anni Swan, Aale Tynni, Signe Kantele, Lilian Kallio, Kerttu JUVA, Orvokki Annala, Jalmari Finne, Kerttu Aitola, Tuija Lehtonen, Aino Havukainen, Asta Ikonen, Rauha Kilpi, Merja Jalo, Rudolf Koivu, Aila Meriluoto, Kyllikki Wallenius, Sinikka Nopola, Kirsi Kunnas, Mauri Kunnas, Marjatta Kurenniemi, Lea Pennanen (mm. Me leijonat), Sylvi, Hellevi Kauhanen, jne, jne, jne. Jokainen näistä olisi ansainnut maailmankuuluksi tulemisen, Tove Janssonin ainoa etu näihin nähden oli Se, että hän sattui syntymään etuoikeutettuun kieliryhmään.
Tove Jansson vs. muut lastenkirjailijat
ihmettellijä.
126108
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
aapelin eli Simo Puupposen Vinski ja Vinsentti esimerkiksi olisi todella ansainnut vaikka koko maailman tietoisuuden. Muumit on kivoja, mutta on totta, että ei ole itse ruotsinkielisten ja ruotsin kielen ansiota tuollainen menestys. Etuoikeutettu kansanosa on aina huomioitu paremmin.
Aili Somersalo (mestaritontin seikkailut), Pirkko Koskimies (pupu tupuna)
Mestaritontun**
Kaarina Helakisa
Anni Swanin Ollin oppivuodet -suosittelen!
Anni Polva
Jos lukijakunta on oman maan rajojen ulkopuolella niin on paremmat mahdollisuudet menestyä. Ja tietenkin kieli vaikutti koska Muuminkirjoja pystyttiin lukemaan heti Ruotsissa, Norjassa sekä Tanskassa.
Kyse tässä onkin nimenomaan suomalaisten itsearvostuksesta. Kukaan muu ei arvosta suomen kieltä, jos itse emme sitä tee ja jos itse emme toimi suomenkielisiin kohdistuvaa rasismia vastaan.
Ruotsi on vain yhden maan kieli siinä missä Suomikin. En usko suru-vähemmistöstä nousseen samalla tavoin nimiä, jos olisi ollut normaali vähemmistöasema. Ruotsi ei ole "maailma".
Itsenäisyyspäivän aattona Suomen itsenäisyyspäivä huomioitiin Ruotsin mediassa, vaikka muuten ei ikinä huomioida. Ruotsin radio esitti ohjelman "Suomen suurimmasta nimestä", Tove Janssonista. Että näin.
Tiina Nopola, Kristiina Louhi. Suomalainen lastenkirjallisuus on korkeatasoista. Suomessa on Se ero esim. Ruotsiin, että meillä luetaan paljon myös alunperin ruotsista käännettyjä teoksia. Tässäkin suhteessa taas kerran kulttuurinvaihto on ollut yksisuuntaista. Suomalaisille tärkeä ja rakas on tietenkin Zacharias Topelius. Nyt tulee kansaa jaotteleva ankdam taas sanomaan, että "hän oli ruotsinkielinen". Alkuperäiseltä nimeltään Toppila kirjoitti kyllä alun perin ruotsiksi, mutta me luemme suomeksi emmekä voi historiankaan eriarvoistavalle kielupolitiikalle mitään.
Topeliuksen isä oli kielenvaihtaja. Minun isoisoisäni vaihdatti myös sukunimeni ruotsista suomeen. Kiitos siitä hänelle.