Kuinka paljon voitan, jos kiinnitän tuon mastoon vai voitanko ollenkaan?
Rutland 914i alas vai ylös?
Tuulenmetsästäjä
33582
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Mulla on Airbreze takakaiteen ulkonurkassa 50 mm alumiiniputkessa noin 2,7 metrin korkeudella.Hyvin on jauhanut 2-vuotta,eikä ole syytä tehdä muutoksia.
Onko kysymyksesi ymmärrettävä niin, että veneesi on ketsi?
Sluupissa (=yksimastoisessa) tuuligeneraattoria ei oikein voi kiinnittää mastoon ilman, että se olisi purjeen tiellä - eli käytännössä se on poissuljettu mahdollisuus.
Mesaanimasto sen sijaan on kohtuullisen hyvä paikka paitsi tutka-antennille myös tuuligenulle. Jos kiinnität tuulimyllysi mesaanimastoon säästät perätolpan hinnan eli voitat kustannuksissa.
Toisaalta häviätkin, jos kiinnität tuuligeneraattorisi mastoon. Häviät siinä, että huoltotyöt vaikeutuvat (tuulimyllyn siipiä voi joutua uusimaan, samoin laakereita). Menetät myös mahdollisuuden sitoa tuuligenun roottori liikkumattomaksi: voi olla tarpeellinen temppu paitsi myrskytuulissa myös vierasataman laiturissa (jos myllyn ääni häiritsee venenaapureta).
Oman tuuligenuni siipiä hajosi linnun törmätessä. Laakerit kuluivat väljiksi 4 käyttövuoden jälkeen. Mylly oli perätolpassa, jonka kansihelassa oli nivel. Tolppa oli helppo kaataa avaamalla sitä tukevat "vantit".
Valitettavasti oma veneeni ei ole ketsi, mutta laina/vuokravene, johon mylly tulee reissun ajaksi kiinni, on. Maksan tuolla vehkeellä osan veneen vuokrasta. Minua ei siis sinänsä kiinnosta, kuinka se toimii vuosien mittaan. Kunhan kestäisi reilut puoli vuotta. Malli on omistajan valitsema.
Tuota väitetään hiljaiseksi, mutta tiedä siitä.
Veneeseen tulee lisäksi aurinkopaneeleita entisten lisäksi ja lisäksi tarkoitus on hankkia perässä vedettävä genu.
Kaikki nämä ovat osa vuokranmaksua, mikään niistä ei jää itselleni.
Ei tietysti mitään väliä, sinulle.
Jos asennat lainaveneeseen jotain, eikö asennuksista päättäjä ole veneen omistaja? Miksi edes kysyt hänen venettään koskevia asennustöitä? Tee asennustyö siten kuin omistaja sen haluaa!
Se näkökohta voi kuotenkin olla hyvä huomioida, että mesaanimastoon tehtävät asennukset ovat melko hankalia veneen ollessa vedessä (asennustelineen kiinnittäminen mastoon ja kaapelien veto mastoon). Jos mastoa ei ole tarkoitus laskea, perätolpan pystytys olisi kyllä helpompi vaihtoehto. Perätolppaa puoltaa sekin, että tuuligeneraattori asennustarpeineen oli tarkoitus poistaa (?) jo puolen vuoden päästä.
Aurinkopaneelit ym eivät vaikuta tuuligenun asennustapaan.
Mielenkiintoinen asenne "vuokralleottajalla"! Jos öljyjen vaihto ei kuulu diiliin, on selvä ettet vaihda! Kyllä on omistaja hyvän vuokraajan onnistunut löytämään! Asennetta on! Kyllä se ny puolivuotta kestää kuitenki!?
Samalla asenteella puitakaan ei kannata pilkkoa seuraaville tulijoille sen edestä mitä on käyttänyt, ja jättää roskat levälleen kun ei ne mua enää hattaa.
Onkos perässävedettäviä taas markkinoilla?
