Minä olen juuri rakentamassa itselleni lämmitysjärjestelmää jonka pohjana on Kespes 15 kw kattila. Tykästyin siihen koska se oli edullinen ja sen toimintaperiaate vaikuttaa minusta viisaimmalta. Kespesin varastopesään mahtuu nyt noin 300 litraa klabeja , haketta tai pellettejä. Suurennan sen tarvittaessa. Minä tulen pääsääntöisesti käyttämään klabeja ja mahdollisesti tulevaisuudessa haketta tai pellettejä , kunhan saan rakennettu varastotilaa niille.
Olen lukenut Farmi.netistä pari ei niin rohkaisevaa jutta (http://www.farmit.net/fi/foorumi/keskusteluryhmat/viest i.asp?id=7195) ja jonkun rohkaisevankin kommentin.
Uskoisin että meidän systeemi ei nokea piippua , koska se on 120mm haponkestävää joka on eristetty erittäin hyvin. Pesäntäytön ajaksi puhalletaan paineilmaa piippuun ejektori periaatteella jotta ei saa savut naamalle.Kattila on myös hieman alimitoitettu ja käytetään ilman varaajaa jotta se koko ajan käy lämpimänä. Lämmin käyttövesi työnnetään kiertopumpulla talolle , jonka kellarissa on 200 litran varaaja vastuksella. Sillä lämmitetään kesällä käyttövedet. Lämmitettävää on 120m² asuintilaa ja 100m² hallitilaa jossa seinän mittaisia ovia avataan monta kertaa päivässä. Järjestelmää täytetään glykoli/vesi seoksella jolloin voin pitää kattilalämmöt korkealla (90-100° max. 120°) Homman pitäisi valmistua vuodenvaihteeseen mennessä.
Kerron kuulumisia kun saan lisää kokemusta.
Olen lukenut Farmi.netistä pari ei niin rohkaisevaa jutta (http://www.farmit.net/fi/foorumi/keskusteluryhmat/viest i.asp?id=7195) ja jonkun rohkaisevankin kommentin.
Uskoisin että meidän systeemi ei nokea piippua , koska se on 120mm haponkestävää joka on eristetty erittäin hyvin. Pesäntäytön ajaksi puhalletaan paineilmaa piippuun ejektori periaatteella jotta ei saa savut naamalle.Kattila on myös hieman alimitoitettu ja käytetään ilman varaajaa jotta se koko ajan käy lämpimänä. Lämmin käyttövesi työnnetään kiertopumpulla talolle , jonka kellarissa on 200 litran varaaja vastuksella. Sillä lämmitetään kesällä käyttövedet. Lämmitettävää on 120m² asuintilaa ja 100m² hallitilaa jossa seinän mittaisia ovia avataan monta kertaa päivässä. Järjestelmää täytetään glykoli/vesi seoksella jolloin voin pitää kattilalämmöt korkealla (90-100° max. 120°) Homman pitäisi valmistua vuodenvaihteeseen mennessä.
Kerron kuulumisia kun saan lisää kokemusta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Miksi ihmeessä???
varajasi veden lämmönvarauskyky huononee merkittävästi jos panet glygoolia sekaan...
Meillä on tulossa pikku kanala ja erillinen "vierashuone" myös saman lämmityksen piiriin. Myös ulkoportaat ja kellarin ajoluiskassa on lämmityskierto. Nämä eivät tietysti ole kokoajan päällä silloin ei riittäisi edes 150Kw. Glykoli huonontaa veden lämpösilsältöä jonkinverran mutta se myös suojaa korroosiolta. Pidemmän päälle se tarkoittaa että ei mene patterit tai lämmönvaihtimet tukkoon. Varaajaahan minulla ei tule , paitsi käyttövedelle , ja siihenhän pitäisi sekoittaa alkoholia! ;) Glykoolissa on pienempi pintajännitys joten se tulee vettä herkemmin ulos jos liitokset on tehty huolimattomasti.
minähän siellä farmitissa siittä kattilasta kyselin, kun ei ole kauheasti noita pannuja täälläpäin käytössä. mutta mitä olen kuullut "muualta" niin joillakin pelaa hyvin tai sitten ei... luulen että moni ongelma on piipusta peräisin eli jäähtyy/kostuu käyntijakson jälkeen yms.
