kertokaapa nyt ne kootut kauhutarinat, joiden perusteella milloin mikäkin vene on paska tai minkä vuoksi joku on niin ..lvetin hyvä.
mieltäni askarruttaa:
miksi sunwind on niin paska?
miksi bavaria on niin paska?
miksi avance36 on niin hyvä?
miksi antinojan veneet ovat niin hyviä?
miksi guy22 on niin hyvä perhevene?
onko 20 vuotta vanha FG hyvä vai huono, mihin verrattuna ja miksi?
entä HR, Najad, Oyster, Moody, Malö, Rustler....
mieltäni askarruttaa:
miksi sunwind on niin paska?
miksi bavaria on niin paska?
miksi avance36 on niin hyvä?
miksi antinojan veneet ovat niin hyviä?
miksi guy22 on niin hyvä perhevene?
onko 20 vuotta vanha FG hyvä vai huono, mihin verrattuna ja miksi?
entä HR, Najad, Oyster, Moody, Malö, Rustler....
Vastaukset 31
Vanhimmat
Kunpa näihin provokaatioihin ei koskaan tulisi vastauksia...
Sunwind 27:sta on 10:n vuoden kokemus, eikä se mielestäni ole lainkaan niin huono vene kuin yleisesti puhutaan. Tuo meidän vene oli uudella kannella, ja kokonaisuus oli mielestäni aika toimiva. Eihän se mikään raketti tietenkään ole, jos verrataan esim. Albin Expressiin, mutta matkaveneenä aivan toista luokkaa, paljon parempi purjehtija kuin Suoli24:n besserwisserit tietävätkään. Kansi ei ainakaan meidän yksilössä notkunut, ja työn jälki noin yleisesti ottaen oli aivan siistiä, Expressiin verrattuna jopa hyvää. Ainoa varsinainen toimimaton kohta oli saalinkien päiden kiinnitys vantteihin: niitä ei oltu kiinnitetty mitenkään ;)
Nyt on sitten Finngulf, tosin vasta 14 vuotta vanha, ja onhan se tietysti aivan toista luokkaa kaikilta osiltaan (työ, materiaalit, heloitus, varusteet yms). Ei se FG:aan mitenkään pomminkestävä ole, Swan-korjaamolle sekin piti viedä pohjakosketuksen jälkeen... Huonoa on oikeastaan vain se, että konstruktio alkaa olla kohta 20 vuotta vanha eli tämän päivän veneet ovat paljon nopeampia ja tilavampia.
Mun mielestä ei ole tehty vielä venettä joka
kestää kivilleajon ilman kolhuja aina jää jokin vaurio.
Nykyaikaiset leveät veneet ovat vaikeita purjehtia siksi liikkuvat melkein aina konevoimalla
purjeet tiukasti puomipeiton alla.
Veneet ovat kopioita kilpaveneistä ja kansa ostaa ja ajaa koneella.
Mitä varten ruffissa pitää olla tanssilattia?
Erehtyikö joku taas moittimaan sun haavevenettä...
Kerrothan lisää tästä ruffista jossa on tanssilattia.
Veneet joiden pituus on noin 11m leveys noin 3,50
ovat nykyaikaisia lotjia jotka ajavat pääsääntöisesti peltipurjeilla ja istuvat tiukasti
koppalakki päässä.
Ainoa mikä käyttää tuulta ovat viirit mastossa.
Tämän palstan mukaanhan Antinojan laminoimat veneet ovat järjestään jos ei aivan ydinpommin, niin ainakin konventionaalisen pommin kestäviä ;) Osasyy uskoon lienee takavuosina Vene-lehdessä ollut juttu Antinojasta, jossa kerrottiin Antillasta, jossa oli menossa jo kolmas köli mutta runko oli pysynyt ehjänä.
Jos taas tuota Finngulf 391:tä verrataan vaikka johonkin First 36.7:aan niin onhan niissä konstruktioina aikamoinen ero, First on paljon nopeampi vaikka onkin pienempi vene. Taitaa vain olla niin, että 20 vuotta sitten tiedettiin vähemmän purjeveneiden suunnittelusta kuin nykyisin, koska uudet mallit ovat järjestään nopeampia kuin vanhat.
