Järkevin GPS-kompassi

Noi on kaikki Hemispheren tekemiä malleja joko Vector 1 tai sen seuraava versio 2.

Siis sisältö on kutakuinkin sama. Tekniset tiedot on hiukan erilaiset mutte1 merkittävästi.

Taitaa mennä hintavertailuksi.

Mielenkiintoista.
Tekniikka on kuitenkin esitteen mukaan sama kuin Carbonissa. Paketti on vain pienempi. Jostain syystä tuossa ei mainittu tarkkuutta.

Periaatteessa mitä suurempi etäisyys gps-antenneilla on, sitä tarkempi laite on. Siksi olisi ollut hyvä tietää millä tarkkuudella vehje toimii ja onko virheellä mitään käytännön merkitystä.

Hintakin olisi kiinnostava, mutta löytynee Furunon sivuilta kuten muutkin trueheading hinnat. Furunon tuntien on kalliimpi kuin muut vastaavat.

Kyselin jo tätä uutta Vestor Compactia omaan teräsveneeseen Nurmiselta, Listahinta oli arvauksena 1200€ korvilla. Eivät vielä vahvistaneet hintaa kun ei ollut vielä 2014 hinnastoissa.

Robertsoni kirjoitti:

Kyselin jo tätä uutta Vestor Compactia omaan teräsveneeseen Nurmiselta, Listahinta oli arvauksena 1200€ korvilla. Eivät vielä vahvistaneet hintaa kun ei ollut vielä 2014 hinnastoissa.

Lue lisää

Uusi Seapilot Vector Compact on nyt verkossa, tuotesivu löytyy tästä linkistä:
http://www.merikartat.fi/seapilot-vector-compact-gps-kompassi.html

Tavaraa saadaan vrastoon tammikuun alkupuolella. Seapilot on True Headingin uusi tuotemerkki jota käytetään huviveneilyssä, True Heading jää tuotemerkiksi ammattimerenkulun puolelle.

JNM

JNMarine kirjoitti:

Uusi Seapilot Vector Compact on nyt verkossa, tuotesivu löytyy tästä linkistä:
http://www.merikartat.fi/seapilot-vector-compact-gps-kompassi.html

Tavaraa saadaan vrastoon tammikuun alkupuolella. Seapilot on True Headingin uusi tuotemerkki jota käytetään huviveneilyssä, True Heading jää tuotemerkiksi ammattimerenkulun puolelle.

JNM

Lue lisää

Joo,
mutta sen saa jo nyt ja hinta on 900 nurkilla.
Ei tartte mennä kauas.
Siis ei tartte edes siirtyä pois tietokoneen äärestä.

Saa varastosta kirjoitti:

Joo,
mutta sen saa jo nyt ja hinta on 900 nurkilla.
Ei tartte mennä kauas.
Siis ei tartte edes siirtyä pois tietokoneen äärestä.

Saa sen heti kun ensimmäinen maahantuotu erä saapuu Suomeen. Ongelmahan on vain mikäli vene on vielä vedessä ja haluaa sen tarkemman suuntatiedon heti. Mikäli kompassi on tulossa vasta ensi kaudelle, ongelmaa pari viikkoa pidemmässä toimitusajassa ei ole olemassa.

Tuo on meille ilmoitettu Suomen suositushinta jolla me pelaamme. En ole 900€ hintaan, tai juuri mihinkään muuhunkaan hintaan tätä uutuutta vielä mistään löytänyt.

JNM

JNMarine kirjoitti:

Saa sen heti kun ensimmäinen maahantuotu erä saapuu Suomeen. Ongelmahan on vain mikäli vene on vielä vedessä ja haluaa sen tarkemman suuntatiedon heti. Mikäli kompassi on tulossa vasta ensi kaudelle, ongelmaa pari viikkoa pidemmässä toimitusajassa ei ole olemassa.

Tuo on meille ilmoitettu Suomen suositushinta jolla me pelaamme. En ole 900€ hintaan, tai juuri mihinkään muuhunkaan hintaan tätä uutuutta vielä mistään löytänyt.

JNM

Lue lisää

A-HAA,
Mä en taas ole nähnyt yhtään 1200 € hintalappua tavaralla.

Molemmat taitaa olla ennätyksiä.

JNMarine kirjoitti:

Saa sen heti kun ensimmäinen maahantuotu erä saapuu Suomeen. Ongelmahan on vain mikäli vene on vielä vedessä ja haluaa sen tarkemman suuntatiedon heti. Mikäli kompassi on tulossa vasta ensi kaudelle, ongelmaa pari viikkoa pidemmässä toimitusajassa ei ole olemassa.

Tuo on meille ilmoitettu Suomen suositushinta jolla me pelaamme. En ole 900€ hintaan, tai juuri mihinkään muuhunkaan hintaan tätä uutuutta vielä mistään löytänyt.

JNM

Lue lisää

Eikö 999 USD ole jotain 900 egee, vaikka valuuttalaskuri antaakin sille 780 egee, joka olisi vielä vähemmän...

