på mina barn tex.som klarar sig lika bra på både finska och svenska.När man man har vuxit upp på en svenskspråkig ort där 99 % av invånarna har svenska som modersmål är det inte lätt att lära sig ett främmande språk,som ju finska är för många.(ja,mina barn har finskspråkig pappa )
Som enspråkigt svenskatalande är jag så avundsjuk
inte så lätt
2254
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Samma här,man försöker ju sitt bästa,att lära sig ,finska är inte så lätt som många tror.Det är inte "gratis ",man får jobba hårt,och ändå fungerar det inte alltid.ALLA är helt enkelt inte så språkbegåvade,också modersmålet kan vara jobbigt.
Ruotsinkielinen tyttöystäväni 40 vuotta sitten kehui minun olleen ensimmäinen suomenkielinen, joka ymmärsi suhtautua positiivisesti hänen heikohkoon suomen kielen taitoonsa. Hänellä oli ollut lähellä 100% ruotsinkielinen kasvuympäristö ja suomea opittiin vain koulussa ja ilmeisesti puoliväkisin.
Olemme sittemmin avioituneet ja vaimoni on tehnyt työuransa suomenkielisissä firmoissa. Positiivinen kannustaminen ja huomioonottamisen ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä kielen oppimisessa. Suomen kieli-ilmasto on tänä päivänä äärimmäisen huono kieliosaamisen kehittymisen kannalta. Siksi Suomessa osataan tänä päivänä vähemmän kieliä kuin 40 vuotta sitten.
Just det ,och undervisningen i finska var urdålig,mycket bättre är den inte idag heller.De som lär sig finska i vardagen ,enligt naturmetoden,på gatan ,vet inte vilket privilegium de har.
Olemme siis samaa mieltä että suomen kieli on rikkaus ruotsinkieliselle.
Ruotsinkielinen oppii suomen kielen lähes äidinkielen veroisesti, hän oppi suomen kielen melkein itsestään koulussa hieman avittaen, eikä hän tule toimeen ilman suomen kieltä.
Suomenkieliselle EI ole MITÄÄN vastaavia etuja ruotsin kielestä. Suomenkielinen ei opi ruotsia äidinkielen veroisesti, hän ei opi sitä ympäristöstään itsestään, eikä hän edes tarvitse ruotsia Suomessa.
Hokemat ruotsin kielen rikkaudesta ja hyödyllisyydestä ovat täysin ilman perusteluja. Ainoat ruotsin kielen taitamisesta syntyvät hyödyt ovat keinotekoisia haittoja (virkamiesruotsi, pakkoruotsi) joita on lakiin kirjoitettu estämään suomenkielisten menestys tai toimiminen pelkällä suomen kielellä.
Suomen kieli on välttämätön ruotsinkieliselle ja siksi rikkaus. Ruotsin kieli ja suomen kaksikielisyys on kustannus joka luo velvollisuuksia mutta ei anna mitään vrt. pakkoruotsi, virkamiesruotsi.
Pakkoruotsi kustannetaan suomalaisten lasten ranskan, saksan, venäjän, espanjan ym. tarpeellisten kielien taidoista, jotka jäävät opiskelematta!
Rikkaus kantaa aina itse itsensä. Ruotsin pakollisuus on hyödyttömyyden seurausta.
Jos ruotsin kieli olisi rikkaus Suomessa, se kantaisi itse itsensä, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Jos ruotsin kieli kuuluisi suomalaiseen identiteettiin, suomalaiset osaisivat tai sitten he opiskelisivat sitä vapaaehtoisesti, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle.
Ruotsin pakottaminen koko kansalle alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus vaan rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen haitallisia vaikutuksia saa aliarvioida.
Siis missä ihmeen alueella olet asunut? Et ainakaan Suomessa ja tuskin Ruotsissakaan.
Nimittäin Suomesta ei löydy 99%:sti ruotsinkielistä aluetta! Ainoa vaihtoehto on joku Ahneidenmaan tai saariston pikku saari.
Ivår skärgård finns otroligt många byar som är 100 % svenskspråkiga.Är vi "SÄMRE MÄNNISKOR " för den skull ?
100%? Maailmassa ei ole paikkaa, jossa olisi 100% vain yhtä kieltä puhuvia. Ehkä joku alkuasukkaiden saari, johon ei muita päästetä. Minä toivoisin, että Suomi olisi 100% suomenkielinen, mutta toiveeni ei käy toteen, vaikka kuinka toivoisin.
Eihän minunkaan toiveeni todeudu, joten tasoissa ollaan. Mun puolesta joutaisit yksin luodollesi huutelemaan apua ihan millä kielellä tahansa.