Kommenttia nykyaikaisten veneiden vaikeasta purjehdittavuudesta on vaikea ymmärtää, ainakin minun mielestäni asia on juuri päin vastoin: uudemmissa veneissä ergonomia on paljon parempi kuin vanhoissa, heloitus ja juokseva takila toimivampaa, välttämättä isossakaan veneessä ei tarvita barduunoita ja rikikin suunnitellaan nykyisin yleensä siten, että selvittäisiin mahdollisuuksien mukaan pelkällä fokalla. Minun mielestäni tuollaiset ominaisuudet vain parantavat purjehdittavuutta.
alkuperäinen viestini taitaa todellakin haiskahtaa provolta, mutta tarkoitukseni oli saada tähän ketju niistä laiturilegendoista tai tosi tiedoista, mitä milloin mistäkin venetyypistä korviin kantautuu.
7391, kiitos asiallisesta vastauksesta.
niin, onko sinulla nyt sitten kokemusta uusista veneistä vai perustuuko käsityksesi vaikeasta purjehdittavuudesta mutuun?
kaipaan edelleen niitä asiallisia koosteita legendoista ja OIKEITA OMAKOHTAISIA kokemuksia.
et tyydyttänyt tiedonjanoani kertomalla ruffista jossa on tanssilattia.
On kokemusta vanhemmista (H, inferno 28, fg 36, swan 41) ja Uudesta on yhden kesän kokemus. Se on jonkin verran haukuttuja ranskalaisia (First 40.7). Kokemukset ovat pääsääntöisesti hyviä. Suht vaivaton purjehtia, lomapurjehdus menee kivasti emännän kanssa kahdestaankin ja vauhtia piisaa. Jopa lomalla on kiva välillä ohitella:) Kisa hommiin sitten kelin mukaan tarvitaankin käsiä kannelle ainakin 6-8, radalla ei varmaan kymmenenkään ole liioiteltua. Rantautumisessa tietysti saa olla tarkkana jos on vaan kaksi kannella ja tuulee enemmän sivulta mutta eikähän sekin aikaa myöten ala sujua. Veneessä ei ole parduunoita (onneksi) mutta veneen heloitus muuten on pääsääntöisesti asiallista ellei erinomaista. Kevyessä tuulessa vene tarvii n. 3m tuulta niin sitten rakoa rupeaa syntymään(luovi).
Helatorstaina tallinaan mennessä puuskat oli n. 18m reivatuilla isolla ja rullalla vene pysyi pääsääntöisesti käsissä. Kyyti oli mahtavaa vaikka ruoria saikin jo hieman pyöritellä. Tällästä näin yhden kauden jälkeen...
helatorstai viikonloppuna ei tuullut kertaakaan edes kymmentä metriä, saatikka sitten 18...
kovat tuulet voi välillä olla erittäin lokaali ilmiö.
Jos leveys menee yli 3,50 metrin tulee turhaa tilaa ruffiin jolla ei ole mitään käyttöä.
Voihan tehdä tietenkin vaikka ison pöydän.
Levee vene hankala käsitellä.
Hyvä jos tuuli 8 metriä ykkönen liikaa.
18 metriä föörstin tapaiselle pärekorille on aika paljon.
On muistettava,että veneen tuulimittari mittaa aina suhteellista tuulta,ja kuten edellinen huomatti,juuri sillä kohden.Eli muutaman mailin,tai jopa kaapelinmitan päässä,tuuuli on ihan toista.
näin on, vaikka merialue on sama niin toisilla tuuli oli 18 ja toisilla alle kymmenen. Antureina toimivat perstuntuma sekä olosuhteisiin sopivina purjeina täysi iso ja kakkosgenua.
Olen purjehtinut sekä vanhoilla että uusilla veneillä enkä ole huomannut mitään olennaista eroa veneiden käsittelyssä, joskin uudet veneet käyttäytyvät hiukan eri tavoin kuin vanhat. Ja sellainenkin asia vielä, että ei nämä uudet rungot mitään kilpavenerunkoja ole vaan suunniteltu nimenomaa kyseiseen veneeseen. Se oli 70 ja 80 -luvuilla kun menestyneistä IOR veneistä tehtiin matkapursia.
Ja sitten ne sisätilat... Kuinka 95% purjehtijoista käyttää venettään? He ajavat satamasta satamaan (usein koneellakin koska nykyihmiset ovat kiireisiä) ja viettävät illan ja yön hyviä sisätiloja arvostaen. Noita avomeripurjehtijoita jotka vetävät 24h pysähtymättä on tosi vähän.
Mikä tekee Firstistä pärekorin? Ja nyt perusteita kiitos. Onko Firstissä käytetyssä lujitekankaassa jotain vikaa? Vene ainakin on sen verran raskas että kevytrakenteisuudesta sitä ei voi syyttää.
