Nykyajan hössötys

Onhan se noinkin.

Mulle oli hyvä kun sain puolivuotiaalle "käyttöohjeen" eli aikataulun. Aika jännä miten kellontarkasti vauvalla oli nälkä, väsy tms.
Lapun avulla sit jonkin aikaa elelin, kunnes se tietysti parin viikon jälkeen hävis jonnekin. Sitten oppikin paremmin lukemaan mikä vauvalla on hätänä, enkä minä ainakaan olis osannut aikatauluja kellekään kirjoittaa. Sitä vaan tunsi mikä toisella oli ongelmana.

Tunteella ja vaistolla.

Kyllä tutit ja pullot on Suomessa keitetty viimeiset 85 vuotta, jos ne ovat olleet alle ½-vuotiaan käytössä.

Toki jotain korpikyliä on maassamme tuolloinkin 85 vuotta sitten ollut, jonne hygieniasta tieto ei ole kulkenut. Sinä olet varmaan tuollaisen korpikylän asukas, joka ei sukupolvesta toisee ole kyennyt vastaanottamaan minkäänlaista oppia ja sivistystä?

Ei ennen vanhaan ollut tuttipulloja ollenkaan. Jos äiti ei kyennyt imettämään, yritettiin lapsen suuhun tuputtaa maitoa esim. lehmänsarven kautta. Tai sitten mummo pureskeli leipää suussaan pehmeäksi mössöksi, se pantiin rievun kulmaan ja annettiin lapselle imettäväksi.
Et tietystikään käytä valmisvaippoja, vaan käärit lapsesi riepuihin ja tiukkaan kapaloon. Ja heilutat sitä kehdossa niin kovaa, että varmasti nukkuu.
Neuvolat ja lääkärit ovat nykyajan kotkotuksia. Puhumattakaan lapsen ulkoilusta talvisaikaan.
Kyllä monet lapset silläkin hoidolla henkiin jäivät ja aikuisiksi kasvoivat. Eivät tosin yhtä monet kuin nykyopeilla hoidetut.
Pikkuvauvoilla on omat arvaamattomat rytminsä, joita tulee luonnollisestikin noudattaneeksi. Vähitellen niitä kannattaa kuitenkin yrittää mukauttaa muun perheen rytmiin.

Pullojen keittäminen yms on tullut kokemuksen kautta kun on huomattu että niin lapset pysyvät terveempinä ja hengissä. Päivärytmeihin on totuteltu siksi kun on huomattu että sillä tavalla koko perhe pääsee helpommalla. Rasvaamalla estetään ihon ärtyminen kosteudesta. Nämä ovat siis kokemuksen tuomia tapoja, joilla vauvan kanssa pärjää paremmin, ja näitä on noudatettu myös "ennen" eli viimeiset noin sata vuotta. Voit tietysti myös hankkia omat kokemuksesi ihan itse ja kantapään kautta yrityksen ja erehdyksen menetlmällä

Kuka käskee? Ei kukaan, jokainen tekee oman perhe elämnsä omalla tavalla, ei hössöttämiseen kukaan kehoita.

Nykyajan hössötystä on myös lapsen tarpeiden huomioonottaminen. Ennen noudatettiin tarkkoja ruokinta-aikoja, syliin ei pitänyt totuttaa eikä mennä vauvan ehdoilla.

En oo minäkään aina kaikkia keitelly taik tehny just ohjeiden mukaa, ja siltikään muksu ei oo ollu kipeenä kertaakaan.

Sanoisin hössötykseksi vain sellaista toimintaa, joka on turhaa ja haitaksi lapselle tai vanhemmille. Pullojen keittäminen tai rasvaaminen ei ole haitaksi kenellekään, mutta jos sitä tehdään pikkutarkasti uupumukseen asti, sitä voi sanoa hössötykseksi. Vauvan ehdoilla eläminen on ok niin kauan kun siitä ei uuvuta liikaa tai lapsi ei opi liian vaativaksi. Jos lapsen ylenpalttisesta huomioimisesta seuraa että lapsi vaatii huomiota koko ajan tai vanhemmat tuntevat nääntyvänsä lastenhoitoon, os kyseessä turha hössötys.

Sopivaa on sellainen hoito, että huolehditaan vastuullisesti lapsen kaikinpuolisesta terveydestä, mutta rennon joustavasti ja myös omia voimavaroja huomioiden.