohuuden maassa.

    Äänestä

Aloitus on hauska, perustuslaissa mainitaan suomen- ja ruotsinkielet mutta kaksikielisyyttä ei mainita. No montako kansalliskieltä perustuslaissa mainitaan?

Äänestä
  • Fennon logiikkaa: ruotsinkieliset osaavat suomea.
    Siispä suomenkielisen ei tarvitse osata ruotsia.
    Siispä Suomi on yksikielinen.
    Siispä suomenkielisen ei tee ruotsilla mitään.

    Äänestä

  • Women logic kirjoitti:

    Fennon logiikkaa: ruotsinkieliset osaavat suomea.
    Siispä suomenkielisen ei tarvitse osata ruotsia.
    Siispä Suomi on yksikielinen.
    Siispä suomenkielisen ei tee ruotsilla mitään.

    "Siispä suomenkielisen ei tee ruotsilla mitään"
    Mikä saa sinut nähtävästi tukemaan pakkoruotsin opetusta joka ikiselle suomenkieliselle kaikkialla suomenkielisessä Suomessa?

    Pasi saukkonen sanoi osuvasti että toisille suomenkielisille ruotsinkieli aukaisee ovia, toisille taas ei.

    Miksi nyky EU Suomessa kaikille edelleen pakoitetaan pakkoruotsia kun kaikkialla muualla maailmassa ihmisille annetaan tiettyä valinnan vapautta, vaikkapa valita toisen vieraan kielen nyky kieli tarjonnasta.

    EU painottaa omassa työssään kolmeen kieleen englanti, saksa , ranska. Lisäksi suomen toinen naapurimaan venäjän kielen taitoisista on puutetta.
    http://m.suomi24.fi/node/13067706

    Äänestä

  • Suomi on kaksinkertaisesti yksikielinen.

    Suomessa manner on suomen kielisesti yksikielinen ja Ahvenanmaa yksikielinen ruotsiksi. Suomi on siis kaksinkertaisesti yksikielinen. Se on eri asia kuin kaksikielinen.

    Äänestä

  • Väite että, 'Suomi on kaksikielinen maa', on lain virheellinen tulkinta joka ei käy perusteluksi. Väitteen esittäjä olettaa että perustuslaissa LUETELLUT kansalliskielet suomi ja ruotsi tekisivät Suomesta kaksikielisen. Kaksikielisyys ei ole ollut lainlaatijan tarkoitus kirjatessaan ylös Suomen kansalliskieliä.

    Suomessa ei ole kaksikielisyyttä, on vain kaksinkertaista yksikielisyyttä. Puheet Suomen kaksikielisyydestä ovat harhaanjohtavia. Perustuslaissa LUETELLAAN että Suomessa ovat kansalliskielet suomi ja ruotsi. Laissa ei mainita kaksikielisyydestä sanallakaan. Kukaan ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi yms. Kuinka siis voisimme olla kaksikielinen maa kun ihmiset ovat yksikielisiä, suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä?

    Sveitsi on nelinkertaisesti yksikielinen koska kantonit ovat sielläkin yksikielisiä.

    Perustuslaissa määritellään perustuslailliset oikeudet, ei velvollisuuksia, eikä varsinkaan velvollisuutta opiskella pakkoruotsia tms.

    Väitteet Suomen kaksikielisyydestä luovat käsityksen että nämä kaksi kieltä toimisivat yhtäaikaa ja samassa paikassa. Todellisuudessa vain osa rannikosta on ruotsinkielinen ja koko sisämaa on yksikielinen suomenkielinen.

    Suomessa on jo lainkin mukaan yksikielinen alue, Ahvenanmaa. Suomi on siis jo kaksinkertaisesti yksikielinen, koska Ahvenanmaa on ruotsinkielisesti yksikielinen ja manner suomenkielellä yksikielinen.

    Muuttamalla manner yksikieliseksi, suomenkieliseksi, säilytämme kaksikielisyytemme sellaisena kuin se on ollut ja silloin myös laki vastaa maan todellista tilaa, eli kaksinkertaista yksikielisyyttä.