Hki-Tallinna välillä lokaalit yli 15 m/s tuuli-ilmiöt hoksaa siitä, että katamaraanit ynnä muut autoexpressit ja kantosiivet pysyvät satamassa. Miten oli helatorstaina?
voi voi, onko 40.7 liian kallis, iso vai onko vikana se, ettei se satu olemaan sinun joe17?
Ottamatta kantaa "pärekoriasioihin" tiedän kyllä mikä keli oli helatorstaina ainakin meidänkohdalla. Lähtiessä tuuli oli (n. klo 14.00)n. 10m/s lännestä. Matkalla tuuli "virisi" 12-14m/s ollen Aegnan lähettyvillä n. 16.m/s puuskissa se kävi 18m/s. Samana päivänä tuli yhdeltä suomalaiselta purkkarilta masto alas tallinan matalan lähellä, ilmeisesti merenkäynnin ja tuulen yhteisvaikutuksesta. En osaa sanoa miten tuulimittari on osattu kalibroida mutta sitä se näytti puuskissa(true).Ei minulla ole mitään syytä "isotella" tuulilukemia, en saa siitä ainakaan mitään kiksejä. Mutta jos jonkun mielestä tuntuu sellaiselta että ei ole voinut olla sellaista tuulta (ei niin millään/missään)niin vähentäköön siitä parhaaksi katsomansa verran pois, se on mun mielestä ihan OK...
Tallinnasta tämmöistä tietoa
Paikallista aikaa / keskituuli m/s / suunta / ilmanpaine (hPa)
14:00 / 8 / 270 / 746
17:00 / 7 / 260 / 747
20:00 / 6 / 260 / 748
Pakko olla elohopeamillimetreinä (mmHg) eikä hPa.
Totta,
yksiköt metsässä, tosin numerot oikein;
sarjan olisi siis pitänyt mennä
hPa
14: 996
17: 997
20: 998
Onhan näitä kelejä nähty, onneksi useimmiten siedettäviä.
Olen muutaman myräkän erilaisilla veneillä purjehtinut, kapeista leveihin, tuulissa joita ei suomenlahdella onneksi koeta.
Veneen merikelpoisuuden mielestäni määrittelee se, miten se kestää hajoamatta myräkän ja tuo miehistön ehjänä maihin.
Veneen muodot pitkälti määrittelevät miten se käyttäytyy kyseisessä tuulessa ja aallokossa, mutta ei miten se selviää niistä kun ollaan ääriolosuhteissa.
Liian kapea vene, upottaa keulansa jyrkkiin kaatuviin aaltoihin helposti, aiheuttaen suuret rasitukset kansi rakenteille, mutta ei broachaa niin helposti juostessa tuulen edellä, rajoittaen veneen merikelpoisuusominaisuuksia sillä että sillä joutuu pakenemaan, lasketelemaan tuulen mukaan joskus kohti rannikkoa.
Sopusuhtainen vene, Mikä se on? voi suurten unelmamatka kirjojen mukaan ”heave to” ja mennä kannen alle nukkumaan myrskyssä kuin myrskyssä. ( Keli on aina korvien välissä) .
Leveitä veneitä usein sanotaan kelvottomiksi myrskyissä, oman kokemukseni mukaan se ei ole totta, niillä on vaikeaa jopa varallista juosta tuulen, ”heaving to” toimenpiteet voi unohtaa mutta tuuleen niillä voi purjehtia, varsinkin jos riki sallii vain keulapurjeilla menemisen, se ei vaadi veneeltä sen enempää kestämistä kuin muutkaan toimenpiteet (paitsi broachaaminen joka vaatii enemmän kun voi pyytää miltään veneeltä), se vain vaati vahvan veneen paljon vahvemman kuin modifioimaton sarja tuotanto veneen. Kun tuulee tunteja tai jopa vuorokauden yli 30 m/s, se vaati myös miehistöltä paljon, tuuli on niin kovaa että lentävä vesi repii silmät päästä ilman suojalaseja (pujottelu tyyliset) ja jos vesi pääsee poskelle hupun ja lasien välistä on se tuskaa, paraskaan cortex asu ei pysy kuivana yli 7 tuntia ja venettä on purjehdittava aalto kerrallaan. ruorimiehen on oltava sidottu kiinni vähintään kahdesta pisteestä, kolmesta jos jaloilla ei ole kunnon tukea ja kaiken on kestettävä.
