Kun NL menetti vaikutusmahdollisuutensa Suomen sisäpolitiikkaan kepulaisen K-linjan ja Kekkosen kautta.
Suomi itsenäistyi 1982
tulkintakysymys
3590
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Mauno Koivisto oli presidenttinä kekkoslaisempi kuin Urho Kekkonen itse, koska paitsi jatkoi samalla peruslinjalla, oli Kekkosta varovaisempi, suorastaan ylivarovainen. Itsenäisintä Suomen sisäpolitiikka lienee ollut vuosina 1920-1939 ja 1991-1994.
Mutta Mauno Koiviston kautta ei NL kyennyt vaikuttamaan Suomen asioihin likimainkaan siinä määrin kuin Kekkosen kautta!
Koivisto ei kysellyt Kremlistä, millaisen hallituksen NL Suomeen haluaa.
Koivisto oli jo pääministerinä sillä linjalla, ettei NL:N ohjailema Kekkonen voi määräillä hallitusta.
Koiviston sanat kuuluivat jokseenkin näin:
--->Hallitus ei kaipaa presidentin, vaan eduskunnan luottamusta.
Myös Kremlin johto oli vaihtunut pariin kertaan sitten 1950-luvun yöpakkashallituksen.
”En halua kieltää, että häpesin isänmaan joutumista sellaiseen tilanteeseen, etteivät Suomen kansa ja eduskunta itse saaneet määrätä, millainen hallitus maalla tulisi olla. Se tuntui jollakin tavoin alentavalta.”
Noin K.A. FAgerholm.
Kuka kaipaisi enää kekkosaikaa? Tuo Koiviston aiemassa viestissä esitetty lausahdus osoittaa suurta lujuutta Suuren ja Mahtavan edessä, jolle Kekkonen tuolloin vielä kumarsi. Se oli Kekkoselle suuri järkytys, ettei Koivisto tanssinutkaan NL:n marionetin pillin mukaan.
Kuka kaipaisi kekkosaikaa?
Brysselin kananmunavaras ainakin?
Se Koiviston lausahdus ei liittynyt Neuvostoliittoon millään lailla.
Mielenkiintoisempaa on kuitenkin, ettei Koivisto itse pitänyt kiinni lausahduksestaan vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen.
Koiviston lausahdus oli selvä merkki Kekkoselle, ettei parlamentarismia ohiteta sen mukaan, mitä presidentti milloinkin saa päähänsä jonkun ulkovallan ohjailemana.
Ei saisi ohittaa parlamentarismia henkilökohtaistenkaan intressien ohjailemana.
Fagerholm olisi varmaan ollut Kekkosta parempi presidentti?
Suomi olisi länsimaistunut aiemmin eikä sitä olisi ulkomailla pidetty yhtenä Neuvostoliittoon kuuluvana valtiona Baltain maiden tapaan?
Manu oli sentään Törnin joukoissakin, Kekkonen "kunnostautui" Haminan valleilla aseettomia teloituttamassa..
Paraskin.
Holkerin hallitus oli nimenomaan Koviston hallitus. Silloin ei ollut mitään tekemistä sillä että hallituksen olisi pitänyt nauttia eduskunnan luottamusta. Se Nimenomaan nautti Koiviston luottamusta.
Hallituksen jälkikin oli sen mukaista.
Sehän on ihan hyvä, jos hallitus nauttii presidentin luottamusta. Mutta jos ei nauti, ei presidentillä pidä olla oikeutta hajottaa hallitusta.
Kekkosen Jussi. Urhon nuorempi veli kunnostautui talvisodassa ja haavoittui vaikeasti jatkosodassa joten kyllä se Urhonkin suku panoksensa sodissa antoi.
Urhokin olisi varmasti sotaan lähtenyt mutta oli jo siinä vaiheessa asemassa josta sotaan ei niin vain lähdetä.
Jussi sokeutui sodassa ja Urho on sanonut, että Jussi oli ihmisenä parempi kuin hän. Mitä lie tarkoittanut?