Olen Airmarin kompasseja livenä nähnyt enkä ainakaan itse rinnastaisi minkään merkkisen satelliittikompassin suorituskykyyn, itseasiassa oman kokemukseni mukaan muut samoilla spekseillä olevat toiset sähkömagneettiset kompassit pärjää käytännössä paremmin kuin Airmar.

Muutenkin oman kokemuksen mukaan sähkömagneettiset kompassit laahaa perässä overlay kuvassa aina merkistä riippumatta verrattuna satelliittikompassiin. Ja kumpiakin olen livenä nähnyt useampia merkkejä.

Fiskarikuski kirjoitti:

Olen Airmarin kompasseja livenä nähnyt enkä ainakaan itse rinnastaisi minkään merkkisen satelliittikompassin suorituskykyyn, itseasiassa oman kokemukseni mukaan muut samoilla spekseillä olevat toiset sähkömagneettiset kompassit pärjää käytännössä paremmin kuin Airmar.

Muutenkin oman kokemuksen mukaan sähkömagneettiset kompassit laahaa perässä overlay kuvassa aina merkistä riippumatta verrattuna satelliittikompassiin. Ja kumpiakin olen livenä nähnyt useampia merkkejä.

Lue lisää

Vanhan airmarin virkistystaajuus oli 1 kerta sekunnissa.
Se on nykivää course-up näkymässä.
Pitää kuitenkin muistaa, että kaksi järjestelmää, joissa on eri plotteri ja kompassi ovat erilaisia.

Vanhakin Airmar antaa ihan käyttökelpoisen course-up displayn nopealla plotterilla. Jollain 5" laitteella sen sijaan molempien viive voi olla yhdessä tuskaista katsottavaa.

Uuden Airamarin virkistystaajuus on 10Hz-20 Hz, joka on ihan sama kuin kalliimmilla laitteilla tai jopa parempi. Nyt on vain kyse siitä onko 2 astetta riittävä tarkkuus

Toisaalta kirjoitti:

Vanhan airmarin virkistystaajuus oli 1 kerta sekunnissa.
Se on nykivää course-up näkymässä.
Pitää kuitenkin muistaa, että kaksi järjestelmää, joissa on eri plotteri ja kompassi ovat erilaisia.

Vanhakin Airmar antaa ihan käyttökelpoisen course-up displayn nopealla plotterilla. Jollain 5" laitteella sen sijaan molempien viive voi olla yhdessä tuskaista katsottavaa.

Uuden Airamarin virkistystaajuus on 10Hz-20 Hz, joka on ihan sama kuin kalliimmilla laitteilla tai jopa parempi. Nyt on vain kyse siitä onko 2 astetta riittävä tarkkuus

Lue lisää

Omat kokemukseni on reilun vuosikymmenen verran enemmänkin tuolta ammattimaisemmista järjestelmistä joten noiden 5" laitteiden ongelmista tai ominasuuksista en osaa sanoa. En myöskään keskustele yhden tai kahden navigointijärjestelmän pohjalta vaan useamman kymmenen

Sen verran vielä aiheesta sanoisin että nyt pitää hivenen tarkentaa termejä ettei synny ihan virheellistä mielikuvaa jollekin kokemattomalle lukijalle: Tuo Hz määrä kertoo tiedonsiirtonopeuden kompassin ja muun järjestelmän välillä. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka nopeasti itse kompassisensori kykenee reagoimaan suunnan muutokseen. Esimerkiksi autopiloteissa ja radar overlay spekseissä usein on limiitti ettei hyväksy alle 5Hz tai 10Hz tietoa mutta tämä ei vielä kerro kompassin laadusta yhtään mitään. Jos ajatellaan pelkkää autopilottia niin sillähän ei ole mitään väliä suunnan pidossa mikä kompassisuunta numeroina siellä näkyy, onko se 1,2,3 astetta vinossa todellisesta vaan sillä kuinka herkästi kompassisensori kykenee reagoimaan pieniinkin muutoksiin siinä. Tämäkään asia ei ole tiedonsiirtonopeudesta riippuvainen muuten kuin siten että alle 5Hz on auttamatta liian hidas ja 10Hz on sellainen hyvä perustaso nykypäivänä.

Sitten tulee tämä tarkkuusasia. Huvipaatissa 2 astetta on ihan riittävä, käytännössä aina tietty tarkempi on parempi mutta jos tutkana ei ole isompi lapainen avoantenni, et esim overlaykuvassa juurikaan erota eri satelliittikompassien eroja, huomaat vain kuinka se reagoi heti kun alus lähtee kääntymään. Isompi keilaisella pienelläkin kupuantennilla erotat kyllä sen onko magneettikompassi (joka reagoi käännökset myöhässä, oli päivitysnopeus mitä tahansa tiedonsiirron suhteen) vai satelliittikompassi jossa tuota viivettä ei ilmene.