Miksi tällainen meno antaisi veneelle merikelpoisuuden merittijä----siksi että sillä pystyy purjehtimaan, pääsee eteenpäin, pääsee muillakin, mitä aina se vaatii on VAHVAA venettä, halua selviytyä kännykän kantaman ulkopuolella, kärsivällisyyttä ja voimia jatkaa sekä perus taitoa purjehtimisessa.
Yllä olevan myräkän koin veneessä jolle olin antanut lempinimen possu leveän pseen vuoksi, tuulen keskinopeus ym. ei ollut mitattuna kyseisestä veneestä siihen ei ollut laitteisto kyennyt, vain onnettomuus tutkinta raportista jossa samalla alueella tuhoutui viisi purje venettä, 2 ilma jälkeä miehistöineen, 1 miehistöineen radioyhteyden kadottua, kahdesta osa miehistöä pelastui ja yksi rahti laiva katosi, miehistöineen, ja sitten olimme me, rättiväsyneet koirat.
Ei ole vene tyypistä vain veneen lujuudesta, miehistön sinnikkyydestä ja tuurista kiinni kuin tuulee niin kovaa ettei saalinkeihin nousevan ”vaahdon” seasta näe enää mitään ja silloin ei tuule edes vileä kovaa. Tämä halusin vain tuoda esille kun puhutaan leveiden veneiden huonoista puolista, seuraavaa myräkkää en halua kohdata, jos se tielleni sattuu, olisipa minulla sopusuhtainen vene, heittäisin ajoankkurin, jonkun öljy pussiin siiman perässä, pakittaisin purjeet ja menisin kannen alle nauttimaan kuumasta rommitotista miehistön kanssa ja me niin laulettaisiin merimieslauluja. ja syötäis suolakeksejä.
Totta tosiaan. 95% purjehtijoista ajaa veineillään satamasta satamaann (usein koneilla koska ovat kiireisiä) ja arvostavat hyviä sisätiloja.- Onko tällaisille ihmisille purjevene oikea valinta?
Veneet kuitenkin suunnitellaan kysynnän mukaan, eli tärkeintä niissä on hyvät sisätilat satamassa olemnista varten.
Totta kuitenkin on että yksirunkoiset perhepurjeveneet kaikki ovat lähes samankaltaisia suorituskyvyltään: nopeudet 5 ja 10 solmun välissä eikä niillä ajeta vastatuuleen. Suorituskyky ei siitä juuri kummemaksi muutu olipa sitten kyseessä uusi sarjapursi tai satavuotta vanha konstruktio.
Minä ainakin olen tanssinut Inferno 31:ssä porukalla...
Minä
40 something kirjoitteli melkoista legendaa, osin verbaalista sekoilua (tarkoituksella?) mutta lopun ironian ymmärtävät kaikki myräkän kokeneet, sellaisen jossa ihmistä viskotaan keikkuvalla alustalla yli puolenkymmentä metriä ylös-alas, monta kertaa minuutissa ja homma ei lopu kuten Linnanmäellä, napista kääntäen:
"olisipa minulla sopusuhtainen vene, heittäisin ajoankkurin, jonkun öljy pussiin siiman perässä, pakittaisin purjeet ja menisin kannen alle nauttimaan kuumasta rommitotista miehistön kanssa ja me niin laulettaisiin merimieslauluja. ja syötäis suolakeksejä"
Vähältä piti etten hirnahtanut ääneen :-)))
Lisää tallaisia juttuja. Näissä on menemisen maku eikä sitä ainaista nälvimistä ja valittamista.
Oletteko muuten huomanneet että tällä palstalla ollaan kiinnostuneempia veneistä, tarvikkeista ym materiaalista, eikä purjehduksesta ollenkaan?
Voimme rakentaa veneen pärekorista, päällystää
se millin muovikalvolla. Se on tiivis ja kelluu
nätisti.
Katsokaa savolaista puusoutuvenettä. Siinä on
kaaret ja penkit ja köli jne ja kaikki palvelevat
yhtä asiaa. Tehdä rungosta jäykkä.
Purjeveneen lujuus on nähtävissä sisäpuolella.
Kuinka ammattitaidolla rungon jäykisteet ja
rasitusten jakaminen on suunniteltu ja totetettu.
On ihan varmaa ettei kotimaisen graniitin kestäviä veneitä ole olemassakaan. Hajoaa se
Antillakin jos ei ensimmäisessä tömäykessä niin
viimeistään toisessa.
Laskekaa joskus huviksenne purjeveneiden metri-
painoja. Syntyy yllättävä tilasto.