Tarkoitatkohan narulla takakaiteeseen kiinnitettävää laahusgeneraattoria? Markkinoilla on edelleen "perinteinen" LVM Aqua4Gen.
http://www.weiku.com/products/7982125/LVM_Aqua4gen_12_V_Water_Generator.html
Saman valmistajan yhtistelmälaite LVM Aqua4AeroGen on omien havaintojeni perusteella ollut suositumpi. Siinä sama generaattori voidaan siirtää perätolppaa ja liittää roottori lapoineen, jolloin se toimii tuuligenuna. LVM:n tuuligenut (Aero4Gen ja Aero6Gen) ovat melko hiljaisia kuten Ampair ja Rutland.
Perätolppaan laitettiin omassa veneessä ja juuri 914i. Rutlandit on todella hiljaisia, eron huomaa kun naapurilla on joku air-x tms. Tärkeää on tehdä asennus hyvin, jotta resonanssi jää minimiin. Sähköähän se ei tuota juuri kevyessä tuulessa, kuten ei oikein muutkaan myllyt, mutta jos puhaltaa 10 m/s yön niin akut on aamulla täynnä. Hyvä laite ja edullinen.
Ketsissä mesaani on myllylle kätevä paikka, mutta surkea huollon tms takia. Myös johtoa menee enemmän ja tuo vaatii kohtuullisen paksua letkua. Tuuli on ylempänä toki vähän kovempi, mutta en näe eroa ratkaisevana.
Perään watt&sea toimii hyvin, mutta lähes sama on Cristecin vastaava. Tuottaa hyvin, eikä oikeasti ole niin kallis lopulta, varsinkin jos tilaa jostain eurooppalaisesta nettikaupasta.
Hydrogeneraattori tuottaa paremmin ja on kaikin puolin näppärämpi. Mutta jälleen ei verrata omenaa omenaan. Satamassa tai ankkurissa hydro ei tuota mitään ja tuuligenu on parhaimmillaan. Myötätuuleen spinnulla hydro on parhaimmillaan ja tuuligenu heikko. Aurinkopaneeli toimii vain keskipäivällä ja silloinkin usein pienellä tuotolla purjehtiessa yli puoli vrk ei mitään.. Perässä raahattavat ovat mennyttä maailmaa. Vain hinta on edullisempi ominaisuus. Yksi vaihtoehto on kombinaatio DuoGen, mitä ilmeisesti käytetään lähinna hydrogeneraattorina eikä tuuligenuna.
Kannattaa myös miettiä virran tuoton kombinaatiota valitessa, miten homma jatkuu kun jokin tuotantomuoto hajoaa.
Ovat todella nuo uudet hydrogeneraattorit kalliita, kun yhden uuden hinnalla saa kuusi tai seitsemän vanhaa, eikä ero ominaisuuksissa ole merkittävä. Lisäksi olen lukenut noista uusista paljon huonoa. Jos yli viisi tonttua tällää hydroon, niin sen toivoisi kestävän. Tulee mieleen, kannattaisiko ostaa kaksi vanhempaa toimivaksi havaittua, niin olisi yksi varalla.
Kokemukset vaikutuksesta nopeuteen ovat mielenkiintoisia. Ne ovat minimaalisia.
"The most common question asked by sailors regarding towed generators is, "What's the effect on boatspeed?" It was difficult for us to determine a quantitative response, but we did try to answer it with a couple of experiments. The first experiment consisted of recording the boatspeed for one minute before dropping the torque line and spinner over the side. After the generator started spinning, we again measured boatspeed for one minute. At 5 knots of boatspeed through the water, we could only measure a drop in speed of about 0.1 knot. We repeated this test twice and got the same result. The second test involved turning on the brake switch on the Ferris panel, thereby stopping the spinner's rotation. There was no perceptible change in boatspeed with this test."
http://www.practical-sailor.com/issues/29_4/features/Towed-Water-Generator_4784-1.html
"With typical prop / line drag forces slowing down a modern light displacement performance cruiser approx. 1/4 kt. (0.25 kts),"
http://c470.jerodisys.com/470pix/47074.htm
Mikä olisi tyydyttävä kestovaatimus? Mitä hajoamisraportteja olet lukenut?. Yhden olen lukenut ja nähnyt. Muoviset lavat hajoaa ja alumiiniset kestävät mutta vonkuvat yli 8 solmun nopeuksissa sitä korkeammalla taajuudella, mitä parempi vauhti. Vonkuminen on miellyttävä akustinen signaali vapaavahdille jos kansivahti saa pulkan liikkeelle. Raahattavalla hydrolla ongelmana on, ettei lataa juuri mitään pienillä nopeuksilla ja kovassa vauhdissa nousee pintaan. On hankala nostaa ja laskea verrattuna kipattavaan hydrogeneraattoriin. Aika yleinen ilmiö on, ettei hyvää saa halvalla. Ja hinta putoaa tulevaisuudessa kun tulee lisää kilpailua.
