Koneellinen ilmanvaihto ja astma

Olisiko tästä apua suunnittelijalle,alan tutkijoille, henkilöstölle sekä astmasta työllistyneille/kärsiville itselleen?

Itselleni tuli mieleen, omista kokemuksista lähtöisin seuraavaa koneellisesta ilmanvaihdosta:

Tarkoitan alla taloyhtiöitä, jossa on 24 h vuorokaudessa jatkuva koneellinen ilmanvaihto päällä.

Positiivista:

a) Taukoamattoman koneellisen ilmanvaihdon ollessa kytkettynä voidaan olla varmoja siitä, että asunnot ovat hyvässä kunnossa aina seuraaville asukkaille.
Kosteus poistunee varmasti tehokkaasti.

Negatiivista:

a) Voi olla, että koneellinen jatkuvasti päällä oleva ilmanvaihto ei olekaan optimaalisin kaikille hengityssairaille tai kaikille astmasta kärsiville, vaan voihan olla että jatkuvasti päällä oleva koneellinne ilmanvaihto voi olla jopa jossain määrin tai jopa merkittävässä määrin astman/hengitysoireiden aiheuttaja.

a2) Perustelut tälle oletukselle syntyi siitä kun huomasin kuinka nopeasti ohuet lakanat, jotka olivat aivan hitusen kosteita kuivuvat asunnossa verrattuna asuntoon jossa konellista ilmanvaihtoa ei ole.

Toinen havainto osui silmään kun onnekaasti sivouksen jälkeen kaapin oven alareunan oli jäänyt roikkumaan hius kuormituneena muulla paikalla olevalla pölyllä.
Normaaliolosuhteissa tuo hiuspölypallo olisi pysynyt paikoillaan. Koneellisen ilamnvaihdon ollessa kytkettynä tuo hiuspallo pyöri ja leijui edestakaisin omalaatusia reittejjään.

Mitein miten omat keuhkovärekarvani ehkä tekivät paraikaan samaa kuin lakanat ja pölypallo.

-> jos ohut kangas kuivuu normaalia nopeammin niin miten mahtaa käydä esim. sellaisen astmaatikkosegmentin keuhkovärekarvat keuhkoputkissa, jotka ovat tavallista herkempiä juuri sellaiselle ärystykselle, jota koneellinen ilmanvaihto teettää?

-> edelleen tuli mieleen,että koneellinen ilmanvaihto joka on jatkuvasti 24 h päällä on ilmiö on keinotekoinen ja epäluonnollinen ilmiö. Meidän geeniperim ei ole vastaavaa ilmiötä vielä histriansa aikan kohdannut. Yleensä tsätä seuraa, että vasta useamman kymmenen vuoden viiveellä asiohin saadaan riittävä koehenkilökanta, josta voidaan
asioita varmemmin päätellä.

Mielestäni jo nyt pelkän loogikan vuoksi voi pitää todennköisenä, että ilmiö voi aiheuttaa esim. ainakin jo valmiiksi tulehtuneiden keuhkojen kuivumista tai ärtymistä.
Ei ainakaan tulisi olla vasta-argumentteja, jotka osioittaisivat selvästi että näin ei varmastikaan voi käydä.

* muita varovaisia oletuksia tuli mieleen, että jatkuva koneellinen ilmanvaihto voinee nostattaa
hyvinkin hienon pölyn lattialta ja materiaaleista ilmaan, jonka vuoksi se ei olekaan vakaasti
pois keuhkoista normaaleilla huonepinnoilla vaan se on jatkuvasti keuhkojen tasolla.
Astmahna puolestaan teoriansa mukaan aiheutuu usein juuri pienistä. Ei suurista pölypartikkeleista.
Jos olisi olemassa ns. “pölykamera” joka taltioisi pölyn määrän asunnosta jossa ei ole ilmanvaihto päällä sitten toinen jossa koneellinen ilmanvaihto päällä, veikkaan että jälkimäisessä olisi pölypilvi jatkuvasti ilmassa.

