Tuttu henkilö joka omaa voimakkaita narsistisia piirteitä sanoi minulle kun ehdotin hänelle menemistä mielenterveyshoitajan puheille, että hän ei minkään mielenterveyshoitajien luo mene, vaan häntä hoitamaan täytyy olla vähintään psykiatri. Mielenterveyshoitajat eivät tiedä mitään, eivätkä osaa, hän sanoi.
Eikö tossa erotu selvästi se että "narsisti tuntee että vain muut huomattavat henkilöt tai instanssit ymmärtävät häntä"
Hoidossa hän ei aiemmin ole ollut.
Eikö tossa erotu selvästi se että "narsisti tuntee että vain muut huomattavat henkilöt tai instanssit ymmärtävät häntä"
Hoidossa hän ei aiemmin ole ollut.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä, juuri niin. Ja mikähän viranhaltija hänen mielestään olisi vielä psykiatriakin ylempänä? Tuo on juuri narsistille ominainen päähänpinttymä, että muodollinen virkanimike tai asema määrittelee, onko hänen mielestään henkilö uskottava ja käyttökelpoinen hänen tarkoituksiinsa.
"vaan häntä hoitamaan täytyy olla vähintään psykiatri."
No tuossa asiassa voisin olla kyllä narsistin kanssa samaa mieltä jos ja kun kyse on nph:sta eikä vain narsistisista piirteistä...
Mutta ajattelisin, että tosiaan "nph:ta hoitamaan" ryhtyvän pitää olla alansa rautainen ammattilainen ja mieluusti ko. häiriöön perehtynyt.
Mutta joo, narsistejakin on joka lähtöön ja muutenkin mielenhäiriöiden/sairauksen kirjo on monimutkainen, samoja oireitaita on eri nimisissä sairauksissakin, että ainakaan maallikko ei ihan tiedä mitä ajatella...
Tässä ny mielenkiinnosta esim. lueskelin myös narsistille tyypillisestä suuruusharhasta, joka liittyy myös muihin mielen sairauksiin...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuruusharha
http://fi.wikipedia.org/wiki/Megalomania
Jonkun verran itsellä on kokemusta työn puolesta harhaisuudesta liittyen vanhuksiin, mutta tämmöset suuruusharhat on kyllä ihan vieras juttu enkä tiedä miten niihin pitäisi suhtautua
Käsittääkseni vastaanväittämisessä ei ole mitään järkeä. Tuossa kun kaikenlasita luin löysin tämmösenkin kohdan
"Harhaluulot ja -uskomukset ymmärretään yksilön keinona hallita ja väistää yksinäisyyteen, hylätyksi tulemisen pelkoon, merkityksettömyyteen ja traumaattisiin tunnemuistoihin liittyviä tunteita ja mielikuvia. Tämän vuoksi harhaluuloista kärsivän uskomuksiin tulee suhtautua ymmärryksellä, ne ovat luonteeltaan hänen tapansa ymmärtää ja selittää ympäristön tapahtumia."
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00373
Jonka pohjalta ehkä hivenen voi asiaa ymmärtää...
Toisaalta taas harhaluulotja kuuluvat psyykosiin oireluetteloon...
"Harhaluulot eli deluusiot:
Ihmisellä on perusteettomia, epärealistisia uskomuksia, jotka saattavat perustua havainnon tai kokemuksen väärään tulkintaan. Harhaluulot voivat olla vainoamisharhoja, suhteuttamisharhoja, suuruusharhaluuloja, mustasukkaisuusharhoja, eroottisia harhaluuloja tai somaattisia harhaluuloja. Ihminen saattaa vaikkapa uskoa olevansa poikkeuksellisen tärkeä henkilö, saattaa uskoa muiden voivan lukea hänen ajatuksiaan tai kokee aiheettomasti itseään vainottavan tai henkeään uhattavan. Ihminen saattaa tulkita virheellisesti toisten eleet tai kokee esimerkiksi lehtikirjoitusten täysin perusteetta viittaavan nimenomaisesti häneen itseensä."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Psykoosi
Tämä ny vaan tähän kohtaan esimerkkinä miten monimutoinen on tämä asia, aina ehkei ole kyse Nph:sta...