Mutta juu, tämä keskustelu saa osaltani olla tässä. Jos jolla kulla on oikeasti asiasta kiinnostusta, kannattanee olla yhteyksissä johonkin ammattimieheen joka vääntää tarvittaessa rautalangasta asiakkaalleen jolla ei ole aiemmin aiheesta kokemusta mitä tarvitset ja mitkä on laitteiden erot.

Fiskarikuski kirjoitti:

Omat kokemukseni on reilun vuosikymmenen verran enemmänkin tuolta ammattimaisemmista järjestelmistä joten noiden 5" laitteiden ongelmista tai ominasuuksista en osaa sanoa. En myöskään keskustele yhden tai kahden navigointijärjestelmän pohjalta vaan useamman kymmenen

Sen verran vielä aiheesta sanoisin että nyt pitää hivenen tarkentaa termejä ettei synny ihan virheellistä mielikuvaa jollekin kokemattomalle lukijalle: Tuo Hz määrä kertoo tiedonsiirtonopeuden kompassin ja muun järjestelmän välillä. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka nopeasti itse kompassisensori kykenee reagoimaan suunnan muutokseen. Esimerkiksi autopiloteissa ja radar overlay spekseissä usein on limiitti ettei hyväksy alle 5Hz tai 10Hz tietoa mutta tämä ei vielä kerro kompassin laadusta yhtään mitään. Jos ajatellaan pelkkää autopilottia niin sillähän ei ole mitään väliä suunnan pidossa mikä kompassisuunta numeroina siellä näkyy, onko se 1,2,3 astetta vinossa todellisesta vaan sillä kuinka herkästi kompassisensori kykenee reagoimaan pieniinkin muutoksiin siinä. Tämäkään asia ei ole tiedonsiirtonopeudesta riippuvainen muuten kuin siten että alle 5Hz on auttamatta liian hidas ja 10Hz on sellainen hyvä perustaso nykypäivänä.

Sitten tulee tämä tarkkuusasia. Huvipaatissa 2 astetta on ihan riittävä, käytännössä aina tietty tarkempi on parempi mutta jos tutkana ei ole isompi lapainen avoantenni, et esim overlaykuvassa juurikaan erota eri satelliittikompassien eroja, huomaat vain kuinka se reagoi heti kun alus lähtee kääntymään. Isompi keilaisella pienelläkin kupuantennilla erotat kyllä sen onko magneettikompassi (joka reagoi käännökset myöhässä, oli päivitysnopeus mitä tahansa tiedonsiirron suhteen) vai satelliittikompassi jossa tuota viivettä ei ilmene.

Mutta juu, tämä keskustelu saa osaltani olla tässä. Jos jolla kulla on oikeasti asiasta kiinnostusta, kannattanee olla yhteyksissä johonkin ammattimieheen joka vääntää tarvittaessa rautalangasta asiakkaalleen jolla ei ole aiemmin aiheesta kokemusta mitä tarvitset ja mitkä on laitteiden erot.

Lue lisää

Kokemuksia on Furunosta, Airamarista ja Vectorista. Valitettavasti kaikki kokemukset on peräkkäin eikä samassa veneessä samaan aikaan, joten vertailu on pakostikin vanhan ja uuden välillä.

Toisaalta noista vanhoista kokemuksista ei ole apua uusimman tekniikan kanssa. Elektroniikka menee jo vuodessa niin paljon eteenpäin, esimerkiksi Airmarin osalta.
Olen paitsi käyttänyt järjestelmiä, niin asentanut niitä.

Nyt, kun olen hankkimassa uuttaa satelliittikompassia, ne, mistä on kokemuksia, on jo museossa (onhan siitä jo pari vuotta uusimman päiväyksestä). Tässä pohdinkin, mikä olisi sellainen, joka nyt kannattaa ostaa, kun valikoima on kasvanut ja hinnoissakin on eroja.

Itse välineiden tekniikkaan en tarvitse apua.

Fiskarikuski kirjoitti:

Omat kokemukseni on reilun vuosikymmenen verran enemmänkin tuolta ammattimaisemmista järjestelmistä joten noiden 5" laitteiden ongelmista tai ominasuuksista en osaa sanoa. En myöskään keskustele yhden tai kahden navigointijärjestelmän pohjalta vaan useamman kymmenen

Sen verran vielä aiheesta sanoisin että nyt pitää hivenen tarkentaa termejä ettei synny ihan virheellistä mielikuvaa jollekin kokemattomalle lukijalle: Tuo Hz määrä kertoo tiedonsiirtonopeuden kompassin ja muun järjestelmän välillä. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka nopeasti itse kompassisensori kykenee reagoimaan suunnan muutokseen. Esimerkiksi autopiloteissa ja radar overlay spekseissä usein on limiitti ettei hyväksy alle 5Hz tai 10Hz tietoa mutta tämä ei vielä kerro kompassin laadusta yhtään mitään. Jos ajatellaan pelkkää autopilottia niin sillähän ei ole mitään väliä suunnan pidossa mikä kompassisuunta numeroina siellä näkyy, onko se 1,2,3 astetta vinossa todellisesta vaan sillä kuinka herkästi kompassisensori kykenee reagoimaan pieniinkin muutoksiin siinä. Tämäkään asia ei ole tiedonsiirtonopeudesta riippuvainen muuten kuin siten että alle 5Hz on auttamatta liian hidas ja 10Hz on sellainen hyvä perustaso nykypäivänä.