Om det bor 8 svenskspråkiga människor på en ö.Då kan man väl säga att ön är 100 % svenskspråkig eller hur ?
Kyllä ruotsinkielinen aloittaja on aivan oikeassa sen suhteen että on elänyt puhtaasti ruotsinkielisessä ympäristössä. Tämä pätee erityisesti vanhempaan kansanosaan jonka ei tarvinnut lähteä työnhakuun muualle.
Saaristossa olen tavannut kalastajia, pienviljelijöitä ja vierassataman pitäjiä jotka todellakaan eivät osaa suomea kuin muutaman sanan. Mutta eivät he sen takia ole huonompia ihmisiä kuten eivät omat vanhempanikaan jotka osasivat vain suomea !
Det fattar språkfanatikerna aldrig att man kan leva sitt liv på svenska.Vi måste lämna vårt modersmål,vi måste bli förfinskade för att DUGA i fennoland.
Tack "yhdessä eteenpäin ",så är det.
Minä olen asunut koko ikäni Espoossa. Parhaat kaverit pienenä olivat naapurin kundit, jotka olivat ruotsinkielisiä. Kieli ei tarttunut, eikä sitä ollut geeneissä.
Koulussa olisin lukenut mieluummin pitkän saksan, mutta ruotsin takia se ei ollut mahdollista. Lomilla espanja olisi ollut hyvä kielitaito.
Ruotsia en ole tarvinnut missään. Ruotsinkieli on ollut vaikea opiskella. Samoin se tuntuu miinusmerkkisenä lompakossani, koska verot ovat turhan kielen takia niin korkeat.
Det fattar månka svenskspråkiga aldrig att man kunde välja ett annat språk att studera istället för svenskan som man inte behöver I största delen av Finland.
Nu har ju ingen sagt något positivt om tvångssvenskan,endast att det finns platser i Finland där människor lever sitt liv till största delen på svenska.Inte är det väl något fel på det ?
Obligatorisk svenska får gärna slopas,det är inte vår sak,era finskspråkiga representanter i riksdagen har alla möjligheter i den frågan.Det verkar bara som om den äkta viljan fattas.
Ei taida lainsäädäntö muuttua vaikka me tällä palstalla kuinka perustelisimme näkökantojamme. Ja jos muuttuu, niin aina on niitä jotka haluavat koulussa ja työelämässä oppia vaikkapa vieraita kieliä. Ja niitä, joiden mielestä evvk.
Edellisillä on vaan enemmän eväitä elämän repussa, mutta sen he ovat
itse valinneet.
In connection with the amendment of the General Upper Secondary Schools Act the Government committed itself to promoting the development of studies of Swedish as the second national language. The Government set as a target to give a positive picture of bilingualism and underlined the importance of knowing both national languages. During the reporting period, Swedish studies have been developed further. The National Board of Education is carrying out two major development projects to examine the sufficiency of teaching of Swedish in schools from the viewpoint of the Language Act, and to increase the motivation to study the language and to improve the attitudes towards it especially in Finnish-speaking schools. The projects are entitled Kansalliskielihanke – Nationalspråksutredningen ("Project on national languages", 2007–2009) and TOKI-hanke – TOKI-projektet ("Project to develop the position of the second national language", 2007–2010). One of the priorities of the TOKI project is to improve cooperation between Finnish-speaking and Swedish-speaking schools.
Jos tarkastellaan Suomen kuntia sekä Ahvenanmaan maakuntaa yhtenä kokonaisuutena, sehän on keskimääräisen kunnan kokoinen asukasmäärältään, ei maassamme ole yhtään 99-100 % ruotsinkielistä kuntaa.
Lähimpänä taitaa olla Luodon kunta, jossa ruotsinkielisiä 92%.
Det var fråga om små byar och inte kommuner och städer.
Ivardagslivet lever vi på tvåspråkiga orter sida vid sida och talar både finska och svenska.
"vid sida och talar både finska och svenska."
Totta, aidosti kaksikielisissä kunnissa voi käyttää kumpaa kieltä tahansa, ja hyvä niin!
Suurimmassa osassa suomen kuntia suomen osaaminen aivan välttämätöntä kun esim ruotsia ei kuule eikä puhuta missään.
Paikoin venäjä ja Viron kielisiä huomattavasti enemmän kun ruotsinkielisiä.
Om man behärskar finska mycket dåligt,då flyttar man nog inte till en enspråkigt finsk ort,och invånarna där har heller ingen egentlig nytta av obligatorisk skolsvenska.
Nåja,man vet förstås aldrig vart livets vågor för en.