Kuluuhan se kytkin, kytkinlevyt ja painelaakeri jos jalkaa polkimella pitää ja kytkin pohjassa alamäet rullaa (selittäköön joku asiantuntija tarkemmin, että miten). No, entä sitten, so what? Kuluuhan ne jarrupalat, jakohihna ja renkaatkin. Iloista kytkimenkuluttajaa varaosakauppias rakastaa. Eikä merkkihuoltokaan pahaksi pane, jos kytkinremppa tehdään jo alle 100 000 km:n välein. Tervetuloa, peremmälle ja maistuiskos kuppi kahvia?
Eri automerkeillä ja ennenkaikkea eri kuljettajilla on huimia eroja siinä, miten nopeasti mikäkin osa kuluu. Käyttötottumukset ratkaisevat paljon. Joku nojaa painelaakeriin jatkuvasti. Ja mikäs siinä, nojatkoon vaan. Jos se tekee hänen ajostaan joustavampaa ja turvallisempaa. Sanoi aikoinaan 35 vuotta sitten jo eläkeikää lähellä ollut ajo-opettajani, että kaikkia auton teknisiä vempaimia voi ja saa käyttää ja kuluttaa, jos se tapahtuu turvallisuuden, liikenteen joustavuuden ja mikseipä pikkuisen mukavuudenkin puolesta ja lisäämiseksi. Se joka kytkintä alhaalla pitää ja alamäet rullaa jalka poissa kaasulta säästää kenties vastaavasti polttoainetta ja moottoria. Viisaat laskekoot kumpi kannattaa, jos se ylipäänsä on laskettavíssa. Vaari ainakin kuluttaa kytkintä iloisesti niin kauan kun uusia ylipäänsä rahalla saa. Ajo on nykimätöntä, liukastelu minimissään kun renkaat ei mutkissa lýö sutia talvikelillä. Ajo liukkaalla on kuin jatkuvaa luiston korjausta kytkin herkästi alhaalla ja toinen jalka höyhenenkeveästi jarrupolkimella. Jos liiraa vähänkään, niin veto pois ja oikaisu luisun suuntaan. En ole ojaan päätynyt edes jäisellä, hiekattomalla, mutkaisella mökkitielläni, vaikka naapuri on vedetty traktorilla ojasta kerran tai pari joka talvi.
Eri automerkeillä ja ennenkaikkea eri kuljettajilla on huimia eroja siinä, miten nopeasti mikäkin osa kuluu. Käyttötottumukset ratkaisevat paljon. Joku nojaa painelaakeriin jatkuvasti. Ja mikäs siinä, nojatkoon vaan. Jos se tekee hänen ajostaan joustavampaa ja turvallisempaa. Sanoi aikoinaan 35 vuotta sitten jo eläkeikää lähellä ollut ajo-opettajani, että kaikkia auton teknisiä vempaimia voi ja saa käyttää ja kuluttaa, jos se tapahtuu turvallisuuden, liikenteen joustavuuden ja mikseipä pikkuisen mukavuudenkin puolesta ja lisäämiseksi. Se joka kytkintä alhaalla pitää ja alamäet rullaa jalka poissa kaasulta säästää kenties vastaavasti polttoainetta ja moottoria. Viisaat laskekoot kumpi kannattaa, jos se ylipäänsä on laskettavíssa. Vaari ainakin kuluttaa kytkintä iloisesti niin kauan kun uusia ylipäänsä rahalla saa. Ajo on nykimätöntä, liukastelu minimissään kun renkaat ei mutkissa lýö sutia talvikelillä. Ajo liukkaalla on kuin jatkuvaa luiston korjausta kytkin herkästi alhaalla ja toinen jalka höyhenenkeveästi jarrupolkimella. Jos liiraa vähänkään, niin veto pois ja oikaisu luisun suuntaan. En ole ojaan päätynyt edes jäisellä, hiekattomalla, mutkaisella mökkitielläni, vaikka naapuri on vedetty traktorilla ojasta kerran tai pari joka talvi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
" Ajo liukkaalla on kuin jatkuvaa luiston korjausta kytkin herkästi alhaalla ja toinen jalka höyhenenkeveästi jarrupolkimella. Jos liiraa vähänkään, niin veto pois ja oikaisu luisun suuntaan."
Mullapas onkin luistonestot ja kaikki! Ei tarttee tommosia tehä