Onnistuuko teiltä koskaan koulukuvat? Minulta kun ne eivät oikein ole koskaan ottaneet sujuakseen... Niitä pikkukuvia me ei ees olla otettu sitten kutosluokan. Yh.
Oletteko te fotogeneettisiä? Kumman uskotte olevan totuus, se, minkä näette kamerassa vai sen, minkä näette peilissä?
Huomasin, että tarhan pientenpuolelta lähtien en ole hymyillyt kuvissa, vaan minulla on tosi yrmy ilme, mikä rumentaa minua ihan suunnattomasti. Parissa kuvassa sitten taas olen purskahtamaisillani nauruun, joten sekään ei ole kovin nättiä. Ja tässä tulee nyt hyvin pitkä ja tylsä koulukuvaus-historiani.
1. luokka: Tuijotan silmät puoliraollaan yrmynä kameraan. En ole nukkunut hyvin, joten todella tummat silmänaluset.
2. luokka: Tuijotan silmät puoliraollaan yrmynä kameraan.
3. luokka: Yksi harvoista onnistuneista koulukuvista niin luokkakuvan kuin omakuvankin osalta. Molemmissa silmät avoinna ja pieni hymy.
4. luokka: PASKIN LUOKKAKUVA IKINÄ. Tuijotan silmät raollaan sellanen "are you fucking kidding me" -ilme päällä, lisäksi minulla on huono ryhti ja hiukset pörrössä.
5. luokka: Katson kameran yli ja naamani näyttää turvonneelta ja silmät pieniltä.
6. luokka: Luokkakuva noh.. suhteellisen onnistunut. Katson kameraa silmät suurina, hämmästynyt ilme kasvoillani. Hiukset on hyvin. Omakuva taas on ihan paska, vannon, etten ole koskaan näyttänyt siltä! Ilme neutraali, mutta yh voi, joten olen tosi leveän oloinen kasvonpiirteideni osalta siinä...
Yläaste meni sitten taas hitusen paremmin. Omakuvat olivat niin hirveitä, etten niitä halunnut ollenkaan.
7. luokka: Katson kameraa neutraalin näköisenä, asento on hieman tylsistynyt. Olen silleen "tässä nyt otetaan sitä koulukuvaa".
8. luokka: Katson kameraa silleen "Vittu kuvaa jo", mutta muuten ihan ok.
9. luokka: Kasvoni ovat ihan nätit, minulla on ehkä vähän arka ilme kuitenkin. Reiteni näyttävät kuitenkin ihan kamalan läskeiltä ja angstaan koko ysiluokan miten läski olen ja laihdutan 8 kiloa melko huomaamattani.
Lukiossa tajusin hymyilemisen salat ja ne kuvat meni ihan hyvin!
1. luokka: Hiukset on hyvin, näytän laihalta, hymyilen vinosti, silmät on VIETTELEVÄSTI puoliraollaan ja katson kameraa silleen "Ota se kuva, naughty boy ;)"
2. luokka: Hymyilen sellaista naapurintyttöhymyä. Silmät hymystä sirrillään. Oh well, ihan hyvä. Omakuvakin meni ihan söpösti (tiedän, koska se tuli opiskelijakorttiini)
3. luokka: Hymyilen miltei olemattomasti, silmäni ovat melko pyöreinä. Näytän vähän hämmästyneeltä. Ihan ok, en ole sentään kovin rumana.
Yleensä ottaen olen sitä mieltä, etten ole kovin valokuvauksellinen ihminen ja minulle on näin ennen sanottukkin. Toisaalta rippikuvani menivät AIVAN USKOMATTOMAN HYVIN, ainoa vaan että yksi tyyppi tuli ja sanoi: "Et näytä yhtään iteltäs..." FUCK YOU. Mutta näytän ihan suhtkoht nätiltä niissä kuvissa, mitkä muut on ottanut minusta salaa, mutta selfieissä minulla on kaksi vaihtoehtoa:
a. HIRVIÖ!!!!1
b. America's Next Top Model
Kuvissa, joissa olen esiteini, näytän taas ihan vitun rumalle sekasikiölle. Se olikin toisaalta rumaa aikaa. Olin mielestäni näteimmilläni 3-5-vuotiaana, sekä lukiossa. Yritän nyt kyllä taas parantaa.