Väärin aloittaja.Narsisti kelpuuttaa ainoastaan psykiatrisen sairaalan ylilääkärin hoitamaan HÄNTÄ.Ylilääkärin avulla hän saa koko laitoksen psykiatrit puolelleen.
Tarkoitin että narsisti pyrkii aina ravintoketjun huipulle.Mitäpä hän välittäisi jostain rivipsykiatrista kun tarjolla on psykiatrian professori.
Ja joskuspa saattaa se ylilääkärikin olla narsisti...
eräs hieman paradoksaalinen kysymys hieman toisesta aiheesta tuli mieleen.
Miten on selitettävissä, jos samalla henkilöllä on narsistisia piirteitä, mutta yletöntä auktoriteettiuskoa esim. lääkäriin.
Itselleni se tuntuu hieman ristiriitaiselta, mutta olen kohdannut henkilön, jolla on monia narsistisia käytöstapoja, mutta hän uskoo esim. lääkäriin aivan ylettömästi. Lääkäri on ainoa, joka voi tietää mitään ja tietää kaikkiin elämän perimmäisiin kysymyksiin viimeisen vastauksen. Ja tuossa hän tekee itsestään lääkärin tai vastaavien henkilöiden nöyrän alamaisen, joka on itse täysin avuton, mutta läheisiän kohtelee erittäin lannistavasti ja välinpitämättömästi, kun hän ei itse edes mitään milleen voi, pitää olla vähintään lääkäri , että voi ylipäätään vaikuttaa mitään mihinkään.
Niin miten se sopii yhteen, että henkilö on erittäin itsekeskeinen ja epäempaattinen.
Häntä ei liikuta yhtään läheisten vaikeudet, vain omansa jne. Mutta sitten on niin kovin nöyrä auktoriteettiuskossaan. Ei joudu itse vastaamaan mistään, koska ei ole lääkäri. Mistä voi olla kyse ?
Narsisteilla on tapana nostaa muita ihmisiä jalustalle. Miksipä sama ei pätisi ammattiryhmiinkin. Läheisissä ihmissuhteissahan sieltä jalustalta sinut tiputetaan rysähdyksellä alas, kun narsisti huomaa, ettet vastaakaan hänen epärealistisia kuvitelmiaan. Jos jalustalla ovat lääkärit ja hoitohenkilökunta, voihan se illuusio "täydellisestä tietäjästä" säilyä kasassakin, ellei sitten joku lääkäri tai hoitaja mene narsistin egoa tölväisemään.
Lisäksi tuossa on myös se hyöty, että sen vastuun voi sysätä itsensä ulkopuolelle ja samalla alentaa läheisiään mitätöimällä heidän huolensa ja mielipiteensä. - Kun se on ainoastaan se lääkäri, jolla on jotain sananvaltaa. Ei ne muut typerykset, jotka eivät mistään mitään ymmärrä.
Ei ole ollenkaan harvinaista, että narsistinen ihmien käyttää omia sairauksiaan ja "sairauksiaan" hyödyksi, kun hän tekee läheistensä oloa tukalaksi. Minun narsistivanhempani ainakin kärsii marttyyrinkuolemaa kovaäänisesti yskien ja irvistellen, mutta lääkäriin ei lähde kuin pakon edessä, vaikka vuosia on "huonossa hapessa" ollutkin. Ilmeisesti se läheisten kiduttaminen menee oman terveyden edelle...
Ihmiset tuntuvat aika usein ajattelevan, että narsisti nostaa jonkun jalustalle vain siksi, että voisi koukuttaa seuraavan uhrinsa ja sitten myöhemmin kohdella tätä huonosti. Ehkä ajatellaan, että tämä toiminta olisi täysin tietoista ja suunnitelmallista. Itse olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että tuo narsistille ominainen toisten ylentäminen tulee jostain syvemmältä. Narsisti ikäänkuin kaipaa sitä ihailtavaa ja täydellistä ihmistä, jota voisi palvoa. Tämä ihminen sitten tekisi narsistin elämänkin täydelliseksi, ratkaisisi kaikki ongelmat ja mikään ei olisi enää vinossa. Sitten kun toinen paljastuukin tavalliseksi kuolevaiseksi (eli ihmiseksi jossa on enemmän kuin se narsistin hyväksymä puoli), narsisti kokee tulleensa petetyksi ja entisestä palvonnan kohteesta tulee maan matonen joka ansaitseekin tulla kohdelluksi kuin kasa sontaa.