Seppomartti on aikaisemminkin haukkunut "raahattavat" vesigeneraattorit kuten nytkin: "ongelmana on, ettei lataa juuri mitään pienillä nopeuksilla ja kovassa vauhdissa nousee pintaan". Siitä huolimatta LVM:n laahusgeneraattori on ollut valtameripurjehtijoiden käytössä vuosikymmenien ajan ja sitä näkee edelleen sekä veneissä että myynnissä - varsinkin Aqua4AeroGen-mallia (joka toimii sekä vesi että tuuligeneraattorina).
Se kyllä on totta, että yli 8 kn vauhdissa laahuspotkurilla on taipumus ilmaloikkiin. Kaverini pallonkiertoveneessä loikkiminen poistui, kun hän kiinnitti potkurin varteen kaksi sinkkianodia lisäpainoksi. Latausteho 6 kn purjehdusvauhdissa oli 8 A:n luokkaa (pasaatituulissa ko veneen purjehdusvauhti). Miksi laahusgenu ei vieläkin voisi olla kiinteästi asennettavien ja huomattavasti kalliimpien generaattorien vaihtoehto pienemmissä veneissä, joiden matkavauhti on harvoin yli 8 kn? En usko sitä ongelmaksi, että latausteho on vähäinen alle 3 kn vauhdissa.
Yksi käytännön haitta laahusgeneraattorissa on. Perässä vedettävä uistinsiima tahtoo sotkeutua siihen.
Lähinnä viittasin siihen, etteivät nuo hydrogenut ole niin törkeän kalliita sitten kuitenkaan kun katsoo koko varustelun hintalappua ja yhdellä sellaisella tekee ylityksillä kaikki sähköt ja riittää ylikin.
En väheksy helppokäyttöisyyttäkään tai sitä, että aparaatit pelaa paremmin myös surffeissa ja kovemmissa nopeuksissa. Tasapohjaisissa veneissä voi olla noita perässä kaksikin, jolloin molemmilla halsseilla toimii. Sniidumpi asentaa molemmille puolille perään telineen, mutta ostaa vain yhden laitteen.
Cristecin mallia sai vuosi sitten tarjouksessa Ranskasta alle 4000 eurolla, ettei jopa ollut 3500euroa. Onhan se paljon, mutta saa siinä vastikettakin. En tiedä mitä hinta nyt, mutta alkuvuodesta brittien nettikaupoissa Lontoon näyttelyn ajan yleensä tarjouksia, joten silloin tuon voisi saada suht edullisesti. Toimituskulut noin 50eur tai alle.
Luin sekä siitä, että laite on hajonnut teknisesti, että siitä, että sitä on huono käyttää. Kun samanlaisia kokemuksia on monta, niin tulee mieleen, ettei laitteesta kannata maksaa yli viittä tonnia.
Kokemukset on poimittu cruisersforumilta ja sailingforumilta. Siellä ne kaiketi edelleenkin ovat.
" Latausteho 6 kn purjehdusvauhdissa oli 8 A:n luokkaa (pasaatituulissa ko veneen purjehdusvauhti). Miksi laahusgenu ei vieläkin voisi olla kiinteästi asennettavien ja huomattavasti kalliimpien generaattorien vaihtoehto pienemmissä veneissä, joiden matkavauhti on harvoin yli 8 kn? En usko sitä ongelmaksi, että latausteho on vähäinen alle 3 kn vauhdissa".
Jos pasaatissa kulkee 6s niin sitten menee aika hiljaa. Pitkien aaltojen surffeissa vrk:n keskinopeuskin on helposti suurempi ja surffit kaksinumeroisia.
