En kestä enää tätä pahoinvointia!

Ymmärrän! Mäkin olin tosi kipeä viikot 7-19. Edelleen on pahoinvointia päivittäin, mutta nyt se on paljon lievempää. Toivon, että sullakin helpottaa pian. Kaikkein pahimpaan vaiheeseen auttoi seaband. Lievempään pahoinvointiin sillä ei ollut valitettavasti mitään tehoa. Mulla on koko raskauden aikana tullut vain 1 kg painoa vaikka olen jo viikolla 29. Edelleenkään ei ole ruokahalua. Lähinnä katson kellosta, että koska olisi aika syödä.

Tiedän tunteen. Olo oli niin ahdistava, että toivoin keskenmenoa ihan sama kun sitä tuskaa ei vaan täytyisi kokea. Mulla oli melkein kaikki sallitut pahoinvointilääkkeet käytössä, mutta olo oli silti yhtä helvettiä. Sun kannattaa ehdottomasti yrittää raahautua lääkäriin ja pyytää pahoinvointilääkettä. Kyllä ne sut varmasti ottaisi osastolle sisään, jos pyytäisit. Kuulostaa varmaan kamalalta, kun sanon, että kun mulla veriseula hälytti ja oli kohonnut riski saada kromosomipoikkeama, niin olin ahdistunut siitä, että jos minulla ei olekaan kromosomipoikkeavaa lasta, niin en voi tehdä keskeytystä ja näin pääse eroon pahoinvoinnista. No, lapsellani oli trisomia -21, joten minulle tehtiin keskeytys, ja pääsin eroon pahoinvoinnista. Nyt olen taas alkanut haaveilemaan vauvasta, olen kyllä idiootti, jos hankkiudun taas siihen helvetilliseen tilaan.

Hae itsellesi apua! Vaadi pahoinvointilääkkeet ja sisälle osastolle pääsyä! Onneksi sinulla on viikkoja niin paljon, että kyllä sulla varmaan pian helpottaa, vaikka ei ihan kokonaan loppuisikaan. Tsemppiä!!

pahoinvointi on kamalaa ja minulla se kesti loppuun asti - onneksi oksentelu loppui toisen kolmanneksen alkupuolella, mutta loppuun asti etoi ja yökötti. mutta usko kun sanon, että siitä selviää. jos tämä on eka raskautesi, niin pahoivoinnin kestäminen on ihan hirveää, kun ei edes osaa kuvitella, että se loppuisi ja pelkää että se kestää lopun elämää. mielestäni se oli pahinta, kun esikoista odotti, että ei tiennyt, milloin se loppuu. mutta se helpottaa vielä. mene päivä kerrallaan. hae saikkua. minä tein niin, että makasin vaan sängyssä ja söin sitä mitä pystyin, lähinnä paistettuja perunoita ja jauhelihakastiketta. (:D). lepää ja pyydä läheisiä apuun hoitamaan kotia. nuku paljon, silloin pahoinvointi ei vaivaa.

ja vaihda maisemaa, vaikka vanhempiesi luo, jos pystyt. minulle ainakin tuli jo niin pahasti psyykkinenkin paha olo meidän vanhan kodin vessaa kohtaan, kun siellä olin niin paljon oksentanut, että jo pelkkä vessassa käyminen alkoi yököttämään. muutimme viimeisen kolmanneksen aikana ja uuden kodin vessa oli niin ihana, kun siihen ei liittynyt oksennusmuistoja. :DD pitkään kun voi pahoin, huoneisiin, tavaroihin yms. alkaa liittää oksennusajatuksia ja se pahentaa oloa, ja siksi vaikka viikko muualla voi auttaa.

ja jos se helpottaa, niin juuri tuli usalainen tutkimus, jonka mukaan pahoivoivien äitien lapset ovat älykäämpiä. ;)

Kiitos tsempeistä. Tämä on kolmas raskaus, aiemmissa ollut pahoinvointia mutta ei mitään tähän verrattuna, töissä pystynyt olemaan.
Äitini haki lapset luokseen eilen ja ilmoitti että saavat jäädä toiseksikin yöksi, jotta saan levätä.
Tänään juonut desin vettä aamulla ja syönyt puolikasta ruisleipää, pysyivät sisällä, mutta myöhemmin join lasillisen vadelmakeittoa ja se tuli ylös. Onneksi oksennustahti ei ole sama kiin eilen, tosin en ole edes yrittänyt jioda nyt.. huomenna taas lääkäriin pyytämään losää saikkua ja varmaan tiputukseen taas jos olo ei parane.