Mieluumin luokassa 7-15 metriä kuin luokassa 30-100 metriä.
Listatkaa uppoumarunkoisten valmistajia
19+3=22
47441
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Miksi?
Hyvän uppiksen rakentaminen on aivan liian vaikeaa, koska ei osata. Ei Suomessa ainakaan. Koska kiire.
Polttoaine on vielä aivan liian halpaa suhteessa ihmisten elintasoon.
Senpä takia uppiksille ei löydy riittävästi kysyntää ja valmistajia on todella vähän.
Tosiasia kuitenkin on, että uppisten kysyntä tulee vielä kasvamaan. Polttoaineen hinnannousun myötä myös isojen liukuvien veneiden hinnat tulevat romahtamaan.
Toisaalta riikaus jakautuu epätaisaisemmin ja polttoaine ei koskaan kallistu niin paljoa etteikö siihen olisi ison veneen omistajalla varaa.
Mietipä sitä, että keskimääräinen ajoaika on kesällä 50 tuntia. Iso vene vie 200 l/h eli 10000l/kausi. Jos hinta olisi vaikka 3 eur/l niin ei polttoainekulu ole kuin 30000 eur.
Pelkkä veneen pitäminen maksaa parikymmentä tonnia ja jos veneen hinta on vaikka 2,6 milj, niin sen rahan hinta on huonollakin korolla 100000eur/vuosi. Lisäksi tavaran arvo laskee ainakin ekoina vuosina 150000/vuosi.
Jos siis on valmis maksamaan 260 000/vuosi pelkästä veneen pitämisestä, niin kai siihen voi 50 000 eurolla ostaa polttoainettakin. Siis rikas voi, ei köyhä.
Kuten huomaat, ison rahan matematiikka ei noudata samaan logiikkaa kuin kuukausipalkkaisen tiukka budjetti. Kyse on ylimääräisestä rahasta eikä siitä, miten se käytetään mahdollisimman taloudellisesti.
Missä ja kenellä veneily tuommoisilla luvuilla toimii? Eihän tuommoisessa ole mitään järkeä. En usko että edes jääkiekkoilija okisi noin epätaloudellinen...
Laita omat luvut esille, niin verrataan.
Ei tartte laittaa, jos et tiedä asiasta.
Eipä taida olla kuin Pauniaho joka tekee Norppaa. Tilauksesta saattaa saada jokun veneentekijän tekemään. Vanhojen Barlittien, MS 900, Albatross 26 ja 29, Tristan 300, Capella, Kala-Kalle, Maria ym. muotteja luulis löytyvän jostain.
Mitähän järkeä on käyttää jotain muottia, jonka materiaaleja ja lujuuksia ei ole koskaan laskettu? Uusiakin veneitä on satavilla.
Mitä se laskenta auttaa, jos vene on käytännössä hyväksi todettu??
Yleensä nuo laskemiset eivät tähtää mihinkään muuhun kuin materiaalin määrän minimoimiseen. Senppä takia nykyveneet monesti ovatkin täyttä guttaperkkaa.
Yleensä, kun ihmiset eivät tiedä, ne esittävät pontevia väitteitä, joita toistavat kuin uskonnollsta mantraa ja välttävät keskustelua argumenteilla, jotka perustuvat konkreettisiin asioihin.
Hyvä esimerkki on
"Yleensä nuo laskemiset eivät tähtää mihinkään muuhun kuin materiaalin määrän minimoimiseen. Senppä takia nykyveneet monesti ovatkin täyttä guttaperkkaa"
En usko, että me saamme aikaan aikuisten keskustelua siitä miksi materiaalin vähentäminen on järkevää myös asiakkaan kannalta.
Valmistaja hyötyy enemmän.
Jos haluaisi tehdä kevyen ja pienivastuksisen uppiksen, niin runko muistuttaisi hieman silitysrautapurkkaria mutta pitkällä kölillä. Ehkäpä vielä tuplakoneilla (2*20 hp) varustettuna.
Vanhat tunnetuimmat uppikset olivat aikanaan hyviä ja turvallisia jotka tulivat toimeen pienillä koneilla. Aika vaan ajoi niiden ohi kun kansa rupesi vaatimaan nopeutta ja samoja mukavuuksia kuin kotona. Päivitetyillä mukavuuksilla niille saattaisi löytyä kysyntää jatkossa kun polttoaineen hinta nousee riittävästi.
Niin, aika ajoi niiden ohi.