----------------

Mikäli nämä oletukset ovat riittäviä tutkimaan asiaa enemmän (elämäähän kannattaa aina tukea myönteisesti) ja on syytä olettaa että näin asia voi olla, olisi hyvä mikäli joissakin taloyhtiössä voitaisiin kokeilla esim. seuraavanlaista mallia. (Tämä on tietysti vain karkea ehdotus tässä vaiheessa)

Prinsiipit:

1. Luottamusta lisätään asukkaaseen päin.

Tarkoittaa, että kuvaannollisesti “hierarkiat käännetään nurin” eli asukkaan hyvinvointi asetetaan etusijalle ja talon hallinnointi on vasta tämän jälkeen seuraava tukitoimenpide. Kun tämä perusasetelma on tehty niin voidaan käytännössä saavuttaa esim. alla oleva kokeiluperiodin kautta.

Käytännön toimenpiteet:

A. Koneellinen ilmanvaihto säädetään taloyhtiössä toimimaan esim. vain kaksi kertaa vuorokaudessa.

Näin asukkaalle jää mahdollisuus valita pitääkö hän muina aikoina koneellista ilmnavaihtoa omavalinteisesti käytössä vai ei.

Ajankohdat jolloin koneellinen ilmanvaihto oliis yleisesti päällä lienee makuasioita, joista voi jokaisessa taloyhtiössä asukastoiminnalla äänestää.

Jos ajatellaan, että koneellinen ilmanvaihto olisi koko talossa päällä esim. kello 11-13 ja sitten uudelleen kello 18-20 olisi se riittävä varmastikin pitämään kiinteistöä hyvässä kunnossa ja voisi lisäksi asettua tyypillisimpään ruoanlaitto ja aktiiviaikaan, jolloin perheissä on paljon sellaista toimintaa, jolloin muutenkin “pölyää” ja “käryää”.

Tämän lisäksi kukin voi sitten itse päättää asunnossaan kuinka paljon muuten koneellista ilmanvaihtoa haluaa käyttää. Varmastikin sähkölaskutkin asiasta voidaan osoittaa suoraan asuntokohtaisiksi.


*Minulla ei ole kokemusta, mutta jos tällä hetkellä monessa taloyhtiössä ei ole koneellista ilmanvaihtoa ollenkaan niin äkkiseltään tuntuisi siltä että koneellisen ilmanvaihdon käyttö 24 h/vrk on hätävarjelun liioittelua. Sillä siinähän hoidetaan silloin betonin ja rakenteiden hyvinvointia,joka tuskin on kansanedustuslaitoksemmekaan
tavoitteita vaan sen sijaan hyvä yksilöiden terveyshän on kaiken yhteisöllisenkin menestyksen perusta.

Otaksun, että 24h/vrk päällä oleva koneellinen ilmanvaihto perustuu ajankohtaan
kiinteistönhuoltohistoriassamme, jolloin olemme siirtymässä kohti terveempiä taloratkaisuja, mutta jossa todellista tukimustietoa ei ole saatavilla ja tämän vuoksi
enisaskeleet ovat varsin epävarmoja. Koneellisen ilmanvaihdon osalta hyöty/haitta suhteet voidaan saada oikeaksi vain ripeän ja aktiivisen toiminnan ja kokeilujen kautta. Kokeilut eivät kuitenkaan saa varantaa ja heikentää ihmisten elinmahdollisuuksia ja vitaalisia resursseja. Tälläisellä kokeilulla viittaan taukomattomaan 24h/vrk toimivaan koneelliseen ilmanvaihtoon, joka ei anna myöskään tietoa erilaisten yksilöiden tarpeista eikä mustavalkoisena ilmiönä palvele näin tiedon ja kokemuksen kasvun tarpeita.



Mielellään kuulisin miltä nämä ajatukset tuntuivat

Kiitokset,


T: astmaatikko