Kun katsoo puiden oksia, joilla on paksu lumikerros. Kaikki tuntuu niin etäiseltä. Tiedän, ettei niihin tunteisiin ole paluuta. Tai yhteisiin hetkiin. Kaikki on poissa. Kaikki on sumuista ja harmaata - muistot. Haaveetkin ovat harmaita, kohta kuolleita. Poissa nekin. Ainut mistä voin haaveilla on, että näkisin sinut joskus. Vaikka sekään ei johda mihinkään. Kaipaan katsettasi, ääntäsi. Nekin nykyisin sumentuneet mielessäni. Niitä yhä kaipaan. Päällimmäisenä mielessä sana miksi. Mutta minulla ei vain ole voimia jäljellä. Voimia taistella, jos se nyt on oikea sana. Minä vain livun.
Kaikki on niin kaukaista
miksi minä sinua...
0132
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.