Jospa Jussi ei ollut niin sotaisa ja innokas tappamaan ja hakkaamaan aseettomia?
Holkeri tosiaan hommat hoiti. Maa oli käytännössä konkurssissa sen jäljiltä.
En ota kantaa, sanoisi Esko Ahokin?
Lue uudelleen ja yritä ymmärtää lukemasi.
Olisihan se Urho varmaan lähtenyt, jos olisi ollut velvollinen siihen. Ei olisi tainnut olla montaa vaihtoehtoa.
Mauno Koivisto muuten lähti vapaaehtoisena.
Koiviston isä oli suojeluskuntalainen. Tiesitkö?
Vuonna 1900 syntyneenä Urho olisi käsittääkseni vapautettu siviiliin heti asemasotavaiheen alettua.
Eikö se ole ristiriidassa sen kanssa mitä väität Koiviston sanoneeen.
"--->Hallitus ei kaipaa presidentin, vaan eduskunnan luottamusta."
Urhoa ei kuitenkaan rintamilla nähty. Oli jo astunut herran paskaan jo aiemmin joten taisi olla jonkin huoltoviraston johtaja jatkosodan aikana.
Ei ole, koska Koivisto sanoi noin silloin, kun Kekkonen yritti saada Koiviston hallituksen kaadettua.
Yritä nyt ymmärtää, mistä on kyse.
Jos hallitus ei nauti presidentin luottamusta, niin sitten ei, mutta presidentin valtaoikeuksiin ei kuulu hallitusten hajottaminen!
Jos hallitus nauttii presidentin luottamusta, hyvä sitten niin, niin ei presidenttiäkään harmita, kun ei kuitenkaan voi hallitusta hajottaakaan.
Kekkonen raiskasi demokratiaa siinäkin, kunnes Koivisto kieltäytyi tottelemasta pääministerinä.
Heh.. Tutustu asioihin:D sen ajan lakiin:D
Silloin Presidentti nimenommaan oli ainoa joka pystyi erottamaan hallituksen. Niin oli myös Koiuviston aikaan.
ELI hallituksen PITI nauttia presidentin luottamusta.
Höpöhöpö.
Kekkosen aikana Suomen hallituksen tuli nauttia NL:n luottamusta.
Nykyään presidentti voi hajottaa hallituksen vain, jos pääministeri sitä pyytää.
K-linja kepun vassarisiipi
En malta olla taas mainitsematta, että Matti Kekkonen mainitsi Maarit Tastulan haastattelussa, että kyllä Neuvostoliitto vaikutti Suomen sisäpolitiikkaan hänen isänsä kautta.
Matti Kekkonehan oli Demari.
Demarit valehtelee aina.
Kirjoittavat jopa historian uusiksi kun se oikea histoiria ei miellytä..
Todistapa väitteesi.
Siinäkö kepun suuren jäsenmäärän salaisuus onkin, että sen jansanedustajatkin on demareita?
"Matti Kaleva Kekkonen (4. syyskuuta 1928 Helsinki – 3. heinäkuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen juristi, poliitikko ja virkamies. Maalaisliiton, sittemmin Keskustapuolueen kansanedustajana hän toimi vuosina 1958–1970."
Wikipedia
Tässä kerotaan kepun jäsenasioista.
http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/136464/Maan tapaa olisi jo suitsittava
No miten Tanner-historia on kirjoitettu uusiksi.
Vanha: Tanner oli Sosialidemokraattien puheenjohtaja.
Uusi: Tanner ei ollut sosialidemokraatttien puheenjohtaja missään vaiheessa.
Kumpi historiankirjoitus näistä on oikein?
ts.fi..mielipiteet..
Otsikko jo kertoo kaiken:D MIELIPITEET!!!!
Sinähän olet täyssekaisin.
Näytä minulle, missä väitetään, ettei Tanner ollut SDP:n pj?
En viitsi jatkaa kanssasi enempää, kun noin ulalla asioista olet.
Sinun otsikkosi kertoo kaiken sinusta, vähä-älyinen hihittäjä.