kärsi siitä, ettei mua voi unohtaa?
Luuletko, etten mä itsekin
Täh?
10319
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Määrittele tämä "kärsimys"?
En usko että ainakaan se mies kärsii, joka varmaan tietää että häntä silloin ajattelin. Luulee et oon päässyt yli ja pitäköön luulonsa, parempi niin.
Sen takia ku oon paras. Ku kerra saa parasta, nii miksi tyytyä rieseniin?
pöh, unohdettu :) Täällä vaan tekemisen puutteesta, älä ittees ota.
Itsepetos. ;)
Samaa mieltä, kun pitkällä aikajaksolla katson taakseppäin, niin huomaan eräällä olevan samaa ongelmaa.
Ei se vaan päästä irti, vaan koittaa kaikin keinon saada minut vieläkin huomioimaan hänet.
Onko hän palstaroikkuja vai oikeesti lahkeessa kiinni.
mutta mut voi unohtaa, monet on unohtanut minut. Joukossa on ystäviä kuin sukulaisia. Se jos mikä satuttaa, se, että ihminen jonka jo tavallaan kuuluisi olla elämässäsi läsnä, unohtaa sinut.
kävin kesälläkin jossain missä oli ihmisiä, jotka olisi ihanaa pitää elämässäni, mutta.....
se toive ja ihanuus on vain yksipuolista, yksipuolista vaivannäköä, että kohdattaisiin kasvokkain.....
elämä on osoittanut ne tärkeimmät, ne joiden kanssa yhteyttä ylläpidetään ja kasvokkainen nähdään, vastavuoroisesti.
niitä on vähän, mutta ne on ne tärkeimmät, jotka välittää ja joita kiinnostaa. Ne jotka itsekin tulevat myös minun luo ja viitsivät nähdä vaivaa takiani. Eivätkä vain odota itselleen.
jos ei olla vuoden sisällä nähty, koska minä en ole paikalle saapunut eikä kutsuttukkaan ole. niin olenko muka tärkeä ja elämässänsä mukana, EN.
sääntöni on nykyään sellainen, että Enää en aio päätäni vaivata enkä murehtia sellaisilla ihmisillä joita ei vaan kiinnosta. Hölmöhän olisin jos selkäni sellaisten takia taittaisin ja vaivaa heidän eteen näkisin.
Ja kun ei mitään kuulu minustakaan mitään, on varmaan heille päivänselvää, ettei kiinnosta minuakaan :D
näin joulun alla laittaa miettimään sinun aloituksesi ,kuinka vanhukset on unohdettu sellaisetkin, jotka ei sitä unohdusta ansaitsis ja ikävä suuri
tai lapsilla ja lapsenlapsilla on ikävä.
mutta on myös sellainen juttu, kun aina sanotaan, että vanhempia.... ihmisiä pitää kunnioittaa.
Kuka sanoo, että on pakko ja pitää? Kunnioitus ansaitaan, puolin jos toisin.
Käyttäydy ja tee niin, että olet unohtumaton ja että sinua kunnioitetaan, ja jos sinut silti unohdetaan.....voit hyvillä mielin todeta ilman, että parhaasi teit ja vika on linjan toisessa päässä. Silloin ikävästäkin kasvaa helpommin ulos :)
....voit hyvillä mielin todeta, ettää........ jne...