Kiinteä hydrogeneraattori hydro vs raahattava lataa 20A vs 8A/ 6 s. Oleellinen ero ja ero suurenee nopeuden lisääntyessä. 8 solmun vauhdissa laahusgeneraattori ei pysy vedessä ilman eri järjestelyjä eli silloin suhde on 40A vs 0A. Latauskäyrät rahattavilla ja kiinteillä ovat eri muotoiset- uusien hydrogeneraattoreiden eduksi. Muuta uskon asiaa tässä ei ole kuin kuinka hyvin valmistajien käppyrät pitävät paikkansa. 3 solmun lataukseen uskominen on tosiaan uskon asia eikä voi perustua kokemukseen. Minullakin on erikoispotkuri 3-5 solmulle, mutten viitsi vaihtaa kun siitä nopeudesta lataustehon repiminen on hyvälläkin laitteella heikko idea ja lähinnä tehokas käsijarru.
"Luin sekä siitä, että laite on hajonnut teknisesti, että siitä, että sitä on huono käyttää.". Mikä on "teknisesti" hajonnut?. Käytön huonous kyllä lankeaa laahusgeneraattorille. Hydron ylös- alaskippaaminen on huomattavasti helpompi ja nopeampi suoritus.
Hydrogeneraattoreissa on ollut lastentauteja esim. kippausmekanismin talja ja kiinnitysmekanismi peräpeiliin on ollut ostajan improvisation varassa. Nekö on hajonnut?. Nyt tilanne linee parempi kuin ensimmäistä mallia ostaessani.
Kaikilla pitkiin valtamerikisoihin osallistujilla on peräpeilissä hydrogeneraattori tai pari. Raahattavia ei kenelläkään ellei varalaitteena. Ehkä sekin kertoo jotain?
"Jos pasaatissa menee 6s niin sitten menee aika hiljaa".
Tässä oli kysymys 30-jalkaisen Albin Balladin arvioidusta keskinopeudesta pasaatissa, ei suinkaan maksiminopeuksista valtamerisurffeissa. Laahusgeneraattori tuskin onkaan hyvä valinta nopeakulkuisiin veneisiin. Ehkä valmistajan spesifikaatioista selviää mille kulkunopeuksille se on suunniteltu.
Tanskalainen yksinpurjehtija Hans K. purjehti kyseisellä Joy-nimisellä Balladillaan 4 vuoden aikana puolitoista kierrosta maapallon ympäri
http://www.syjoy.dk. (ko sivustoa ei näköjään ole vuosiin päivitetty)
Olimme Intian valtameren ja Eteläisen Atlantin ylityksillä päivittäin yhteydessa SSB-radiolla (veneiden välinen etäisyys vaihteli 50:stä n. 1000 mailiin).
Joy:n LVM Aqua4AeroGen -laahusgenu ja 60W(?) aurinkopaneeli riittivät kattamaan ko veneen kaiken sähkönkulutuksen: jääkaappi, tutka aina öisin päällä, SSB ym.
Pidin tätä käytännön esimerkkinä ja kuulin samanlaisesta generaattorista positiivisiä mielipiteitä kahdelta muulta purjehtijalta.
Tapasin tanskalaiskaverini viimeksi Sogne-vuonossa, kun hän oli matkalla Huippuvuorille. Sama LVM:n generaattori oli edelleenkin käytössä, silloin jo yli kymmenettä vuotta. Hain pureman seurauksena laahuspiotkuri oli vääntynyt ja sen takia varapotkuri oli käytössä. Muista mahdollisista vioista en kuullut.
Tarinani on käytännön esimerkki laahusgeneraattorista, joka oli toiminut luotettavasti. Arvelin, että hinnaltaan melko edullinen ja helposti asennettava generaattori kenties kiinnostaisi jotain lukijaa yhtenä vaihtoehtona.
Itselläni ei ole kaupallisia intressejä eikä muitakaan syitä kehua eikä haukkua mitään vesigeneraattoria, ei edes tuota "raahattavaa" LVM:n yksinkertaista laitetta. En ole perehtynyt eri laitteiden latauskäyriin eikä itselläni ole henkilökohtaista kokemusta muuta kuin aurinkopaneeleista ja yhdestä ainoasta tuuligeneraattorista.
Valmistajan broshyyristä olen poiminut käsityksen, että nopeuden yläraja on 7 solmua. Sen yläpuolella tarvitaan yli 30m antitorsioköyttä, lisäpainoja tms.