Uskon, että narsisti voi ihan oikeasti kokea, että häntä on johdettu harhaan. Oikeastihan ne ovat hänen omat harhansa, jotka hänet ovat pettäneet. Ei se toinen ihminen, joka osoittautui joksikin muuksi, kuin mitä narsistinen ihminen kuvitteli hänen olevan. Mutta uskon, että narsistin pettymys voi tavallaan olla ihan vilpitöntä siinä hänen kieroutuneessa maailmassaan. Hän todellakin voi kokea, että häntä on johdettu harhaan ja että muut ovat pahoja ihmisiä, jotka eivät vain rakasta ja ymmärrä häntä tarpeeksi.
Minun lapsuudenkotini päänarsisti on aina joko toisen yläpuolella tai alapuolella. Mitään normaalia kahden yksilön välistä suhdetta on turha odottaa. "Esikuviaan" hän palvoo vailla järjen häivää, melkein kuin olisi osa jotain uskonnollista kulttia. Nämä esikuvat ovat virheettömiä ja heidän törkeimmätkin tekonsa voidaan aina selitellä hyveiksi. Jos taas joku narsistin mielestä arvoton ja vähäpätöinen henkilö tekee jotain samaa, hänet tuomitaan väilttömästi. -Hänethän voidaan tuomita hulluksi vaikka sukkien värin perusteella, jos siltä tuntuu.
Eli omat kokemukseni narsisteista on juuri tuota. Toisaalta ollaan kuin kerjäävä koira ison auktoriteetin edessä. Sitä nöyristelyä on suoraan sanoen oksettavaa seurata. Niitä läheisempiä ja "virheellisiä" ihmisiä taas sitten kohdellaan kuin sadistinen tyranni.
Meidän kotinarsistin kirjoissa ihmiset mm. muuttuvat hienoiksi ihmisiksi aina kuolemansa jälkeen. Ihan sama, mitä hän heistä ajatteli silloin, kun nämä henkilöt olivat vielä elossa. Narskun kun on helppo palvoa kuolleita ja mahdotonta sietää elävien inhimillisyyttä. Hän kokee sitten jotain suurta yhteyttä niihin kuolleisiin, kun elävät ihmiset ovat niin hankalia, eivätkä koskaan ymmärrä häntä tarpeeksi...
Mutta joo. Ei noissa narsististen ihmisten fiksaatioissa ole oikein järjen häivää, jos niitä koittaa normiaivoilla ajatella. Ehkä vain kannattaa muistaa se, että he elävät toisenlaisessa todellisuudessa kuin me muut. Aina sieltä putkahtaa esiin jotain omituista ja käsittämätöntä. Tärkeintä on mielestäni se, ettei niitä jää liikaa vatvomaan. Siinä vaan menee oma pää umpisolmuun. Parasta olisi jos pääsisi siihen pisteeseen, että ne omituisuudet pystyisi vain kuittaamaan olankohautuksella. Muuten ne voivat viedä liikaa omaa energiaa ja lopuksi jopa elämänhalunkin.
Meni vähän pitkäksi, mutta menköön. Tässä sitä odotellaan taas seuraavaa omituisuuksien täyteistä joulua perhepiirissä, ja asioita alkaa pyörimään päässä. Onneksi sieltä pääsee nopeasti pois. Pitää vaan valmistautua kopallisella päteviä selityksiä, jos alkaa mennä liian kummalliseksi. Onneksi takana on vuosikymmeniä kestänyt harjoittelu... XD
Päivän vitsi oli, kun esimieheni pohjalainen professori sanoi, että hän pystyy tekenmään paremmat diagnoosit kuin työterveyshuollon lääkärit:)
Sairas tyyppi, jonka voi jättää täysin omaan arvoonsa.Samoin kuin yliopiston, jossa hänellä on suojatyöpaikka, koskapa on vapaamuurari.