Olin jotenkin "pulleahko" siinä 8-10 vuotiaana. En siis ollut pullea, ei ollut kaksoisleukoja ja muita, vartaloltani olin ihan siro, mutta jotenkin vain kasvot...
Peilissä taas vähän riippuu näytänkö nätille vai en. Kotona yleensä olen ihan siedettävä, samoin kavereilla, samoin joissain yleisissä vessoissa. Koulussa olen taas yleensä ihan kamala hirviö, osin johtuu niistä kamalista valoista... Sama ruokakaupoissa. Luonnonvalossa olen ihan ok.
Jotkut sanoo, että kuvat kertoo totuuden, koska peilissä näemme itsemme peilikuvina ja saatamme tehdä ilmeitä, jotka saa meidät näyttämään paremmilta. Toisaalta taas kuva on pysäytetty hetki ja joku tyyppi saattaa ottaa sellainen ilmeettömän ja rennon ilmeen yrittäessään näyttää neutraalilta, mikä taas ei ole kovin neutraalia oikeasti, koska me ihmiset olemme niin ilmeikkäitä...
Oletteko te fotogeneettisiä? Kumman uskotte olevan totuus, se, minkä näette kamerassa vai sen, minkä näette peilissä?
Huomasin, että tarhan pientenpuolelta lähtien en ole hymyillyt kuvissa, vaan minulla on tosi yrmy ilme, mikä rumentaa minua ihan suunnattomasti. Parissa kuvassa sitten taas olen purskahtamaisillani nauruun, joten sekään ei ole kovin nättiä. Ja tässä tulee nyt hyvin pitkä ja tylsä koulukuvaus-historiani.
1. luokka: Tuijotan silmät puoliraollaan yrmynä kameraan. En ole nukkunut hyvin, joten todella tummat silmänaluset.
2. luokka: Tuijotan silmät puoliraollaan yrmynä kameraan.
3. luokka: Yksi harvoista onnistuneista koulukuvista niin luokkakuvan kuin omakuvankin osalta. Molemmissa silmät avoinna ja pieni hymy.
4. luokka: PASKIN LUOKKAKUVA IKINÄ. Tuijotan silmät raollaan sellanen "are you fucking kidding me" -ilme päällä, lisäksi minulla on huono ryhti ja hiukset pörrössä.
5. luokka: Katson kameran yli ja naamani näyttää turvonneelta ja silmät pieniltä.
6. luokka: Luokkakuva noh.. suhteellisen onnistunut. Katson kameraa silmät suurina, hämmästynyt ilme kasvoillani. Hiukset on hyvin. Omakuva taas on ihan paska, vannon, etten ole koskaan näyttänyt siltä! Ilme neutraali, mutta yh voi, joten olen tosi leveän oloinen kasvonpiirteideni osalta siinä...
Yläaste meni sitten taas hitusen paremmin. Omakuvat olivat niin hirveitä, etten niitä halunnut ollenkaan.
7. luokka: Katson kameraa neutraalin näköisenä, asento on hieman tylsistynyt. Olen silleen "tässä nyt otetaan sitä koulukuvaa".
8. luokka: Katson kameraa silleen "Vittu kuvaa jo", mutta muuten ihan ok.
9. luokka: Kasvoni ovat ihan nätit, minulla on ehkä vähän arka ilme kuitenkin. Reiteni näyttävät kuitenkin ihan kamalan läskeiltä ja angstaan koko ysiluokan miten läski olen ja laihdutan 8 kiloa melko huomaamattani.
Lukiossa tajusin hymyilemisen salat ja ne kuvat meni ihan hyvin!
1. luokka: Hiukset on hyvin, näytän laihalta, hymyilen vinosti, silmät on VIETTELEVÄSTI puoliraollaan ja katson kameraa silleen "Ota se kuva, naughty boy ;)"
2. luokka: Hymyilen sellaista naapurintyttöhymyä. Silmät hymystä sirrillään. Oh well, ihan hyvä. Omakuvakin meni ihan söpösti (tiedän, koska se tuli opiskelijakorttiini)
3. luokka: Hymyilen miltei olemattomasti, silmäni ovat melko pyöreinä. Näytän vähän hämmästyneeltä. Ihan ok, en ole sentään kovin rumana.
