Voiman ulosotto

Pystyi tuolla minun traktorillanikin. Siinä vaan laitettiin siivapyörä koteloineen sinne taka pooriakselin päähän.

Mutta ei siitä ollut kyse, vaan tuosta traktorissani olevasta vivusta, jolla saadaan ulosotto pyörimään niinkin, että se pyörii vain tarktorin ollessa liikkeessä. Toisessa asennossa ulosotto pyörii niin, ettei ryskyä (puimakonetta) tarvinnut pitkin kyliä ajeluttaa.

v o a kirjoitti:

Pystyi tuolla minun traktorillanikin. Siinä vaan laitettiin siivapyörä koteloineen sinne taka pooriakselin päähän.

Mutta ei siitä ollut kyse, vaan tuosta traktorissani olevasta vivusta, jolla saadaan ulosotto pyörimään niinkin, että se pyörii vain tarktorin ollessa liikkeessä. Toisessa asennossa ulosotto pyörii niin, ettei ryskyä (puimakonetta) tarvinnut pitkin kyliä ajeluttaa.

Lue lisää

Aikoinaan kyläsepät tekivät peräkärryjä kuorma-auton raadoista. Koppi, moottori ja rungon etuosa pois ja tilalle hitsattiin vetosilmukkaosa. Traktorin voimanottoakseli liitettiin murrosakselilla kuorma-auton vaihdelaatikkoon. Vaihdelaatikon etupäässä oli erillinen suunnanvaihtolaatikko, koska voimanottoakseli pyörii eri päin kuin moottori.

Jos rattaat olivat sopivat jollain kuorma-auton laatikon vaihteella, perävaunun veto pelasi yksiin traktorin kanssa alussa mainitulla niin sanotulla ajovoimanotolla ajoipa mitä vauhtia tahansa tai peruutti.

Toinen vaihtoehto oli voimanottoakselin normaalikäyttö ja etsiä traktorin johonkin vaihteeseen sopiva vaihde kuorma-auton laatikosta, jonka keppi tuli pitkänä vipuna traktorin kuskin ulottuville. Se oli aika sompaamista sekä kytkimen tai kytkinten ja vaihdekeppien kanssa. Jos halusi mennä lujaa, niin iso vaihde kuorma-auton laatikkoon ja traktorin vaihdeaski vapaalle.

Riskinä oli että jostain voimansiirrosta paukahtaa paikat, koska systeemiin tuli iso vääntömomentti jos traktorin ja peräkärryn välitytykset eivät osuneet yksiin tai kurviin ajettaessa. Yleensä peräkärryn vetoa käytettiin kuitenkin vain niin liukkaissa oloissa, että joku pyörä suti.

Ajovoimanottoja oli eri nopeuksilla. Esim. Valmeteissa (700, 900, 702,...) voimanotto pyöri muistaakseni noin 7 kierrosta per ajometri, jolloin voimanottoon ja murrosakseliin tuleva vääntö oli kohtuullinen. Ferguissa taisi pyöriä vain pari kierrosta per metri, jolloin riski jonkun paikan hajoamiseen isompi kun momentti oli paljon isompi kuin Valmeteissa.

Muistan ajaneeni Valmettia ajovoimanotolla myös Ylö-heinänpöyhimen kanssa (sellainen jossa poikittaishihnoissa piikit). Sopivan isolla vaihteella voi ajaa pienillä moottorin kierroksilla. Jos ajoi tavallisella 540 r/min voimanotolla, joutui konetta huudattamaan suotta jotta heinä lensi, ja 1000 r/min voimanotolla pöyhin taas romisi helposti liikaa kun nostolaitetta käyttäessä piti painaa kaasua.

Peräkärryyn kirjoitti:

Aikoinaan kyläsepät tekivät peräkärryjä kuorma-auton raadoista. Koppi, moottori ja rungon etuosa pois ja tilalle hitsattiin vetosilmukkaosa. Traktorin voimanottoakseli liitettiin murrosakselilla kuorma-auton vaihdelaatikkoon. Vaihdelaatikon etupäässä oli erillinen suunnanvaihtolaatikko, koska voimanottoakseli pyörii eri päin kuin moottori.

Jos rattaat olivat sopivat jollain kuorma-auton laatikon vaihteella, perävaunun veto pelasi yksiin traktorin kanssa alussa mainitulla niin sanotulla ajovoimanotolla ajoipa mitä vauhtia tahansa tai peruutti.

