Mitä me merkittiin sulle, merkitäänkö vielä jotain, vai oletko jo jatkanu elämääs.
En mä halua olla sulle mikään riippakivi, enkä mä halua olla sulle mikään korvike paremman puutteessa.
Mutta jos mä olisin sulle puoletkaan siitä mitä sä oot mulle, mä hyppäisin samantien autoon ja ajaisin sun luo
En mä halua olla sulle mikään riippakivi, enkä mä halua olla sulle mikään korvike paremman puutteessa.
Mutta jos mä olisin sulle puoletkaan siitä mitä sä oot mulle, mä hyppäisin samantien autoon ja ajaisin sun luo
Vastaukset 36
Vanhimmat
Onko teitä montakin???
Ilmeisesti hän ja hänen vaimonsa.Ette merkitse minulle mitään!!
Hän ja heidän yhteiset lapset.
No soita vaikka ennen kuin lähdet ajamaan, en nimittäin ole kotona ;)
No jos pyytäisit kahville ja puhuisit?
Voi hitsi pitikin mennä muistuttamaan että oli "me"!
Vaikka olen heittänyt hanskat tiskiin niin voithan tulla hattu kourassa oveni taakse, ehkä näen katseessasi edes pisaran sinusta ja sitten loppu jää nähtäväksi.
Kehityskaari: 1. Hyvä perse ( :D ), 2. Työkaveri, 3. Kiinnostava, 4. Kuuma katse ja kohtaamiset, 5. Ajatusten ja elämän sekoittaja, 6. Kohtalo/n ivaa!?
että jos olis olemassa joku kohtalo, niin on sillä kieroutunut mielikuvitus kun sut mulle näytti
sussa oli jotain niin tuttua, kuin olis tavattu aiemmin, en mä ole koskaan toiseen samanlaiseen törmänny
Miksi ihmeessä "kieroutunut mielikuvitus"? Siis en minäkään ollut etsimässä ketään (en todella!) ja yritin vältelläkin... Joku piru (
että paljasti että on olemassa ihminen, jonka kanssa kokee kuuluvansa jollain kummalla tavalla täydellisesti yhteen, vaikka en koskaan voi sen ihmisen kanssa elämää jakaa..
Miksi et voi?
sellasessa elämäntilanteessa jossa kortit on aika pitkälle jaettu :(
Mun tilanteessa ei ole jaettu, mutta hänestä en tiedä oikeastaan ollenkaan, voi olla että on...
Hyvin kuvaa minunkin ajatuksiani yhdestä miehestä...
Meitä on täällä varmaan useita saman asian kanssa kamppailevia.
Jos mahdollista millään tavalla järjestää, ehdottaisin kyllä tällä tunnemäärällä varustettuja kanssamatkustajiani, ottamaan toisiinsa yhteyttä.
Tämä on kuin järjen ulottumattomissa oleva ihme. Elämmekö ajassa, muuttuvassa..onko tietoisuus kasvanut..onko uskolla tekemistä tämän kanssa??
Absurdia? Pitäisikö meidän vapauttaa itsemme ja sallia rakkaus.. Minä haluaisin kohdata hänet. Niin vahva on tunne hänestä. Tuokoon se tullessaan sitten mitä vaan.
ei kannata hukata mahdollisuutta :)
Onnekas? Pahempaahan olisi toisen kuviota sotkea kuin omiansa.
Jos hän ei ota yhteyttä niin yksin elän loppuelämäni.
mutta jospa hänkin on vapaa
Enpä usko...
Ihan samoin sulle!
Tulee siistiä jälkeä.
Olen antanut anteeksi. Koen olevani kokonainen nyt vihdoin. Olen onnellinen etten sotkenut kaikkea sekoamisellani. Menetin ehkä kasvoni, ylpeyteni ja uskoni sinuun, mutten menettänyt hyvää tahtoani, enkä empatiaani. Voin uhrata elämäni muiden auttamiselle ja aidolle välittämiselle. Voin osoittaa olevani parempi.
Sinulle olen antanut anteeksi, paitsi järjellä, nyt myös sydämessä. Olet vain ihminen. Ennustan, että sinun elämäsi kriisit ovat vasta edessäpäin, koska niitä ihmisten elämän varrelle tahtoo tulla, jos ei ole henkisesti valmistautunut etkä ollut edes tarpeeksi rohkea kohtaamaan minua. Mutta jos koet myötäelämään ja kehittymään, varmaan pystyt ne välttämään. Jos joskus tarvitset apua, olen käytettävissä, koska minä rakennan mieluummin portteja kuin vaikenemisen muureja.
kulunut jo pitkäkin aika?
No ei mikään uunituore asia ole. Eikä sillä tavalla isokaan. Oman pienen elämän kannalta merkittävä, koska horjuutti niin paljon huteraa mielenterveyttäni ja kävin koko menneisyyden sitten tässä kuluneiden kuukausien aikana läpi. Niin varmasti hänkin. Harmi ettei asioita pystytty oikeasti selvittämään, koska mieluummin olisin puhunut kasvotusten kuin eritellyt tunteitani yksin täällä, mutta kävihän tämä näinkin.
Kiitos kysymästä :)
kuinka oudolta tuntuikaan ja samalla lohduttavalta, olisin voinut itse kirjoittaa eräälle täysin samanlaisen viestin kuin sinun ensinmäisesi... eri tarina sama lopputulos kahdella täysin toisilleen tuntemattomalla..
Totta kai merkitsette mulle paljon. Harmi vaan, kun en vielä ole saanut sitä näyttää.. :(
järki lähtee kohta :-/
alempana jollain samanlaiset mietteet,, nimim."joskus miettinyt" elämäntilanteet varmaan heittää luulen?no tavallaan kortit jaettu, vaikkei mistään varatuista kyse ookaan. Kyllähän mulle hän ja ..... merkkaa edelleen, ja en oo niitä ihmisiä joka siirtyy eteenpäin pesemättä takkia entisen jälkeen..ei myöskään korvike tai riippakivi vaan edelleen on tunteet häntä kohtaan kuten alussa,, siks kai täällä ikävöi...mutta tää on vain täällä, oikeen elämän puolella tapahtumat kertoo karulla tavalla että yksin jälleen, kuten keväällä 2013
Tulee pitkä matka sul ei oo autoo..omaa.
kun luen jotakin tuollaista. Jos mietin tunnejuttuja...
Merkitsi todella paljon, ja pitkän aikaa. Ja miltä tuntui olla lähistöllä tai juuri ennen kuin ilmestyi näköpiiriin. Kaikki ei ole kadonnut, mutta se on jossakin syvemmällä. Ei sitä ihan ilman syytä haluaisi edes herätellä, eikä olisi varmaan järkeäkään. Tuskin minä olin koskaan se oikea tai sellainen, jonka halusi. Silti, ihan kuin jotakin hämäävää olisi ilmassa joskus. Huomaan asioita, vaikken aina niitä ymmärräkään.
No kysy siltä, et sä vieraiden vastauksista tietoa saa.
Kaikkea. Aja vain, tiedät vastaanoton olevan sen arvoinen.
tietää kun ei tunne sua taliaivo. järjenkäyttö sallittua täälläki.
oishan se varmaan sen arvoista kun antasit tulla rimpsussa kaikki ne vittuilut mitä oot tänne jo kirjottanut. ainakin sulle sen arvoista, arvaas tulisinko ??
Ime vittuilut ittelles.