Moi!
Lähinnä päivä/vkl-retkikäyttöön mietin tuon kokoluokan avopurjevenettä, joka kulkisi helposti trailerilla. Mielessä on ollut lähinnä täysin avoinainen kansirakenne (ikään kuin saaristolaisvene, ei kilpajolla) mutta nyt kun asiaa googletellut paljon, niin paljon on tullut vastaan myös noita puolikatettuja ja hytillisiä veneitä.
Olisin kysellyt kokeneemmilta, että mikä ero on purjehduksessa noilla eri kansirakenteilla? Onko purjeiden käsittelyssä tai matkustusmukavuudessa suuria eroja?
(Majoituspuolen erot ymmärrän hyvin, mutta tuo purjehtiminenhan tapahtuuu kaikissa käytännössä avotilassa.)
Sellaisia asioita olen mietinyt, kuin:
- kallistuksen sieto (hörppääkö avolaitainen helposti vettä kallistuksessa?)
- Avotilan tyhjentäminen esim. pärskeistä. Voiko avoveneestä tehdä itsetyhjentyvän vai onko pohja liian alhaalla? Vai pitääkö olla kiinteä pumppu koko ajan käyttövalmiina?
- Laidalla istuminen, onko siinä eroja ei rakenteiden suhteen. Esim. pienessä hytillisessä veneessä ei kovin eteen pääse istumaan, kun avotila on pieni ja takana.
- Maihin kulkeminen. Onko vaikeaa, jos on edessä hytti ja laidoilta puuttuu kaiteet?
Toki myös muita eroja, joita en ole osannut miettiä olisi kiva kuulla.
Lähinnä päivä/vkl-retkikäyttöön mietin tuon kokoluokan avopurjevenettä, joka kulkisi helposti trailerilla. Mielessä on ollut lähinnä täysin avoinainen kansirakenne (ikään kuin saaristolaisvene, ei kilpajolla) mutta nyt kun asiaa googletellut paljon, niin paljon on tullut vastaan myös noita puolikatettuja ja hytillisiä veneitä.
Olisin kysellyt kokeneemmilta, että mikä ero on purjehduksessa noilla eri kansirakenteilla? Onko purjeiden käsittelyssä tai matkustusmukavuudessa suuria eroja?
(Majoituspuolen erot ymmärrän hyvin, mutta tuo purjehtiminenhan tapahtuuu kaikissa käytännössä avotilassa.)
Sellaisia asioita olen mietinyt, kuin:
- kallistuksen sieto (hörppääkö avolaitainen helposti vettä kallistuksessa?)
- Avotilan tyhjentäminen esim. pärskeistä. Voiko avoveneestä tehdä itsetyhjentyvän vai onko pohja liian alhaalla? Vai pitääkö olla kiinteä pumppu koko ajan käyttövalmiina?
- Laidalla istuminen, onko siinä eroja ei rakenteiden suhteen. Esim. pienessä hytillisessä veneessä ei kovin eteen pääse istumaan, kun avotila on pieni ja takana.
- Maihin kulkeminen. Onko vaikeaa, jos on edessä hytti ja laidoilta puuttuu kaiteet?
Toki myös muita eroja, joita en ole osannut miettiä olisi kiva kuulla.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Lisätään vielä kysymys purjeiden käsittelystä (esim. nosto ja lasku) . Jos purjehtii yksin, niin onko käsittely helpompaa avoveneestä tai katetun veneen kannella seisten? Veneen leveys siin noin 2m tai hieman yli.
Aiemmassa ketjussa olit kovin avoveneen kannalla, mutta jo pienelläkin keulakannella on puolensa. Sopivasti mitoitettuun ja tuettuun saa kiinni tabernaakkelin, jonka kanssa tuon mittaisen kahvelipurren maston nosto ja lasku on helppo hanskata, emäpuulle tuetun kanssa on vähän kovempi punnertaminen. Purjeiden nostossa ja laskussa kannelta ulottuu tarvittaessa ylemmäs, narut sopivasti ja selvinä sujuu tietysti alakerrasta.
Kansi on myös aikamoinen rakenteen jäykistäjä, parimetrisen alle mahtuu jo sadetta piiloon, eväät ja sokerinen gasti. Keulakannen takareunaan pisaralauta, hiukan leveämpi parras ja pisaralauta niin eipä hörppää niin helposti ja pisaralaudan ulkoreunaan saa hyvin pressunepparit. Ei sada parkissa ollessa ääriään myöten täyteen.
Jo, ja olen yhä täysin avonaisen veneen kannalla, vaikka nyt tutkailenkin muitakin vaihtoehtoja. Siinä kun on paremmat mahdollisuudet esim verkkojen laskuun, soutamiseen ja tavaroiden nostelu keulasta on helpompaa.
Osaatko sanoa mitään siitä, millaiset ovat maksimi kelit (tuuli, aallonkorkeus tms) millekin kansityypille? Onko noissa isoa eroa merikelpoisuudessa vai onko kyse lähinnä purjehdusmukavuudesta?
Toki täyskatettu kestää paremin ylimeneviä aaltoja, mutta ehkä silloin ollaan jo keleisää, mihin ei ainakaan tarkoitus ole noin pienellä veneellä mennä.
Keulakannellinen tai avoin niin hurjemmissa keleissä ja lasteissa noilla mennään kun itse tohtisi. Summalainen, merikarvialainen ja perämeriset kuosit on suhteessa korkealaitaisempia, pellinkiläinen taas muokkautui suhteessa kapeammaksi ja varalaita matalammaksi - kiire kaupunkiin aamutorille.