    Laki pakkoruotsista ei voi kannatella (perustus)lakia 'kaksikielisyydestä' eikä päinvastoin.

    Kehäpäätelmä ei toimi lain perusteena. Lait ovat itsenäisiä ja ne ovat laadittu jonkun aiheellisen asian takia, ne eivät ole olemassa itsensä tai toistensa takia, vaan niiile pitää olla aiheellinen perustelu.

    Laki kaksikielisyydestä ja laki pakkoruotsista eivät voi olla kannattelemassa toinen toisiaan. Poistamalla toisen murenee toisenkin merkitys.

    Väite että Suomi on kaksikielinen ja siksi meillä on pakkoruotsi, on tyypillinen kehäpäätelmä joka tunnetusti ei kestä loogista kritiikkiä.

    Pakkoruotsittajat ovat kynsin ja hampain pitäneet pakkoruotsista kiinni. Kun pakkoruotsi-laki poistuu huomaamme keinotekoisen kaksikielisyyden myös roikkuneen tyhjän päällä.

    kehäpäätelmä
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kehäpäätelmä

    kartta yksikielisestä Suomesta
    http://www.kielipolitiikka.net/fakta/ks12009.htm#ks12009

    Äänestä

  • Women logic kirjoitti:

    Fennon logiikkaa: ruotsinkieliset osaavat suomea.
    Siispä suomenkielisen ei tarvitse osata ruotsia.
    Siispä Suomi on yksikielinen.
    Siispä suomenkielisen ei tee ruotsilla mitään.

    Ruotsalaisten logiikka:
    Swenssonin mukaan ruotsinsuomalaiset osaavat ruotsia
    Siispä ruotsinkielisten ei tarvitse osata suomea Ruotsissa.
    Ruotsi on yksikielinen.
    Siispä ruotsinkielinen perus-Swensson ei tee suomella mitään.

    Suomessa ja Ruotsissa on sama määrä vähemmistökielen puhujia suomi / ruotsi.

    Ruotsin kielipolitiikka on normaalia, meidän ei ole.

    Äänestä

  • huusianna. kirjoitti:

    Väite että, 'Suomi on kaksikielinen maa', on lain virheellinen tulkinta joka ei käy perusteluksi. Väitteen esittäjä olettaa että perustuslaissa LUETELLUT kansalliskielet suomi ja ruotsi tekisivät Suomesta kaksikielisen. Kaksikielisyys ei ole ollut lainlaatijan tarkoitus kirjatessaan ylös Suomen kansalliskieliä.

    Suomessa ei ole kaksikielisyyttä, on vain kaksinkertaista yksikielisyyttä. Puheet Suomen kaksikielisyydestä ovat harhaanjohtavia. Perustuslaissa LUETELLAAN että Suomessa ovat kansalliskielet suomi ja ruotsi. Laissa ei mainita kaksikielisyydestä sanallakaan. Kukaan ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi yms. Kuinka siis voisimme olla kaksikielinen maa kun ihmiset ovat yksikielisiä, suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä?

    Sveitsi on nelinkertaisesti yksikielinen koska kantonit ovat sielläkin yksikielisiä.

    Perustuslaissa määritellään perustuslailliset oikeudet, ei velvollisuuksia, eikä varsinkaan velvollisuutta opiskella pakkoruotsia tms.

    Väitteet Suomen kaksikielisyydestä luovat käsityksen että nämä kaksi kieltä toimisivat yhtäaikaa ja samassa paikassa. Todellisuudessa vain osa rannikosta on ruotsinkielinen ja koko sisämaa on yksikielinen suomenkielinen.

    Suomessa on jo lainkin mukaan yksikielinen alue, Ahvenanmaa. Suomi on siis jo kaksinkertaisesti yksikielinen, koska Ahvenanmaa on ruotsinkielisesti yksikielinen ja manner suomenkielellä yksikielinen.