Toinen vaihtoehto oli voimanottoakselin normaalikäyttö ja etsiä traktorin johonkin vaihteeseen sopiva vaihde kuorma-auton laatikosta, jonka keppi tuli pitkänä vipuna traktorin kuskin ulottuville. Se oli aika sompaamista sekä kytkimen tai kytkinten ja vaihdekeppien kanssa. Jos halusi mennä lujaa, niin iso vaihde kuorma-auton laatikkoon ja traktorin vaihdeaski vapaalle.

Riskinä oli että jostain voimansiirrosta paukahtaa paikat, koska systeemiin tuli iso vääntömomentti jos traktorin ja peräkärryn välitytykset eivät osuneet yksiin tai kurviin ajettaessa. Yleensä peräkärryn vetoa käytettiin kuitenkin vain niin liukkaissa oloissa, että joku pyörä suti.

Ajovoimanottoja oli eri nopeuksilla. Esim. Valmeteissa (700, 900, 702,...) voimanotto pyöri muistaakseni noin 7 kierrosta per ajometri, jolloin voimanottoon ja murrosakseliin tuleva vääntö oli kohtuullinen. Ferguissa taisi pyöriä vain pari kierrosta per metri, jolloin riski jonkun paikan hajoamiseen isompi kun momentti oli paljon isompi kuin Valmeteissa.

Muistan ajaneeni Valmettia ajovoimanotolla myös Ylö-heinänpöyhimen kanssa (sellainen jossa poikittaishihnoissa piikit). Sopivan isolla vaihteella voi ajaa pienillä moottorin kierroksilla. Jos ajoi tavallisella 540 r/min voimanotolla, joutui konetta huudattamaan suotta jotta heinä lensi, ja 1000 r/min voimanotolla pöyhin taas romisi helposti liikaa kun nostolaitetta käyttäessä piti painaa kaasua.

Lue lisää

muistan 80luvun puolivälin tienoilla saksan intikka 724 josa on 540/1000 voiman otto/ajo oli itetehty kippi kärry tehty k autosta niin eka traktorilla täyteen vauhtiin sitten ajovoiman otto päälle ja k auton vaihe päälle mentiin 57 lujenpaaki olis päässy jos olis pykältäny isonpaa mutta ei tohtinut soratiellä.

muistoja 80 luvulta kirjoitti:

muistan 80luvun puolivälin tienoilla saksan intikka 724 josa on 540/1000 voiman otto/ajo oli itetehty kippi kärry tehty k autosta niin eka traktorilla täyteen vauhtiin sitten ajovoiman otto päälle ja k auton vaihe päälle mentiin 57 lujenpaaki olis päässy jos olis pykältäny isonpaa mutta ei tohtinut soratiellä.

Lue lisää

Kyllä nyt on aika kullannut muistot. Ajovoimanotolla ei traktorin vauhtia voi lisätä, koska uo.akseli pyörii aina samassa suhteessa taka-akseliin. Jos kärryn veto olisi välitetty traktoria nopeammaksi, se työntäisi intikkaa laahanaan edessään. Sen sijaan 1000 kierroksen ulosotolla se vois onnistua, jos kärry on alun perin välitetty 540 kierroksiselle, mutta silloin ajetaan moottorivoimanotolla.

Vaihdelaatikko mies kirjoitti:

Kyllä nyt on aika kullannut muistot. Ajovoimanotolla ei traktorin vauhtia voi lisätä, koska uo.akseli pyörii aina samassa suhteessa taka-akseliin. Jos kärryn veto olisi välitetty traktoria nopeammaksi, se työntäisi intikkaa laahanaan edessään. Sen sijaan 1000 kierroksen ulosotolla se vois onnistua, jos kärry on alun perin välitetty 540 kierroksiselle, mutta silloin ajetaan moottorivoimanotolla.

Lue lisää

Ei tosiaan onnistu, kuten edellä oleva sanoi. Mutta miten on "Multi-Poweri-miehet", onko asia myös mahdoton MF:n kyseisilläkin versioilla? Onko multipowerissa jokin räikkä/vapaakytkin ja missä se sijaitsee? Onko teoriassakaan mahdollista saada ajovoimanotolla ja suurimmalla vaihdelaatikon pykälällä huippunopeutta aikaan ? Minä en ole koskaan ollut ferkunmies, joten en tiedä ferkusta sen enenpää kuin sika pohjantähdestä. Veikkaan silti että ei ole mahdollista.

Kyllähän noitaajovoimanottoja löytyy nykypäivänäkin taitavat vaan olla lisävaruisteita. Käytetään paljon esim turvesoilla kärryn kiskomiseen.