En havainnut vuosilukuja, mistä ajakohdista nyt puhut mutta asia taisi selvitä kun ilmeisesti toisen käden kokemus perustuu aikaan ennen nykyisiä hydrogeneraattoreita. Laahusgeneraattorit olivat ainoa vaihtoehto 2010-2011 saakka.Silloin se oli ainoa eli paras valinta, nyt kolmanneksi paras. Parempia tänä päivänä ovat kombinaatiolaitteet ja hydrogeneraattorit (Watt & Sea tai Christec). Enemmän virran tuottoa, vähemmän vastusta ja kätevämpiä käyttää. Miinuspuolella on hinta, jonka merkitystä kukin voi itse arvioida.
Minulla on vahva taloudellinen intressi koska kukkaro keveni ja tuotteet olivat markkinoille tullessaan vielä raakileita. Hinnasta huolimatta ostan uuden, jos ja kun nykyinen hajoaa. Toistaiseksi toiminut 2012-2014 kymmeniä tuhansia maileja 4 x Atlantin yli kruisailut molemmilla puolilla. Muoviset saranat kuluivat hajalle ja jouduin uusimaan. Taidan valaa pronssiset, jos sattuisin lähtemään pitkälle reissulle.
En tietenkään epäile uusien vesi- tai tuuli vesigeneraattoreiden tehokkuutta, mutta kaikessa veneen varustelussa oleelliset asiat ovat hinta, kestävyys, asennus. Sähkön tuoton on vastattava kulutusta.
LVM:n generaattoreita näkyy yhä olevan markkinoilla, mutta arvelen valmistuksen jo päättyneen. Varaosia näkyy olevan mm. svb:n listalla.
Ampairin valmistama Aquair 100 Water näyttää kuvissa samankaltaiselta kuin vanha LVM:n laahusgenu. Sen hinta saksalaisessa verkkokaupassa on 1100 eur ja muutossarja tuuligenuksi n. 400 eur. Standard Duogen on jo selvästi kalliimpi, 3200 eur.
http://www.shipshop.de/produkte/energie-an-bord/kombi-windwasser/ampair-aquair.html
Itse en sulkisi kaikkein helpoiten asennettavaa laahusgeneraattoria vieläkään pois vaihtoehdoista, koska hinta on edullinen verrattuna muihin kombi-laitteisiin verrattuna.
Em verkkokaupan Aquair UW vesigeneraattorista minulla ei ole mitään käsitystä. Hinta näyttää olevan 1150 eur.
Veneen tyyppi vaikuttaa siihenkin, miten paljon peräpeilissä on tilaa erilaisille härpäkkeille. Moni meistä pitää tuuliperäsintä edelleenkin tärkeimpänä pitkien purjehdusten varusteena. Jos perä on kapea tai avoin, tuuliperäsimen viereen taitaa jäädä aika vähän asennustilaa kiinteälle tuuli vesigeneraattorille. Yksi näkökohta on sekin, että varustus saisi olla helposti purettavissa.
"on vaihtoehto" inttää kuten näillä sivuilla tapana on. Kuvattu laturi on vaihtoehto- mutta minusta ei kovin hyvä. Yo linkistä poimittua myyjän infoa:
- Tuotto 6s vauhdissa 5A (hydrogenu 20A eli nelinkertainen)
- Päälle/pois kestää minuutteja ( hydro alle 10 sekunttia) " Die durch die Fahrt drehende Turbine ist am besten beigedreht einzuholen." Suomennettuna: paras pistää vene piihin kun kelaa 30 m köyttä ja turbiinin veneeseen.
- toimii 0-7s nopeuksissa (hydrolla ei ylärajaa)
Hintoja vertailtaessa on syytä ottaa laskuihin mukaan myös tarvikkeet. Ei laturia pudetä sylissä vaan tarvitaan kiinnikkeet. Eikä kytketä suoraan akkuun vaan tarvitaan säädin/ muuntaja vai mikä lie iso elektronikkapaketti. Tuo laahusgeneraattori toimintakuntoisena on hinnastossa on 2056€. Tuuligenu-kombina 2455€ mastokustannukset. Per ampeeri on selvästi kalliimpi mutta toki vaihtoehto.
