erakko

Siedätät itsesi pikkuhiljaa autolla ajoon. Käyt ensin istumassa autossa, sitten käännät auton pihalla, sen jälkeen ajat vähän matkaa jne. Tietenkin ahdistut, mutta kun kestät ahdistuksen se vaimenee joka kerta. Vapaaksi ahdistuksesta-kirjassa on hyvin neuvottu miten pitää toimia. Itse olen myös saanut pahimmat kohtaukset autossa ja toinen kamala paikka on ollut ruokapöytä. Kyllä sinä selviät, mutta työtä se vaatii.

Tärkeä asia on yrittää pitää yllä positiivista asennetta ja välttää masentumista. Jos et voi käydä ystäviesi luona, niin pyydä sen sijaan heitä tulemaan käymään sinun luonasi. Ja siedätyshoito on todellakin tärkeää, eli pikku hiljaa askel askeleelta menet kauemmas turvapaikastasi.

Onko syytä miksi olisit voinut erakoitua?

Jos ongelma muodostuu mahdottomaksi, niin kannattaa harkita masennuslääkettä terapiaa, jos luonnonkeinot eivät auta.

Ei muuta kun bentsoja ssri lääkkeitä naamaan. Itsellä menee sertralin 100mg aamulla, rivatril 1 0,5 1mg. Hyvin on auttaneet. En ole enää saanut kohtauksia ja muutenkin ei juuri ahdista.

Masennus ei ole ainakaan vielä lähtenyt, mutta on sekin vähän helpottanut. Meneehän mulla vielä triptyl 300mg illalla masennnukseen ja unettomuuteen.

Jos ei luonnonkeinot auta, niin silloin lääkkeet terapia lisäksi.

Paljonko harrastatte hikiliikuntaa viikossa?

Onko teillä välimeren ruokavalio?

Minä olen vähentänyt autolla ajoa, muttei se paniikin lisääntymisestä kerro. Aiemmin ajoin kymmeniätuhansia kilometrejä vuodessa työkseni. Nykyään hyvä jos 10 000 vuodessa. autot on vanhentuneet ja pelkään, että röppönen jää tielle (kuten on joskus jäänytkin).

Autolla ajelu sinne tänne on mukavaa, se vähentää sitä paikallaanpysymispakkoa. Nykytyössä mennään aina yhteen ja samaan paikaan, siihen en ole tottunut. Enkä valitettavasti löytänyt siedätystä siihen paikallaanpysymiseen.