Minulla on ollut sitä lapsesta asti mutta tänään jotenkin aloin miettimään sitä ja säikähdin että onko minulla joku mielisairaus. Minulla on autismin diagnoosi. Mutta silti alkoi pelottaa vähän. Minun on myös enemmän toiminnanohjaus ongelmia kuin aiemmin. Voiko autismi pahentua? Vai olenko sekoamassa? :(
Olen välillä niin ajatuksissa etten ymmärrä kunnolla ympäristöä
Aaaaaoooldkd
19117
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Minulla on tätä vikaa.
Vaiva paheni, kun sairastuin muihin neurologisiin oireisiin ja fyysinen kuntoni heikkeni.
Iän myötä, stressin lisääntyessä ja yleiskunnon heikentyessä vaiva on tuntunut pahenevan.
Autismi ei ole mikään pysyvä tila, vaan se muutuu iän ja ympäristön mukaan. Autismi on perinnöllistä ja kulkee suvuttain.
Nyt on HS-tiedepalstalla todettu, että myös olosuhteet vaikuttavat perinnöllisyyteen. Eli myös hankittujen ominaisuuksien perinnöllisyys on mahdollista.
http://www.hs.fi/tiede/a1305944120127?ref=hs-art-auto-tiede-2
Eli kannattaa pitää huoli kunnostaan, jos aikoo sukuaan jatkaa
Ihanko totta? Tieteellisestikö oikein piti todistaa, että ihmisen kehitykseen ja ominaisuuksiin vaikuttaa geenien ohella myös ympäristö. Mielenkiintoinen tutkimustulos.
Et nyt tainut ymmärtää mistä on kysymys. Aiemmin pidettiin geenejä muuttumattomina. Vasta viimeaikoina on huomattu, että myös geenit voivat muuttua organismin kehittymisen myötä ympäristön vaikutteista. Eikä siinä kaikki - muutokset periytyvät. Tämä muuttaa käsitystämme autismista muuttumattomana tilana.
Ongelmana ei ole autismi, vaan se miten ympäristö suhtautuu.
Ettei olisi kysessä "varhaisvaiheellinen" dementiaoireisto? Autistisilla lapsilla esiintyy samankaltaisuuksia muistitoimintojen poikkevuuksien suhteen kuin esim. Alzheimeria sairastavilla. Ikävä fakta. Neurologiasta jotain ymmärtävät tietävät mistä on kyse.
hmm...olen myös ollut kiinnostunut ionikanavista.
Kertoisitko lisää ???
Miksi kyselet? Osaisitko itse ensin tehdä aloituksen, josta sitten voitaisiin tarpeen mukaan jakaa asiallista keskustelua mahdollisen vanhuusiän dementian kartoitusmekanismeista?
En kovinkaan paljoa tiedä aiheesta, mutta joskus olen opiskellut neurologiaa.
En tiennytkään mutta luin täältä, että autismia luultiin ennen varhaisdementiaksi. Tämä on siis nyt todistettu. Missähän tätä varhaisdementiaa hoidetaan?
Vaikka sitä oltaisiinkin joskus aiemmin kutsuttu varhaisdementian nimellä, koska on kyseessä välittäjäaineiden epätasapainotilat, jotka vaikuttavat aivojen hermokudoksessa toimivien synapsien tiedonkulkuun eli hermoverkkojen välisiin yhteyksiiin, autismia ei silti voida luokitella dementeettiseksi oireyhtymäksi, mikäli siihen ei sisälly jotain muuta esim. synnynnäistä kehitysvammaa (googleta kehitysvamma).
Dementiat voidaan kategorioida sekä diagnostisoida erilaisin menetelmin; olisiko jollain antaa esimerkkejä aiheesta? Jos voit väittää lapsella olleen jo syntymästään lähtien dementian, voinet myös osoittaa väitteesi paikkansapitämättömyyden käytännössä?
Yhden pisteen vihje
Voiko alkava autisminkirjon henkilön (jolla ei ole todettu koskaan älyllistä kehitysvammaa) dementiaoireisto aktivoitua ympäristötekijöiden vaikutuksesta, esim. jos jatkuvasti syyllistetään, mustamaalataan. Synnynnäinen autismi (ilman kehitysvammadiagnoosia) ei koskaan johda ennenaikaiseen dementiaan, koska autistisilla henkilöillä yleisestiottaen on tavallista parempi muisti juuri niillä osa-alueilla, mitä julkisen sektorin muistitoimintoihin keskittyneet testaukset antavat ymmärtää. Mikäli kuitenkin autisminkirjon henkilölle jo lapsesta asti syötetään erilaisia keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, ennenaikainen dementia voi olla hyvinkin mahdollinen. Siksi olen kehottanut välttämään stimulantteja, kuten esim. metyyllifenidaattia sekä kaikkia mahdollisia neuroleptilääkityksiä sekä aikuisilla että lapsilla, joilla mahdollisesti tai todennäköisesti on jonkinlaista vaaraa sairastua vanhuusiän dementiasairauksiin.