Jos tuotto olisi keskimäärin 3A, niin silti se tuottaisi vuorokaudessa enemmän kuin nämä testatut tuulimyllyt.
http://www.naviclub.com/Test_comparatif_eoliennes_marine.pdf
Jos sähkön kulutus on vähäistä, tuskin on tarvetta hankkia 20A tuottavaa hydrogenua :)
Omia kokemuksia ei ole, mutta jos olen jotain muiden kokemuksista ymmärtänyt, niin monet suosivat systeemejä, jotka perustuvat moneen eri lähteeseen. Jossain näin jonkun laskelman, jossa
noin 40 prosenttia tehtiin aurinkopaneeleilla.
Noin 10 prosenttia tehtiin myllyllä, jota ei käytetty kuin kovilla tuulilla (häiritsevän äänen vuoksi), jolloin se tuotti paljon.
Noin 30 prosenttia tehtiin liikkuessa hydrogenulla.
Loput tehtiin Hondalla. Hondan osuuteen vaikutti se, oltiinko liikkeessä vai ei.
Useimmille pallonkiertäjille helpoin ratkaisu etenkin paikallaan ollessa lienee aurinkopaneelit. Ongelma on vain se, mihin ne saa mahtumaan. Jos näpeissä riittää, niin kaikki veneen tasaiset pinnat voisi päällystää paneeleilla, joiden päällä voi kävellä. Vaikka niihin osuisi aurinko suoraan vain harvoin, niin kyllä ne silti jotain tuottaisivat, kun niitä olisi paljon. Lisäksi sitten muutama suuri ja muutama pienempi suunnattava paneeli.
http://www.selectsolar.co.uk/prod/1074/enecom-hf130
Siteeraamasi saksankielisen artikkelin kirjoittaja ei näköjään tuntenut pallonkiertäjien kikkaa:
Laahusgeneraattorin 30-metrinen köysi pannaan juoksemaan muovikanisterin läpi. Kanisterista on leikattu pohja pois ja se on narulla kiinni takakaiteessa. Kun vinhasti pyörivä turbiini (potkuri) halutaan nostaa, kanisteri päästetään vapaaksi. Se liukuu köyttä pitkin ja menee potkurin peitteeksi, jolloin potkurin pyöriminen loppuu. Venettä ei tarvitse pysäyttää.
Tuosta kikasta en löytänyt youtube-videota. Youtubessa oli kyllä Ampairin esittelyvideo, jossa on heidän laahusgenunsa. Lisähintainen asennusteline ei ole välttämätön, jos veneessä on takakaide ja genu sidotaan kiinnitysrenkaastaan siihen.
https://www.youtube.com/watch?v=jUkOv-HeLxk
On selvä asia, ettei sähköntuoton pidä olla yhden lähteen varassa. Laskelmat tai arviot siitä, mikä osuus sähköstä mistäkin lähteestä tuli, ovat varmasti summittaisia. Aurinkosähkön tuotto riippuu tietysti latitudista, vuodenajasta ja pilvisyydestä, ei pelkästään vrk:n ajasta. Tuuligenun tuotto riippuu paitsi laitteesta myös purjehdusreviiristä (tuulisuudesta).
Omalla pallonkierrollani tuuligenu (KISS-Energy) ja aurinkopaneelit riittivät sähköntuottoon suurimman osan, ehkä 75%, ajasta. Tuuligenu tuotti enemmän kuin pienet paneelit. Moottoria tarvitsi käyttää aniharvoin pelkästään sähkön tuottamiseksi. Hondaa ei ollut. Se ehkä olisi hyvä, jos tulee tarve sähkötyökalujen käyttöön siellä, missä verkkovirtaa ei ole.
Tuuligeneraattori piti toisinaan pysäyttää siksi, että akut olivat täynnä (KISS-generattorisssa ei ollut regulaattoria) tai siksi, että tuuli oli liian kova (ääni yltyi hurjaksi ja oli rikkoontumisen riski).
Nykyiset taipuisat ja kevyet aurinkopaneelit mahdollistavat niiden asentamisen sprayhoodin (tai biminin) päälle! Hinnatkin ovat pudonneet - ks. halpoja kiinalaisia vaikkapa ebay.de:stä. Aurinkopaneelit ovat erinomainen varuste kotivesilläkin. Muita tuskin tarvitaan, koska maasähköä on vierassatamissa.