Tällä erää olen leimautunut merikarvialaiseen, pyöreäposkiseen kaunokaiseen, joka on paikalliseen tapaan laudoitettu tasasaumaiseksi, mutta syrjät viistäen niin, että laudat on naulattu/niitattu myös toisiinsa kuin limilaudoituksessa. Tanakka ja kuosinsa pitävä rakenne.
Eikös verkot lasketa perästä, muija soutaa!? No, nosto yksin loivaan tuuleen käy siitä palteelta liki lyhyttä keulakantta...
Kakarana koitettiin saada pientä summalaista edes vähän hörppäämään - piti kuulemma pestä vene. Ei mitään jakoa ruipeloporukalle vaikka kuinka keikutti laidalta toiselle. Piti avata tappi pesuvettä varten:-)
Avoin vene varmaankin hörppää vettä helpommin kun katettu. Runkomuodosta riippuu kuinka kallellaan venettä ajellaan. Vanhempia malleja ajellaan yleensä enemmän kallistuneena kuin uusia konstruktioita. Omissa veneissäni ei ole harvinaista että vesi tulee kannelle, sarjat pitävät veden poissa avotilasta.
Vanhoissa malleissa avotilan turkki on yleensä alempana kuin vesilinja joten itsetyhjennys ei onnistu. Luulen että se onnistuu vain suuremmissa katetuissa matkaveneissä joissa avotila on riittävän korkealla.
Laita sellainen vene jossa on painoköli niin se pysyy pystyssä ilman purjehtijan painoa. Venettä on rennompi purjehtia kun ei tarvi jokaista puuskaa tasoitella omalla painolla. Jos olet pinnassa niin et pääse kuitenkaan kovin eteen istumaan vaikka vene olisikin avoin.
Itse en ole kokenut hankalaksi kulkea maihin kannelta, tai kuljettaa tavaroita veneeseen kannen kautta. Pienessä veneessä ei tarvitse purjehduksen aikana mennä kannelle joten tarvetta kaiteille ei ole. Poistuessa veneestä kaiteet ovat lähinnä tiellä kun niiden yli pitää kulkea.
En kalasta joten en osaa sanoa kuinka ison tilan verkonlaskeminen vaatii.
Purjeiden käsittely katetussa veneessä on yhtä helppoa kun avoimessakin. Joissakin malleissa masto on avotilan päässä juuri ennen kantta, toisissa malleissa se on ruffin katolla. Nostimet on kuitenkin johdettu avotilaan joten avotilasta ei tarvitse poistua purjeiden käsittelyä varten.
Soutamisessa ei ole mitään eroa onko veneen keulassa kansi tai ruffi. Soutaminen tapahtuu kuitenkin avotilasta.
Puuvenepuolellakin on jotakin viestiä asiasta!
20 jalkaa, reilut kuusi metriä pitkä puuvene olisi perinnekuosin mukaan 2,3-2,4 metriä leveä ja pellinkiläisittäinkin reilut pari metriä ja painoa jotain 400-500 kg niin ei sitä enää ihan jollameiningillä seilata - pari hemmoa laidalla ei paljon paina.
Syvempi painoköli hukkaa trailerointitoiveet - painolastia ja emäpuuta pitkäksi köliksi asti...
Joo idea on juuri tehdä veneestä vakaa ja mukava retkivene, ei nopea kilpajolla. Siksi mallina on joku tuollainen saaristolaispursi, mutta sovitettuna trailerikelpoiseksi.
Jos kyydissä on vaikka kolme ihmistä, niin tuollainen puolikatettu vene näyttää kuvissa melko ahtaalta, ja hytillisessä avotilaa on taas hyvin vähän.
Köliksi olen miettinyt matalaa pitkää köliä (mm. pohjakosketusten takia) ja siihen lisäksi taittoköliä auttamaan luovimista, mikä lienee tuollaisen painavan saaristopurren pullonkaula. Vakavuuksia en ole vielä laskenut, mutta ehkä tuo mahdollisuus "roikkua" laidalla olisi ihan hyvä pitää mielessä, vaikka ei rauhallisessa purjehduksessa ehkä olekaan tarpeen.
Jatkanpa tätä ketjua vielä sellaisella kysymyksellä, että missä menee mielestänne veneen kokoraja, jos sillä (ei-kilpapurjehtija) mielii purjehtia kesällä Suomesta Saksaan?
Onko hyvin uhkarohkeaa lähteä 20' avoveneellä esim. Ahvenanmaan ohitse Ruotsiin ja sieltä rannikkoa pitkin Saksaan?
Entä jos on puolikattetu tai hieman pidempi ja hytillinen, niin vaikuttaako olennaisesti asiaan? Myös se kiinnostaa, missä menee mielestänne tuuliraja, missä tällaisella veneellä kannattaa pysyä maissa?
20 jalkaisella veneellä voi lähteä merelle jos se on itsetyhjentyvä. Avoimella veneellä katsoisin tarkkaan mihin sillä menen ja millä säällä.
Tarkoitatko, että pitää varautua siihen, että aalto tulee yli?
Kyllä pitää varautua sellaiseen tilanteeseen että veneeseen tulee reilummalti vettä sisään jostakin suunnasta.
Kassulle on viesti puuvenepuolella!