Yleensä ottaen olen sitä mieltä, etten ole kovin valokuvauksellinen ihminen ja minulle on näin ennen sanottukkin. Toisaalta rippikuvani menivät AIVAN USKOMATTOMAN HYVIN, ainoa vaan että yksi tyyppi tuli ja sanoi: "Et näytä yhtään iteltäs..." FUCK YOU. Mutta näytän ihan suhtkoht nätiltä niissä kuvissa, mitkä muut on ottanut minusta salaa, mutta selfieissä minulla on kaksi vaihtoehtoa:
a. HIRVIÖ!!!!1
b. America's Next Top Model
Kuvissa, joissa olen esiteini, näytän taas ihan vitun rumalle sekasikiölle. Se olikin toisaalta rumaa aikaa. Olin mielestäni näteimmilläni 3-5-vuotiaana, sekä lukiossa. Yritän nyt kyllä taas parantaa.
Olin jotenkin "pulleahko" siinä 8-10 vuotiaana. En siis ollut pullea, ei ollut kaksoisleukoja ja muita, vartaloltani olin ihan siro, mutta jotenkin vain kasvot...
Peilissä taas vähän riippuu näytänkö nätille vai en. Kotona yleensä olen ihan siedettävä, samoin kavereilla, samoin joissain yleisissä vessoissa. Koulussa olen taas yleensä ihan kamala hirviö, osin johtuu niistä kamalista valoista... Sama ruokakaupoissa. Luonnonvalossa olen ihan ok.
Jotkut sanoo, että kuvat kertoo totuuden, koska peilissä näemme itsemme peilikuvina ja saatamme tehdä ilmeitä, jotka saa meidät näyttämään paremmilta. Toisaalta taas kuva on pysäytetty hetki ja joku tyyppi saattaa ottaa sellainen ilmeettömän ja rennon ilmeen yrittäessään näyttää neutraalilta, mikä taas ei ole kovin neutraalia oikeasti, koska me ihmiset olemme niin ilmeikkäitä...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minulla ei sinänsä ole väliä sille, mikä kuva
on totta ja mikä ei. Kaikissa oma naama näyttää ei-kivalta.... Joku koulukuva muistaakseni on onnistunut ja auton aurinkoläpän peilistä näytän ihan siedettävältä.
Lukiokuvat menivät perseelleen nauramisen takia. Peilikuvissa taas näytän mielestäni nykyään sairaalta, koska olen syystä tai toisesta kalpea.
Sanoisinko, että koulukuvani ovat kohtalaisia, eivät huonoja eivätkä hyviäkään. Alakoulussa oli ärsyttävää, kun kuvaaja vaati aina yksityiskuvissa hymyilemään enkä minä tahtonut osata. Onneksi en ainakaan muista, että minusta olisi olemassa sellainen kuva, jossa minulla olisi erittäin teennäinen hymy. Yläkoulussa ja lukiossa koulukuvaajat ovat myös sanoneet, että hymyä huuleen, mutta eivät onneksi ole sitten niin kiven kovaan vaatineet sitä kuin alakouluaikoina. Yhdessä luokkakuvassa minulla taitaa olla vähän pää vinossa, mutta ihan hyvin luokkakuvatkin ovat yleensä onnistuneet.
En lainkaan osaa olla koulukuvissa! Ainoa mikä on jotekin onnistunut, on viidennen luokan kuva. Hiukset hyvin, semi ilme. Ainoa huono puoli taitaa olla se, että hampaani jotka valitettavasti näkyvät, ovat ylivalottuneen valkoiset ja vievät kaiken huomion. Good job, mutta hampaani eivät muuten ole mitkään erityisen kauniit....
Sitten selfiet.
Sama juttu ku fnfn:illä, joko fuckin kamala tai sit...no jaa ei mulla mitää supermalleja tuu heheh mut siis voin olla tyytyväinen.
Sitten:
https://www.youtube.com/watch?v=HO4e4nCYBEo
Älkää huoliko, vaikka linkkaankin tän ni se ei tarkoita että oisin luopunu j-popista sun muista hilpeistä biiseistä ja EENEERGIIAAsta, tä vaan on nii perf uhh
Minä en käynyt koulukuvissa enää yläasteella enkä siitä eteenpäin.