tuollaista 25 kespessiä on suunniteltu laittaa 2000 litran varaajan jatkoksi, kun on aika työlästä lämmittää tuolla yläpalokattilalla.
tehtaalla eivät varaajaa suosittele mutta en näe mitään syytä poistaa sitä käytöstä, kun on vielä melko uusikin...
tuleeko muuten tuosta jatkosiilosta lisähintaa vai sisältyykö kattilaan, noitahan on niin monen kokoista?
lisähintaa siilosta. Minulla on nyt 60cm lisäsiilo ja aion käyttää sitä kunnes olen oppinut miten kattilaa käytetään. Se on helposti itse jatkettavissa. Huonona pidän sitä että ohjauskeskus termostaatteineen pitää rakentaa itse. Olisi ollut helpompaa jos kattilan mukana olisi tullut valmis järjestelmä.
Minäkin luulen että suurin osa ongelmista johtuu piipusta. Tai sitten siitä , että isännillä ei riitä hermo pelata kattilan säädöillä kunnes homma on hanskassa.
Minulle ei puiden lisääminen ole mikään ongelma , minähän olen hallissa jatkuvasti töissä ja kattila on heti seinän takana.
koneviesti lehdessä oli kerran juttua 100 kw kespesistä jonka varastosiiloon oli liitetty hakeruuvit sulkusyöttimellä, varasto oli 200-300 m3, poltti seassa kantoja ym roskia jotka pystyi laittamaan siiloon norm täyttöluukun kautta.
mutta kyllä tuolla 300 litrallakin lämmittää aika pitkälle, tuskin edes 2 täyttöä tarvii laittaa päivässä. meillä menee 250 m2:n 60-luvun talossa talvella - 0.25 pm3/vrk. kesällä noin viikko samalla määrällä.
Omassa talossani lämmitettävää alaa noin 250m2 ja talvikaudella puusta saatua energiaa kuluu 3-12kw/h ulkolämpötilasta riippuen (varaajan lämpötilaerojen mukaan laskettu). Kovimmille pakkasille kattilasi tuntuisi olevan teholtaan sopiva, jos siinä palaa "ikituli", mutta miten hoidat tehon säädön pienemmillä pakkasilla? Peltisillä tulisijoilla, joista palokaasut voivat mennä piippuun ajoittain erittäin kuumina ei mielestäni pitäisi käyttää metallisia sisäpiippuja, vaan tiili olisi paras(?). Vetoa rajoittamalla taasen puu ei pala täydellisesti ja savukaasujen mukana on aina pikeä, mikä tarraa piippuun oli se sitten mitä materiaalia tahansa ja eristetty miten tahansa. Naapurissa oli joku kattila missä paloi ikituli hiljalleen ja piipusta tuli aina jonkunmoinen käry. Nuohouksen jälkeen siihen tuli nokivalkea (piippu paloi kuin kynttilä), jonka jälkeen lämmitystapa muuttui. Tuossakin talossa oli metallinen sisäpiippu. Toivottavasti epäilyni ovat vääriä...
Toimii sillä tavalla että puhallin puhkuu ilmaa kunnes asetettu lämpötila saavutetaan. Silloin puhallus lakkaa ja ilmanottoaukko menee kiinni melkein kokonaan. Tuli sammuu kytemiseksi kunnes kattilatermostaatti kytkee puhaltimen taas. Kespessi tietysti aina pikeää piippua vähäsen , mutta kun saa säädöt kohdalleen , sen pitäisi olla kohtuullista. Kattilassa on tulipesä vuorattu tulitiilillä ja savukaasut yritetään pitää 200°. Pannu toimii tästä syystä ilman varaajaa ja on hieman alimitoitettu jotta kytemispalaminen olisi mahdollisiman lyhytaikaista. Kytevän puun määrää pystyy säätämään , korottamalla tai laskemalla tulipesän pohjaa , tiilien asentoa/paksuutta muuttamalla.
Piippu on myös eristetty reilusti (200mm vuorivillaa) jotta se pysyisi tarpeeksi lämpimänä.
Saas nähdä kuinka minun käy kun talvi tulee. Poltanko minäkin piippuni ja päreeni?
Saanhan minä tietysti vanhan öljypolttimen asennettu Kespessiinkin polttopuhaltimen tilalle jos tulee ylipääsemättömiä ongelmia puun/hakkeen kanssa.