    Muuttamalla manner yksikieliseksi, suomenkieliseksi, säilytämme kaksikielisyytemme sellaisena kuin se on ollut ja silloin myös laki vastaa maan todellista tilaa, eli kaksinkertaista yksikielisyyttä.

    Laki pakkoruotsista ei voi kannatella (perustus)lakia 'kaksikielisyydestä' eikä päinvastoin.

    Kehäpäätelmä ei toimi lain perusteena. Lait ovat itsenäisiä ja ne ovat laadittu jonkun aiheellisen asian takia, ne eivät ole olemassa itsensä tai toistensa takia, vaan niiile pitää olla aiheellinen perustelu.

    Laki kaksikielisyydestä ja laki pakkoruotsista eivät voi olla kannattelemassa toinen toisiaan. Poistamalla toisen murenee toisenkin merkitys.

    Väite että Suomi on kaksikielinen ja siksi meillä on pakkoruotsi, on tyypillinen kehäpäätelmä joka tunnetusti ei kestä loogista kritiikkiä.

    Pakkoruotsittajat ovat kynsin ja hampain pitäneet pakkoruotsista kiinni. Kun pakkoruotsi-laki poistuu huomaamme keinotekoisen kaksikielisyyden myös roikkuneen tyhjän päällä.

    kehäpäätelmä
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kehäpäätelmä

    kartta yksikielisestä Suomesta
    http://www.kielipolitiikka.net/fakta/ks12009.htm#ks12009

    Fenno on yksinkertaisesti yksinkertainen.

    Äänestä

  • nefesuomfenno kirjoitti:

    Fenno on yksinkertaisesti yksinkertainen.

    Ja svekkuli on laiska ja yksinkertainen typerys joka tarvitsee kiintiöitä jopa apukouluun.

    Äänestä

Se on totta, että ruotsinkieliset käyttävät usein kaksikielisyys -käsitettä hieman liian innokkaasti, joskus juridisesti hieman epäkorrektisti. Tällä sajtilla sitä käytetään kuitenkin yhtä harhaan johtavasti. Täällä toistetaan kuin papukaijoina, että emme ole missään nimessä kaksikielisiä, ei ihmisinä eikä valtiona. Tietenkin näin. Suomessa puhutaan yli 200 kieltä. Mutta pitäisikö sanoa, että olemme 1-, 2- vai 200-kielinen valtio. Tietenkin tämä kysymys ei ole relevantti. Sitten täällä väitetään, että kaikki ruotsinkieliset ovat kaksikielisiä. Mitä se edes tarkoittaa? Kaksikielinen on mielestäni sellainen joka osaa (esim.) suomea ja ruotsia yhtä hyvin, miltei aina koska vanhemmat ovat eri kieliperheistä, joskus koska ovat käyneet koko koulun toisella kielellä ja joskus koska ovat kertakaikkiaan (useimmiten, kyllä, ruotsinkieliset) oppineet toisen kotimaisen niin hyvin koulussa ja harrastuksissa. Tämä on täysin eri asia kuin että on ruotsinkielinen ja "puhuu suomea hyvin". Viimeksi mainittu ei ole mielestäni kaksikielinen, vaikka termiä käytetäänkin myös näitä kuvatessa. Itse en katsoisi missään nimessä, että olen kaksikielinen. Olen joko ruotsinkielinen tai sitten "kolmikielinen" siinä mielessä, että ainakin muodollisesti osaan kolme kieltä. Useimmat tuntemani ruotsinkieliset laittaisin tähän kategoriaan. Ja nämä siis pk-seudulla.