Polttokennoa ei lähteessäsi mainittu. Sekin on yksi mahdollisuus.
"Kaikilla pitkiin valtamerikisoihin osallistujilla on peräpeilissä hydrogeneraattori tai pari."
No ei todellakaan ole. Ei VOR kisassa, eikä pallonkiertoennätysveneissäkään, kuten Groupama3, BP5, Osange2, jne
Hyvä testiraportti, kannattaa lukea. 3A keskimäärin ei kata kulutusta vaan tarvitaan reissussa saman verran lisää. 3A>72 Ah vastaava virrantuotto syntyy hydrolla pari tuntia/vrk ja loput ajasta jarru ylöskipattuna. Aurinkopaneelilla on samoin vaikea kattaa kaikkea tarvetta. Polttokennokin on kallis ja yksi polttoainelaatu lisää. Pieni kannettava agregaatti on halpa mutta jälleen yksi polttoaine. En viitsi rahdata mukana kun käyttötunteja ei kertynyt laisinkaan. Päädieseliin saa isoja latureita, taitaa olla jo kW luokkaa? Mutta 30 min aamuin illoin ilman propulsiota on kurjaa kuunneltavaa. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta tai virtalähdettä. Tarvitaan kombinaatio. Siinä vaiheessa jos tai kun rupean löhöämään ankkurissa hankin tuuligenun. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta sille eikä kannettavalle agregaatille.
Eikohän aika monella sentään ole pitkillä reissuilla jolla mukana ja sitä varten joka tapauksessa bensaa. Sillä se pikkuhondakin käy.
Agrregaattien hinnatkin ovat aika edullisia. En pitäisi huonona investointina. - Hyvä muistaa sekin, että kaikki generaattorit (myös moottorin laturi) voivat monivuotisen valtamerireissun aikana rikkoontua. Jos tilaa veneessä on ja budjetti sallii, honda tai vastaava aggregaatti ei ole huono investointi. Aikaisemmin mainitsin myös sen virtalähteeksi sähkötyökaluille (rälläkkä ym.)
Seppomartin pointti tuuligenun merkityksestä ankkurissa ollessa on tärkeä. Omassa veneessäni se oli ainoa virtalaähde silloin, kun autingonpaahteen takia kansi oli suojattu suojapeitteellä keulasta perään ja aurinkopaneelit jäivät varjoon.
Jatkan vielä kun löysin Aero6Gen valmistajan taulukon tietoja. Se on kyseisen valmistajan tehokkain malli ja voi rakennella tuuli- tai vesiversioon.
TUULIGENERAATTORINA: AWS solmuja/ virta ampeereja 12V
6,5=0,5A 7,5=1A 10=2A 12=4A 14=5A
VESIGENERAATTORINA: nopeus solmuja/ virta A/ vastus kp
3s/1A/4,5kp 4s/2/6,8 5s/4/9 6s/8/13,6 7s/10/18 8s/11/22,7
SUUREMMAN NOPEUDEN POTKURI:
3s/0,3A/??kp 8s/8A/18kp 10s/10A/22,7 kp
Näistä voi päätellä, ettei 3 solmun venevauhdilla ladata vesigeneraattorilla. Eikä kevyissä tuulissa spinnulla tuuligeneraattorillakaan.
Toinen päätelmä on, että virran tuotto huonosti noudattaa väliaineen vastuksen kasvamista nopeuden neliönä. Uudemmilla laitteilla lataus paranee paremmin nopeuden lisääntyessä.
Komas havainto on vastuksen ilmoitus, mitä aikaisemmin olen vain arvaillut.
Jos ei siinä veneessä ole mesaania, kuten kerroit asian olevan, ei ole vaihtoehtojakaan. Yksimastoisessa ei ole mitään paikkaa ylhäällä, minne voisit tuuligeneraattirin sijoittaa.
Mulla on mylly 2,2 m korkeudessa perässä ja hyvin on toiminut 13 v. Kun laitat ylemmäksi saat vähän enemmän tuulta, mutta tuskin kannattaa. www.snoopy.fi
Voiko nuo pienet myllyt pysäyttää jotenkin helposti, jos ei jaksakaan kuunnella ääntä?