Sitten tulee tämä tarkkuusasia. Huvipaatissa 2 astetta on ihan riittävä, käytännössä aina tietty tarkempi on parempi mutta jos tutkana ei ole isompi lapainen avoantenni, et esim overlaykuvassa juurikaan erota eri satelliittikompassien eroja, huomaat vain kuinka se reagoi heti kun alus lähtee kääntymään. Isompi keilaisella pienelläkin kupuantennilla erotat kyllä sen onko magneettikompassi (joka reagoi käännökset myöhässä, oli päivitysnopeus mitä tahansa tiedonsiirron suhteen) vai satelliittikompassi jossa tuota viivettä ei ilmene.

Mutta juu, tämä keskustelu saa osaltani olla tässä. Jos jolla kulla on oikeasti asiasta kiinnostusta, kannattanee olla yhteyksissä johonkin ammattimieheen joka vääntää tarvittaessa rautalangasta asiakkaalleen jolla ei ole aiemmin aiheesta kokemusta mitä tarvitset ja mitkä on laitteiden erot.

Lue lisää

Tuo Airmar ei ole sateliittikompassi vaan magneettikompassi kiihtyvyysantureilla ja gyroilla tavallinen GPS. Sen "output update rate" on säädettävissä aina 20 Hz saakka. Gyro-pohjaisessa systeemissä on hyvin helppo päästä 20 Hz laskentataajuuteen.

Oikeissa GPS-kompasseissa on noita Hemispheren OEM-lautoja, joilla pääsee 10-20 Hz päivitystaajuuteen ja 10 mm suhteelliseen tarkkuuteen eli asteen tarkkuus vaatii ainakin 0,5 m antennivälin ja myös antennin laatu vaikuttaa tarkkuuteen. Sitten on vielä 100 Hz ja suurempiinkin päivitystaajuuksiin pystyviä systeemejä, mutta niissä lienee aina kiihtyvyysanturit gyrot GPS:n lisäksi eli itse GPS lienee tuo sama Hemisphere.

Joakim1 kirjoitti:

Tuo Airmar ei ole sateliittikompassi vaan magneettikompassi kiihtyvyysantureilla ja gyroilla tavallinen GPS. Sen "output update rate" on säädettävissä aina 20 Hz saakka. Gyro-pohjaisessa systeemissä on hyvin helppo päästä 20 Hz laskentataajuuteen.

Oikeissa GPS-kompasseissa on noita Hemispheren OEM-lautoja, joilla pääsee 10-20 Hz päivitystaajuuteen ja 10 mm suhteelliseen tarkkuuteen eli asteen tarkkuus vaatii ainakin 0,5 m antennivälin ja myös antennin laatu vaikuttaa tarkkuuteen. Sitten on vielä 100 Hz ja suurempiinkin päivitystaajuuksiin pystyviä systeemejä, mutta niissä lienee aina kiihtyvyysanturit gyrot GPS:n lisäksi eli itse GPS lienee tuo sama Hemisphere.

Lue lisää

Airmar on yhdistelmä kiihtyvyysanturia, solidstate kompassia ja GPS paikannusta.

Hyvällä kiihtyvyysanturilla ja toimivalla algoritmilla on mahdollista laskea yhden gps-anturin avulla siirtymää ja käyttää sitä kompassina. Itse asiassa Hemispherekin tekee niin, jos yhteys satelliittiin katkeaa.

Tekniikka on sama kuin gyrokompassilla.

Jos algoritmi ottaa huomioon magneettikompassin, kiihtyvyysanturien ja gps:n tiedon, ei voi enää puhua magneettikompassista.

Seuraava kysymys onkin, onko Vector Compactissa yksi vai kaksi GPS antennia vai korvaako algoritmi toisen gps-antennin?

Niin tai näin, tarkkuus, virkistystaajuus ja käänöksenseurantanopaus on tärkeitä, Viimeinen vähiten tärkeä minun veneelläni.

hifistelyä kirjoitti:

Airmar on yhdistelmä kiihtyvyysanturia, solidstate kompassia ja GPS paikannusta.

Hyvällä kiihtyvyysanturilla ja toimivalla algoritmilla on mahdollista laskea yhden gps-anturin avulla siirtymää ja käyttää sitä kompassina. Itse asiassa Hemispherekin tekee niin, jos yhteys satelliittiin katkeaa.

Tekniikka on sama kuin gyrokompassilla.

Jos algoritmi ottaa huomioon magneettikompassin, kiihtyvyysanturien ja gps:n tiedon, ei voi enää puhua magneettikompassista.

Seuraava kysymys onkin, onko Vector Compactissa yksi vai kaksi GPS antennia vai korvaako algoritmi toisen gps-antennin?

Niin tai näin, tarkkuus, virkistystaajuus ja käänöksenseurantanopaus on tärkeitä, Viimeinen vähiten tärkeä minun veneelläni.

Lue lisää

On siinä mielestäni todella suuri ero. GPS-kompassi näyttää aina kölisuunnan oikein riippumatta veneen liikkeestä, liikkumattomuudesta, virrasta, magneettisista häiriöistä ja kallistumasta. Se on lähinnä verrattavissa gyrokompassiin (siis sellainen erittäin kallis laivoissa oleva, ei muutaman euron gyroanturillla varustettu fluxgate). GPS-kompassissa on aina vähintään kaksi antennia ja niiden välinen sijaintiero lasketaan RTK-menetelmällä. Kolmella antennilla saa kallistuksen toiseenkin suuntaan.

En tiedä mitä Airmar tekee, mutta yhdellä GPS-antennilla ei voi saada GPS:stä muuta kuin sijainnin ja nopeusvektorin. GPS ei siis kerro lainkaan kölisuuntaa. Melko varmasti GPS on tuossa täysin erillinen toiminto eli ei vaikuta mitenkään kompassilukemaan. Paremmilla spekseillähän saa pelkkiä kompassiantureitakin kuten Nexuksen HPC: http://www.nexusmarine.se/products/marine-instruments/transducers/hpc-compass/

Se on sitten toinen asia mitä tässä ollaan etsimässä. Jos pelkkä nopeasti reagoiva COG riittää, sen saa muutaman kympin GPS-hiirellä käyttäen sopivia parametrejä säädössä. Näitähän saa nykyään 10 Hz päivitystaajuudella. Paikallaan näyttää mitä sattuu ja liikkeessä näyttää liikevektoria maan suhteen ei kölisuuntaa.

Joakim1 kirjoitti:

On siinä mielestäni todella suuri ero. GPS-kompassi näyttää aina kölisuunnan oikein riippumatta veneen liikkeestä, liikkumattomuudesta, virrasta, magneettisista häiriöistä ja kallistumasta. Se on lähinnä verrattavissa gyrokompassiin (siis sellainen erittäin kallis laivoissa oleva, ei muutaman euron gyroanturillla varustettu fluxgate). GPS-kompassissa on aina vähintään kaksi antennia ja niiden välinen sijaintiero lasketaan RTK-menetelmällä. Kolmella antennilla saa kallistuksen toiseenkin suuntaan.

En tiedä mitä Airmar tekee, mutta yhdellä GPS-antennilla ei voi saada GPS:stä muuta kuin sijainnin ja nopeusvektorin. GPS ei siis kerro lainkaan kölisuuntaa. Melko varmasti GPS on tuossa täysin erillinen toiminto eli ei vaikuta mitenkään kompassilukemaan. Paremmilla spekseillähän saa pelkkiä kompassiantureitakin kuten Nexuksen HPC: http://www.nexusmarine.se/products/marine-instruments/transducers/hpc-compass/

Se on sitten toinen asia mitä tässä ollaan etsimässä. Jos pelkkä nopeasti reagoiva COG riittää, sen saa muutaman kympin GPS-hiirellä käyttäen sopivia parametrejä säädössä. Näitähän saa nykyään 10 Hz päivitystaajuudella. Paikallaan näyttää mitä sattuu ja liikkeessä näyttää liikevektoria maan suhteen ei kölisuuntaa.

Lue lisää

Menee aika teoreettiseksi, mutta menköön.

Jos laitteelle annetaan alkutietona paikkatieto ja keulan suunta, niin täydellisesti toimivan kiihtyvyysanturin ja algoritmin avulla voidaan laskea kaikki paikkaparametrit keulasuunta mukaan lukien. Jokaine liike aiheuttaa kiihtyvyyden ja jos se pystytään laskemaan asentotiedoksi, niin homma toimii. Näin se toimi lentokeoneiden gyrollakin.

Airmarilla alkutiedot eli paikan saa gps:llä ja suunnan kompassilla. Laite tietää suunnan myös paikallaan, olen sen kokeillut ja tiedän muutenkin.

Jos kiihtyvyysanturi ja algoritmi on päädataa, niin sen paikkatietoa voidaan kalibroida GPS:llä ja suuntatietoa kompassilla ja liikkeessä myös GPS:llä. Kyse on vain siitä, kuinka usein päivitys pitää tehdä eli kuinka hyvä algoritmi ja kiihtyvyysanturit ovat.

Nyt, kun katsotaan Airmaria, niin näillä vehkeillä jokaisella voi laskea paikan ja keulasuunnan täydellisissä olosuhteissa:
3-Axis Compass
3-Axis Accelerometer
3-Axis Rate Gyro
Erityisesti ei pidä unohtaa gyroa, se pystyy seuraamaan käännöksiä ja siten keulasuuntaa yksin tyystin ilman gps-dataa.

hold your horses! kirjoitti:

Menee aika teoreettiseksi, mutta menköön.

Jos laitteelle annetaan alkutietona paikkatieto ja keulan suunta, niin täydellisesti toimivan kiihtyvyysanturin ja algoritmin avulla voidaan laskea kaikki paikkaparametrit keulasuunta mukaan lukien. Jokaine liike aiheuttaa kiihtyvyyden ja jos se pystytään laskemaan asentotiedoksi, niin homma toimii. Näin se toimi lentokeoneiden gyrollakin.

Airmarilla alkutiedot eli paikan saa gps:llä ja suunnan kompassilla. Laite tietää suunnan myös paikallaan, olen sen kokeillut ja tiedän muutenkin.

Jos kiihtyvyysanturi ja algoritmi on päädataa, niin sen paikkatietoa voidaan kalibroida GPS:llä ja suuntatietoa kompassilla ja liikkeessä myös GPS:llä. Kyse on vain siitä, kuinka usein päivitys pitää tehdä eli kuinka hyvä algoritmi ja kiihtyvyysanturit ovat.

Nyt, kun katsotaan Airmaria, niin näillä vehkeillä jokaisella voi laskea paikan ja keulasuunnan täydellisissä olosuhteissa:
3-Axis Compass
3-Axis Accelerometer
3-Axis Rate Gyro
Erityisesti ei pidä unohtaa gyroa, se pystyy seuraamaan käännöksiä ja siten keulasuuntaa yksin tyystin ilman gps-dataa.

Lue lisää

Lentokoneiden ja rakettien IMUissa on mekaaniset gyrot, jotka ovat erittäin kalliita, suuria ja tarkkuudeltaan aivan toiselta planeetelta. Airmarin, autopilottien jne. muutaman euron MEMS-gyroissa ryömintä on niin tolkutonta, ettei niillä pysy suunnassa montaa sekuntia ilman magneettianturiin perustuvaa korjausta. MEMSilläkin saa jo "ohjusluokan" gyroja, mutta niiden hinta on tonneja eikä niitä saa terroristien pelossa ostaa ilman erikoislupia.

Itse käytän MEMS-gyroja, joiden hintaluokka on vajaat 100 €/akseli (siis pelkkä mikropiiri!). Niilläkään ei suunnassa pitkään pysy, vaikka ryomintä on paljon pienempää kuin noissa halvemmissa.

Korjauksia voi tehdä, mutta tuollaisella anturilaadulla ei ole mahdollista pidempiaikaista "merkintälaskua" ilman jatkuvaa asennonkorjausta kompassin ja kiihtyvyysantureiden perteella. Siksi ulos voi saada vain kompassisuunnan ja COGin ei kölilinjan kompassiriippumatonta suuntaa. Gyron ansiosta kompassisuunta on nopeaa ja stabiilia, mutta edelleen täysin magneettisten häiriöiden armoilla ja tietämätön virroista ja sortumista.

Tietysti Airmar tietää suunnan paikallaan. Sehän on magneettikompassi.

Joakim1 kirjoitti:

Lentokoneiden ja rakettien IMUissa on mekaaniset gyrot, jotka ovat erittäin kalliita, suuria ja tarkkuudeltaan aivan toiselta planeetelta. Airmarin, autopilottien jne. muutaman euron MEMS-gyroissa ryömintä on niin tolkutonta, ettei niillä pysy suunnassa montaa sekuntia ilman magneettianturiin perustuvaa korjausta. MEMSilläkin saa jo "ohjusluokan" gyroja, mutta niiden hinta on tonneja eikä niitä saa terroristien pelossa ostaa ilman erikoislupia.

Itse käytän MEMS-gyroja, joiden hintaluokka on vajaat 100 €/akseli (siis pelkkä mikropiiri!). Niilläkään ei suunnassa pitkään pysy, vaikka ryomintä on paljon pienempää kuin noissa halvemmissa.

Korjauksia voi tehdä, mutta tuollaisella anturilaadulla ei ole mahdollista pidempiaikaista "merkintälaskua" ilman jatkuvaa asennonkorjausta kompassin ja kiihtyvyysantureiden perteella. Siksi ulos voi saada vain kompassisuunnan ja COGin ei kölilinjan kompassiriippumatonta suuntaa. Gyron ansiosta kompassisuunta on nopeaa ja stabiilia, mutta edelleen täysin magneettisten häiriöiden armoilla ja tietämätön virroista ja sortumista.

Tietysti Airmar tietää suunnan paikallaan. Sehän on magneettikompassi.

Lue lisää

Jokaisessa yksittäisessä komponentissa on ongelmansa, mutta teoriassa jokainen pystyy yksin määrittelemään muutoksen annetusta alkutilasta.

Kolmella eri tavalla laskettu tieto saadaan paljon tarkemmaksi kuin yksittäinen. Esimerkiksi Vector toimii, vaikka GPS signaali katoaakin eli osat korvaavat toisiaan. Mikä algoritmi sitten on, on kokonaan toinen asia. Sitä me emme kumpikaan tiedä.

osiensa summia kirjoitti:

Jokaisessa yksittäisessä komponentissa on ongelmansa, mutta teoriassa jokainen pystyy yksin määrittelemään muutoksen annetusta alkutilasta.

Kolmella eri tavalla laskettu tieto saadaan paljon tarkemmaksi kuin yksittäinen. Esimerkiksi Vector toimii, vaikka GPS signaali katoaakin eli osat korvaavat toisiaan. Mikä algoritmi sitten on, on kokonaan toinen asia. Sitä me emme kumpikaan tiedä.

Lue lisää

Vector antaa suuntaa vain 3 minuuttia ilman GPS-signaalia. Tuon kolmen minuutin aikana ryöminnäksi luvataan 1 aste minuutissa ja sen jälkeen laite ei anna lainkaan suuntatietoa kunnes GPS-yhteys palaa. Siinä on vain 1-akselinen gyro, jota käytetään myös suunnan tasoittamiseen ja kulmanopeuden antamiseen.

Lisäksi tuossa on kaksi kiihtyvyysanturia, joilla mitataan kallistusta. Pituussuuntainen kallistus tulee GPS:stä, jos se on saatavilla.

Ilman GPS:ää Vectorin suunta on siis pelkän 1-akselisen gyron varassa.

Tässä on aika hyvin kerrottu anturit ja niiden tehtävät Vectorissa:
http://hemispheregnss.com/DesktopModules/EasyDNNNews/DocumentDownload.ashx?portalid=0&moduleid=520&articleid=14&documentid=55

Airmarissa ei ole absoluuttiseen pohjoiseen referoitua kölisuuntatietoa, joten sitä ei voi saada laski mitä vaan. Tuskin Airmar poikkeaa mitenkään gyrolla varustetusta autopilotista.

Joakim1 kirjoitti:

Vector antaa suuntaa vain 3 minuuttia ilman GPS-signaalia. Tuon kolmen minuutin aikana ryöminnäksi luvataan 1 aste minuutissa ja sen jälkeen laite ei anna lainkaan suuntatietoa kunnes GPS-yhteys palaa. Siinä on vain 1-akselinen gyro, jota käytetään myös suunnan tasoittamiseen ja kulmanopeuden antamiseen.

Lisäksi tuossa on kaksi kiihtyvyysanturia, joilla mitataan kallistusta. Pituussuuntainen kallistus tulee GPS:stä, jos se on saatavilla.

Ilman GPS:ää Vectorin suunta on siis pelkän 1-akselisen gyron varassa.

Tässä on aika hyvin kerrottu anturit ja niiden tehtävät Vectorissa:
http://hemispheregnss.com/DesktopModules/EasyDNNNews/DocumentDownload.ashx?portalid=0&moduleid=520&articleid=14&documentid=55

Airmarissa ei ole absoluuttiseen pohjoiseen referoitua kölisuuntatietoa, joten sitä ei voi saada laski mitä vaan. Tuskin Airmar poikkeaa mitenkään gyrolla varustetusta autopilotista.

Lue lisää

Joo kiitos vaan osaan myös lukea ja googlata ja sen lisäksi ymmärrän lukemani.

Vector antaa suuntaa vähintään kolme minuuttia ei alle.

Lisäksi laitteessa on (valmistajan mukaan)
3-Axis Rate Gyro - ei 1-akselinen, kuten esität

Airmar ei ilmoita tietoja samalla tavalla, joten sen suhteen voi vapaasti valita uskooko sen poikkeavan gyroautopilotista vai ei. Jokainen saa valita mieleisensä vastauksen. Minä en tiedä.

Hiukan on eksytty poluilla, mutta alkuperäiseen kysymykseen, mikä on paras, vastaus lienee edelleen "halvin". Tarkkuus, jos se on ilmoitetun mukainen, on kaikissa hyvä. Niin isoa siltaa ei ole tullut vastaan, että sen alla signaali katoaisi yli kolmeksi minuutiksi eikä sillan alla muutenkaan ole eksymisvaaraa.

Vector Compact on mielenkiintoinen tuote ja olen iloinen, että se tuli esille. Eniten minua kiinnostaa lupaus siitä, että se on tehty eritysesti sietämään häiriöitä. Lisäbonuksena hintakin on houkutteleva. G1:n hinnalla saa sekä Airmarin että Compactin, jolloin varainstrumenttipuolikin on järjestyksessä.

Vector compact kirjoitti:

Joo kiitos vaan osaan myös lukea ja googlata ja sen lisäksi ymmärrän lukemani.

Vector antaa suuntaa vähintään kolme minuuttia ei alle.

Lisäksi laitteessa on (valmistajan mukaan)
3-Axis Rate Gyro - ei 1-akselinen, kuten esität

Airmar ei ilmoita tietoja samalla tavalla, joten sen suhteen voi vapaasti valita uskooko sen poikkeavan gyroautopilotista vai ei. Jokainen saa valita mieleisensä vastauksen. Minä en tiedä.

Hiukan on eksytty poluilla, mutta alkuperäiseen kysymykseen, mikä on paras, vastaus lienee edelleen "halvin". Tarkkuus, jos se on ilmoitetun mukainen, on kaikissa hyvä. Niin isoa siltaa ei ole tullut vastaan, että sen alla signaali katoaisi yli kolmeksi minuutiksi eikä sillan alla muutenkaan ole eksymisvaaraa.

Vector Compact on mielenkiintoinen tuote ja olen iloinen, että se tuli esille. Eniten minua kiinnostaa lupaus siitä, että se on tehty eritysesti sietämään häiriöitä. Lisäbonuksena hintakin on houkutteleva. G1:n hinnalla saa sekä Airmarin että Compactin, jolloin varainstrumenttipuolikin on järjestyksessä.

Lue lisää

Missä Vectorissa on 3-akselinen gyro? Comnavin Vector G1:ssä ei speksien mukaan ainakaan ole eikä myöskään Hemispheren OEM-tuotteissa. Furunon SC-30:ssä sen sijaan on.

Jos olet GPS-kompassia etsimässä, sinun täytyy tuo Airmar unohtaa. Jos magneettipohjainen kelpaa, löytyy niitä monta muutakin, suurin osa Airmaria halvempia ja vähintään yhtä tarkkoja.

Joakim1 kirjoitti:

Missä Vectorissa on 3-akselinen gyro? Comnavin Vector G1:ssä ei speksien mukaan ainakaan ole eikä myöskään Hemispheren OEM-tuotteissa. Furunon SC-30:ssä sen sijaan on.

Jos olet GPS-kompassia etsimässä, sinun täytyy tuo Airmar unohtaa. Jos magneettipohjainen kelpaa, löytyy niitä monta muutakin, suurin osa Airmaria halvempia ja vähintään yhtä tarkkoja.

Lue lisää

Olet oikeassa, se oli Airmarilla.

GH2183 GPS & Heading
GPS & Heading Single Antenna 1° Static Accuracy 2° Dynamic Accuracy No Moving Parts 3-Axis Compass 3-Axis Accelerometer 3-Axis Rate Gyro WAAS / EGNOS GPS 3 m (10’) Accuracy

Päädyin Vector Compactiin. Siinä on palaset kohdallaaan ja hintakaan ei oel paha. Jutustelusta oli paljon apua valintaan

Joakim1 kirjoitti:

Lentokoneiden ja rakettien IMUissa on mekaaniset gyrot, jotka ovat erittäin kalliita, suuria ja tarkkuudeltaan aivan toiselta planeetelta. Airmarin, autopilottien jne. muutaman euron MEMS-gyroissa ryömintä on niin tolkutonta, ettei niillä pysy suunnassa montaa sekuntia ilman magneettianturiin perustuvaa korjausta. MEMSilläkin saa jo "ohjusluokan" gyroja, mutta niiden hinta on tonneja eikä niitä saa terroristien pelossa ostaa ilman erikoislupia.

Itse käytän MEMS-gyroja, joiden hintaluokka on vajaat 100 €/akseli (siis pelkkä mikropiiri!). Niilläkään ei suunnassa pitkään pysy, vaikka ryomintä on paljon pienempää kuin noissa halvemmissa.

Korjauksia voi tehdä, mutta tuollaisella anturilaadulla ei ole mahdollista pidempiaikaista "merkintälaskua" ilman jatkuvaa asennonkorjausta kompassin ja kiihtyvyysantureiden perteella. Siksi ulos voi saada vain kompassisuunnan ja COGin ei kölilinjan kompassiriippumatonta suuntaa. Gyron ansiosta kompassisuunta on nopeaa ja stabiilia, mutta edelleen täysin magneettisten häiriöiden armoilla ja tietämätön virroista ja sortumista.

Tietysti Airmar tietää suunnan paikallaan. Sehän on magneettikompassi.

Lue lisää

Lentokoneen gyro/suuntahyrrä ryömii 15ast/h, tämä johtuu maapallon pyörimisestä.

Mistä öysit tuon hinnan? Ainakaan Furunon hinnasioissa en tuota uutta kompassia vielä löytänyt.

6+20 kirjoitti:

Mistä öysit tuon hinnan? Ainakaan Furunon hinnasioissa en tuota uutta kompassia vielä löytänyt.

Sisäpiirin tietoa.
Ekat tulee varastoon kuukauden sisällä.

Kannattaa siis odottaa sen aikaa ei ainakaan kannata kalliimpaa ostaa.