Virkamies- ja viranomaisyhteyksissä termiä käytetään myös usein täysin väärin. Sanotaan, että viranomaiset ovat kaksikielisiä - tämä on huono tapa ilmaista asiaa - viranomainen on velvollinen antamaan palvelua suomen, ruotsin ja käytännössä perustuslain perusteella 200 muullakin kielellä. Käytännössä jotkut viranomaiset antavat jo käytännössä tehokkaammin palvelua englanniksi kuin ruotsiksi. Joskus sanotaan, että, no, virkamiesten pitää kuitenkin olla kaksikielisiä. Tämäkin on täysin virheellinen käsitys - käytännössä suomenkieliset virkamiehet eivät osaa, eivät halua osata eivätkä tarvitse osata ruotsia. Joku pikku pelletentti yliopistossa ei tätä muuta. Vain ne aika harvassa olevat suomenkieliset virkamiehet jotka ovat läpäisseet suuren valtiohallinnon kielikokeen ruotsiksi ovat muodollisesti "kaksikielisiä" (eivätkä siis käytännössä kuitenkaan) siinä mielessä, että he osaavat virkakriteerien mukaista erinomaista ruotsia, jolloin niiltä voi edellyttää ruotsin kielen taitoa virkatehtävissä. Mutta nämä ovat siis harvassa, yleensä näitä virkoja hoitaa ruotsinkieliset.

Kaksikielisyys -termi on siten itse asiassa usein irrelevantti ja molempien kieliryhmien käyttämänä, eri syistä, usein harhaan johtava. Itse asiassa termiä kuullaan virallisissa yhteyksissä enimmäkseen kansainvälisiä juhlapuheissa. Silloin (hieman ironista kylläkin kun tätä sajtia seurataan) sekä ruotsinkieliset että suomenkieliset usein ylpeinä esittävät tätä maailmalle.

Äänestä
  • Ruotsi ei ole kehittynyt Suomessa. Se on tullut tänne jostain muualta päinvastoin kuin suomi ja saamen kielet.

    Ruotsin kielen asema voidaan muuttaa laissa koska lakikirja ei ole muuttumaton eikä se ole edes faktaa.


    HS Mielipide 30.9.2010

    Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli

    " - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."

    Rino Grünthal
    Johanna Laakso
    Anneli Sarhimaa
    professoreita
    Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti
    (European Language Diversity for All)

    Äänestä

  • ararkisto kirjoitti:

    Ruotsi ei ole kehittynyt Suomessa. Se on tullut tänne jostain muualta päinvastoin kuin suomi ja saamen kielet.

    Ruotsin kielen asema voidaan muuttaa laissa koska lakikirja ei ole muuttumaton eikä se ole edes faktaa.


    HS Mielipide 30.9.2010

    Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli

    " - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."

    Rino Grünthal
    Johanna Laakso
    Anneli Sarhimaa
    professoreita
    Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti
    (European Language Diversity for All)

    Äänestäjä on avainasemassa. Äänestäkää sellaisia ehdokkaita, jotka ovat valmiita lakeja muuttamaan.
    Ruotsinkieliset palvelut joutuu jokainen maksamaan, vaikkei niitä käytäkkään.

    Äänestä

Alloktonisuus, give me a break. Kaikki ihmiset ovat maahanmuuttajia kaikkialla, paitsi ehkä afrikkalaiset.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kansanuutisettietää kirjoitti:

Perustuslaissa mainitaan suomen ja ruotsin kielet, siinä ei sanota mitään kaksikielisyydestä. Meille pakkosyötetään jo pienestä pitäen, että olemme kaksikielisiä, joka ei pidä paikkaansa. Suurin osa meistä suomalaisista on yksikielisiä, siis suomenkielisiä.

Yksilön kaksikielisyys tarkoittaa kahden kielen hallitsemista sujuvasti täysin tai lähes äidinkielen tavoin. Ruotsinkielisiä on Manner-Suomessa 4,9 prosenttia (1 % heistä ei osaa suomea). Folktingetin kyselytutkimuksessa suomenruotsalaisista 2 prosenttia ilmoitti, että suomen kieli on heille äidinkielen vertainen kieli. Meille on vuosikymmeniä hoettu, että me olemme kaksikielisiä, mutta totuushan on, että vain muutama prosentti meistä on kaksikielisiä (suomi-ruotsi). Enemmistö (89,7 %) meistä puhuu suomea äidinkielenään.

http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/lukijoilta/3156445/me-emme-ole-kaksikielisia

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu