Viime vrk:n tuuli, melkein myrsky, siirti n 9m purjevenettä metallipukkeineen Helsingissä HSK:lla tasaisella sora- alustalla. Enpä ole moista ennen nähnyt. Suurissa pressutaloissa on ilmeisesti arvaamattoman iso tuulikuorma.
Tuuli vie veneen?
seppomartti
18422
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Nehän on jodlaritason purjeet ja purjehdusta, vähemmin teippauksin.
On plaanattu sorakenttää.
Tuulikuormaa tulee neliötä kohden noin 0,5*1*tuuli, m/s^2, kohtisuoraa pintaa vastaan eli 15 m/s aiheuttaa noin 113 N/m2 (11 kg/m2). 25 m/s puuska 312,5 N/m2 ( 32 kg/m2). Neliöitä on helposti sellainen 3 m * 10 m niin tuleehan siinä voimaa satoja kiloja mutta tuskin se vielä venettä siirtää. Kaataa korkeintaan. Pitäisihän purjehtijan tietää?
Siis siirtyy isokin vene kaatumatta. Sopii käydä ihmettelemässä niinkuin muutkin. Eikä tiettävästi ollut 25m/s. Siinäpä se uutisarvo onkin.
Olisiko tarkempia koordinaatteja siirtyneestä veneestä? Voisi käydä ihmettelemässä. Sora-alusta viittaa eteläkentälle...
Eteläkentän eteläisin rivi keskellä.
Tuulänkyrä on niin hyvä matikassa niin sopii laskea myös minkälaista kitkakerrointa teräsjalka tarjoaa asfalttia vasten. Oletan että niissä jonkinlaiset levikkeet on jalan pohjassa ettei mene keväthelteillä läpi. Ei tarvita satoja kiloja sellaisen pukkaamiseen.
Sen verran kummalliseksi on kelit menneet että vakuutusyhtiöt ovat painokkaasti suositelleet ilmastosopua. Myrskyt kun maksavat niille paljon rahaa. Osassa vakuutuksista on poissuljettu luonnonilmiöt, mutta ei kaikissa.
HSK on hyvin tuulinen paikka. Siellä kiellettiin masto pystyssä telakoiminenkin ihan aiheellisesti, sen jälkeen kun joku vene kaatui talvimyrskyssä kentällä. Mastosta tuli riittävästi momenttia, että pukki hajosi. Taisi tapahtua joskus 10-15 vuotta sitten.
HSK:n kelien takia minulla oli siellä aina erillinen maassa seisova pressutalo veneen suojana talvisin. Ei varmasti tee hyvää veneelle, jos se iso pressu johtaa kuormituksen suoraan veneeseen, vene pukkiinsa ja voimaa on sen verran kuin edellä kerrottiin..
Aika tuulisella rannalla masto pystyssä rautapukilla, 13. talvi menossa. On ankkuroitu maakiiloilla liinat ristiin vastalaidan parraslistaan...
Olisko 13 talvi tässä paikassa liikaa?
Mikä idea on vetää liinat vastakkaiselle puolelle?. Vedätkö kannen yli vai alakautta?. Hurrikaanialueella ja mistraalialueella masto pystyssä kuivalla säilytettäessä vetivät liinat samalle puolelle parraslistaan ja pollareihin kiinni. Äkkiseltään tuntuu loogisemmalta kuin ristiinvedot.
Liinoissa on mittaa pienen myötövaran saamiseksi ja samaa asiaa palvelee tuo laidan yli veto. Liinat on keulakannen, flushdeck yli. Vene seisoo kölin varassa, laitatuissa pehmikkeet, kunnon hiivarissa keinuu hieman...
Näin saa myös liinalukot kannelle suojaan ohikulkijoiden säätöharrastuksilta.
Voisi tietysti laittaa kiinni mastoon, mutta mielestäni kannelle tuetun maston mastojalka ei ole mitoitettu kovinkaan suuria sivuttaisvoimia ajatellen.
Hurrikaanikolo voisi herättää ihmetystä näillä main ja myrkyn laitto hankalaa?!
Sykloonialueella, mm. Reunion-saarella, purjeveneet telakoitiin kiinnittämällä maston topista tulevat köydet tai vaijerit maassa oleviin kiinnitysrenkaisiin.
Etelä-Afrikassa ja paikoin Karibian alueellakin käytettiin myös maakuoppaa, johon vene oli tuettu autonrenkailla (ilman pukkia).
Meillä maakuopan käyttäminen tuskin tulee kysymykseen, mutta maston topista tulevien fallien kiinnitys jatkoköysien avulla johonkin tukeviin kiintopisteisiin voisi olla käyttökelpoinen ajatus.
Pressuja ei kannata laittaa ennen syysmyrskyjä. Arvioni myrsyistä osui oikeaan ja vene on edelleen peitämättä. Lisää myrskyjä tulossa:
http://www.ecmwf.int/en/forecasts/charts/medium/mean-sea-level-pressure-wind-speed-850-hpa-and-geopotential-500-hpa?area=Europe&step=192&relative_archive_date=2014121400¶meter=Wind 850 and mslp
Ehkä on syytä korjailla suositustasi: ohuet kevytpeitteet eivät kestä kovia tuulia ja veneen peittämisessä (pressun materiaalissa ja kiinnitystavoissa) kannattaa huomioida paikalliset olosuhteet.
Talvimyrskyjä on joka vuosi. Oman veneeni olen peittänyt samoilla (painavilla) pressuilla n.10 telakointikauden ajan eikä pressujen repeämisiä tai irtoamisia ole sattunut.
Kokeilin samaa tänä vuonna, Pesin veneen ja kasasin telineet ja pressu läjään kannelle. En tee toista kertaa. On jumalattoman sotkuinen Hesassa. Nokivanat pitkin kylkiä. Onko täällä uudelleen ruvettu käyttämään kivihiiltä?
Peittojen hajoamisen ja veneen siirtumisen ongelma saattaa olla tuulen pääsy peitteen alle ja nostoeffekti?. Sitäkään kevennystä ei voi tonnikaupalla suntyä.
" Nokivanat pitkin kylkiä. Onko täällä uudelleen ruvettu käyttämään kivihiiltä?"
Ei vaan venesuunnitelijoista moni on reunalistojen suhteen täysi idiotti. Esim X-99:ssä rungon ja kannen sauma taittuu ulospäin ja reunalista vie valumat perään. Olen tavoitellut vastavaa laittamlla slikonivanan kannen reunaan ja se toimii.
Nostoefekti voi olla todella voimakas. Monesta rakenteilla olevasta talosta on tonnien painoinen katto lähtenyt lentoon, jos on katto paikallaan, mutta seinät avoimet. Parempi olisikin ulottaa pressut tarpeeksi alas, jos on tuulinen paikka. Minulla on veneessä 2 mastoa pystyssä, mutta paikka on vähätuulinen. Ensi vuonna otan ehkä mastot alas, kun pressun viritys on nyt niin työlästä.
Etelässä näkee joskus mittojen mukaan tehtyjä pressuja, joita virittelevät talvikaudeksi olipa vene vedessä tai maalla masto pystyssä. Mastoille, staageille ja vanteille omat aukkonsa esim. velkrolla suljettavissa. Pingoitus useasta kohdasta fallilla maston toppiin. On ollut harkinnassa vaikkei lumi olekaan ongelmana. Säästyisi vene etelässä lialta ja UV: lta ja täällä lumelta.