Noita stimulantteja määrätään mm. HUSin neuropsyk.polilla.
HUSin neuropsykiatrian yksikkö kaatunee lähiaikoina..
se että oot ajatuksissas ja vieläpä syvällä, ettet tajua ympäristöä ei oo välttämättä dementiaa vaan sisäistä ajantajunnasta poistumista.
Dementia käsitteenä on erittäin häilyvä. Esim. psykoottista väliaikaista tilaa on tapana kutsua "pseudodementiaksi". Eli jos sairastut vaikka kerran elämässäsi lyhytaikaisesti psykoosiin, eräiden tulkintojen mukaan sinun on todennäköistä sairastua lähitulevaisuudessa "oikeaan" dementiaan. Erittäin harvinaista on, että voitaisiin vetää suoraviivaisesti johtopäätös psykoottisen tilan ja varsinaisen dementian (käsite?) välillä, vaikka sitä tavallisesti tapahtuukin eräissä tutkijapiireissä. Summa summarum; dementia, autistiset tilat, psykoottisuus, vaikka joiltain osin sivuavatkin toisiaan tietyin oirekuvin, eivät ole sama asia.
Ehkä se johtuu siitä, että psykoottisille annetaan lääkkeitä, jotka huonontaa sitten aivojen kuntoa niin paljon, että tulee dementia.
Siksipä juuri olisikin ensiarvoisen tärkeää mahdollisuuksien mukaan minimoida esim. ja etenkin LAPSILTA neuroleptilääkitykset! Kun neuroleptin vaikutus lakkaa, se aikaansaa aggressiivisuutta, sillä lääkityksen alaisena tunteet ovat ikäänkuin kemiallisesti tapettu, mikä kostautuu jälkeenpäin.
Vain Aspergeri osaa tehdä tuon kysymyksen. Jos on hullu ei osaa edes epäillä.
Autistiset piirteet säilyvät läpi elämän. Autismi ei ole sairaus, joka yhtäkkiä vain "puhkeaa". Ihminen, jolla on autismi (poikkeavanlainen tapa kokea ulkomaailmaa) oireilee pahiten lapsena sekä vanhuudessa. Mutta; tavallisimmin autisteilla on sellaisia erityisominaisuuksia, kuten yleisesti poikkeuksellisen hyvä muisti, jonka avulla he pystyvät selvitymään normi-ihmistä helpommin muistisuorituksia vaativista elämän osa-alueista. Omakohtaisesti voin kertoa, että vaikka kognitiivisia ongelmia ilmenisikin, en KOSKAAN ole tarvinnut esim. kauppalistoja kaupassa käydessäni ja muistan viivästetystikin virallisten muistitestien mukaan uskomattomia aikoja erilaisia listoja, numerosarjoja ja luetteloita, mistä on erittäin paljon käytännön hyötyä. Lokeroin hetkessä tärkeimmät asiat, mitä pitää oikeasti muistaa ja ne säilyvät lokeroituina ties kuinka pitkään. Nenteiltä tällainen ei onnistu tavallisimmin. Voin muistaa yksityiskohtia asioista tai tapahtumista vuosikymmenten takaa, mikä on harvinaista, sillä yleensä ihmisen muisti toimii siten, että asiat muuttuvat ajan mukana. Autisminkirjon henkilön muisti toimii kuitenkin toisin.
Lisäisin edelliseen vielä; et ole sekoamassa eikä tarvitse olla peloissaan. Hormonaaliset muutokset ihmisen ikääntyessä usein vaikuttavat mielialoihin, mikä ei ole merkki mistään mielisairaudesta. On aivan normaalia, jos välillä ahdistaa. Varsinkin tällainen yhteiskunta, missä nykypäivänä elämme.
Toivottavasti vanhusprojektille on jotain hyötyä näistä vastauksista, jotka mahdollisesti voisivat edesauttaa turvaamaan autisminkirjon henkilöille ihmisarvoisen vanhuuden.