Mietin tuossa yöllä, että toimin uusien ihmissuhteiden kanssa kuin ohuella jäällä. Tarkoitus on päästä jään yli joen toiselle puolelle...
Näin kävi sinunkin kanssasi mies.
----
Seison rannalla ja kokeilen kepillä jäätä, joka murenee ohuena, ei kestä astua. Odottelen jonkin aikaa ja menen uudestaan kokeilemaan samasta kohtaa. Jää murenee.
Odottelen taas ja sitten uudestaan kokeilemaan. Yhä ohutta.
Odottelen jälleen ja päätän vaihtaa kohtaa, josta kokeilla. Heikkoa, mutta otan pari askelta - jää rusahtaa rikki, jalat kastuvat, palelen...
Lopulta totean, että minun on mahdotonta löytää joesta se oikea kohta, jota pitkin pääsen toiselle puolelle ja luovutan.
- Ei sinne pääse, putoan jäihin jos yritän yksin. Siltaakaan ei näy.
Vastarannalla olet sinä, mutta et näytä minulle oikeaa reittiä jään yli tulemalla vastaan. Jään rannalle katselemaan. Katsoa saa muttei koskea.
Lähellä ja niin kaukana.
Muista minut, älä unohda.
Näin kävi sinunkin kanssasi mies.
----
Seison rannalla ja kokeilen kepillä jäätä, joka murenee ohuena, ei kestä astua. Odottelen jonkin aikaa ja menen uudestaan kokeilemaan samasta kohtaa. Jää murenee.
Odottelen taas ja sitten uudestaan kokeilemaan. Yhä ohutta.
Odottelen jälleen ja päätän vaihtaa kohtaa, josta kokeilla. Heikkoa, mutta otan pari askelta - jää rusahtaa rikki, jalat kastuvat, palelen...
Lopulta totean, että minun on mahdotonta löytää joesta se oikea kohta, jota pitkin pääsen toiselle puolelle ja luovutan.
- Ei sinne pääse, putoan jäihin jos yritän yksin. Siltaakaan ei näy.
Vastarannalla olet sinä, mutta et näytä minulle oikeaa reittiä jään yli tulemalla vastaan. Jään rannalle katselemaan. Katsoa saa muttei koskea.
Lähellä ja niin kaukana.
Muista minut, älä unohda.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Joskus riittää pelkästään se, että muistaa. Aika vie kaipauksen pois. Kun ei jaksa enempää.
"Katsoa saa muttei koskea."
Arvaa kuinka paljon haluaisin että tuo asia olisi toisin?!!!!?
Kuolen jos et kosketa minua..
Minä sain eilen pienen kosketuksen varastettua. Mutta toisenlaista kosketusta kaipaisin, mutta ei...se on mahdotonta.
Näytän sen kohdan sulle...
Yötä..
"I know that you been waitin' for it, I'm waitin' too
In my imagination I be all up on you
I know you got that fever for me hundred and two
And boy I know I feel the same my temperature's through the roof
Touch my body, put me on the floor
Wrestle me around, play with me some more
Touch my body, throw me on the bed
I just wanna make you feel like you never did."
niin rikkoutuvan jään alla oleva kylmä vesi ei haittaa. Osaathan uida? Naskalit silti mukaan, niin hankalissa kohdissa voi vetää itseään eteenpäin. Rakkauden luokse pääsee aina, jos vain on kärsivällinen ja avoin erilaisille lähestymistavoille.
Ongelma ei ole se, ettenkö osaisi tai tahtoisi neuvoa sinulle oikeaa reittiä, vaan se ettet uskalla vastaanottaa ohjeitani. Torjut minut ilkeästi kun meinaan ruveta kertomaan. Sinä itse valitset pysytellä siellä vastarannalla. En minä edes osaisi kertoa reittiohjeita oikeilla sanoilla, siinäkin tekisin jotain väärin sinun mielestäsi.
Sinua pelottaa lähteä kulkemaan, sinä pelkäät liikaa ja silloin suljet korvasi minun puheeltani. Kyllä minä sen tiedän. Tämä on minulle vaan vähän mahdotonta näin, kun sinä haluat etkä haluakaan. Ehkä minussa on kuitenkin jotain niin.. luotaantyöntävää, ja siksi sinä et pohjimmiltasi halua luokseni :-/ Vilkutellaan sitten vaan rannoilta.
Täällä rannalla taitaa sitten olla muitakin. Hän ei ole yrittänyt minua ohjeistaa, valitettavasti. Olisin kyllä vastaanottavainen, jos hän haluaisi luoda yhteyden. Hän muistaa varmasti, että aiemminkin kuuntelin aina ohjeensa tarkkaan.
Jos ohjeet ovat muunlaisia kuin "laita minulle viestiä/soita tms" voin harkita...
Ympäripyöreää, niin monelle sopivaa.
Joo niin kai sitten, rannat täynnä jengiä, kuka tietää...
Mitä voit harkita?
Yhteydenottoa, rautalangastako se pitää vääntää...! :D
No öö. Olisin voinut sanoa että soita. Sulla on mun numeroni ja mulla on tunnin verran aikaa puhua.
Eikä ole!
Niin se vaan on, että jokaisen on itse kuljettava omat polkunsa ja tehtävä omat yrityksensä, erehdyksensä ja johtopäätöksensä... Loppujen lopuksi jokainen on yksin.
Ei se nyt ihan noinkaan ole. Joskus tarvitsee jonkun joka kantaa, ainakin vähän matkaa.. auttaa pahimpien karikoiden ylitse. Mutta jos ei uskalla luottaa tai turvautua kehenkään, on varmasti yksin.
Juu juu :).
Mutta ei kukaan voi toisen puolesta päätöksiä tehdä, eikä elää toisen elämää toisen puolesta.
Ei voi myös aina jäädä odottamaan toiselta reitin näyttöä. Tai jos on jo monta kertaa yrittänyt, jossain vaiheessa ei auta kuin hyväksyä.
Tuo on kyllä totta.
Mä taidan olla siinä hyväksymisen rajamailla nyt.. olenhan mä monta kertaa itseäni tarjonnut, puhumismahdollisuuksia tarjonnut jne. Eikä nyt puhuta vain tästä vuodesta.
Ehkä ois aika heittää hanskat tiskiin ja opiskella taas vähän itsekunnioituksen alkeita...
Luotsivene.
jäät sulaa...