Asiakkat eivät pitäneet niitä hintansa arvoisina ja tuotanto loppui. Aivan sama tapahtui höyrykoneille, vaikka niissä on monta hyvää ominaisuutta.
Aina uppiksen omistaja, varsinkin myyjä muistaa kertoa miten vähän polttoainetta paatti kuluttaa tunnissa, jolloin kulutus vaikuttaa pieneltä, mutta ajettu matka huomioiden, ei olekaan enää niin halpaa. Ero on merkityksetön dieselillä varustetun liukuvarunkoisen kanssa ja silläkin voi ajaa hiljaa, jolloin kulutus/tunti putoaa.
Ei tainnut olla edes ala-asteella matematiikka vahvin oppiaine?
Sinulla on selvästi itsetunto ongelmia uppotukkisi kanssa.
Oikea uppis vie alle 0.5 litraa per maili dieseliä, näytä liukuva joka pystyy samaan!
Taisit huomata heti enteriä painettuasi, kuinka tyhmä väitteesi on.
Oikea uppis vie alle 0,5l dieseliä mailia kohti riippumatta kuormasta, kelistä, aluksen koosta tai rungon muodosta.
Jos kuljettava matka on esim 20nm, vie oma n 11m uppikseni sen taittamiseen hiukan alle 10l dieseliä. Vaastavasti alle 7m liukuva 130hv bensiinikoneella yli 26l polttoainetta. Toki matka taituu paljon nopeammin. Mutta kuka sitä vauhtia kaipaa?
Entä jos uppis onkin USS NImitz?
Eikö siinä vauhti ole jo ihan kiva.
Koska tiedämme, että se ei mene plaanissa, se kuluttaa alle 0,5l tiiseliä mailila.
Tai sinä olet väärässä
Nykyisen uppoumarunkoisen veneen n 4.000 nm lokikirjanpidon mukaan dieseliä kuluu melko täsmälleen 3,5 l / h @ 7,5kn. Veneen paino on noin 5tn.
Nykyisillä kermap. merikarhuilla on kiire pois vesiltä. Näin he pystyvät maksimoimaan satamassa vietetyn ajan. Kumpi on tärkeämpää veneily vai satamassa juopottelu?
Itse nautin uppiksella liikkumisesta. Kun vene kuluttaa vähän, niin voi liikkua minne huvittaa. Rennosti kiirehtimättä.
Uppoumarunkoinen vene on erilainen siinä suhteessa että ajaessa pystyy samaan aikaan esimerkiksi tekemään ruokaa ja harrastamaan kaikenlaista, mitä liukuveneessä ei tulisi mieleenkään. Helsingistä kun lähtee allu yhdeksältä niin ehtii kuitenkin Hankoon iltapitsalle, jos on vielä nälkä matkan kahvitteluista ja grillaustuokioista takakannella. mulla on ollut 7-8 solmun matkanopeus ja soppaa on mennyt keskimäärin 0,6 litraa maili.
Jaa, mulla menee kolme tuntia ja kahvit juon matkalla. Miksen muka voisi sitä keittää?
Pauniahojen Norppa 10, onko muitakin vielä valmistuksessa?
Mulla on työn alla uusi MS-900, 9 metrinen 3-kajuuttainen fiskari. Uusi Sole 45 hv moottori. Siitä saa edullisesti tukevan ja tilavan matkaveneen.
Mistä olet löytänyt rungon vai teetitkö Simolalla? Mainio vene.
Se oli sellainen "tee-se-itse" miehen projekti, josta ei tullut koskaan valmista. Nyt alaa olla valmis. Myydään sopivasti.
Plaanaavilla kurvaillaan sisäsaaristossa tai muuten tasaisissa vesissä. Avomeren mainingissa ei juuri plaanaavia veneitä näy, vaikkei maininki olisi isoakaan.
Myrsky-Janne. 500h, 1,5l/h, 5,5s. Huhtikuussa lähin, hätäseen ennätin jouluks maihin. Vuan nythän tuo järvi just jäätyy. Liukumiehet oli hometissa jo elokuussa. Mie oun hiukka hidas.
Jaa, mutta me, joilla on vene, ajatellaan niin, että ulkona ei ole kuin purkkareita ja yli 40ft liukuvia veneitä. Putputit on saarten suojassa.
Asia on justiinsa näin. Siinä kohtaa kun saaret loppuu ja mainingit alkaa plaanaavat kääntyy takaisin. Eipä tuolla maininkien seassa juuri muita näy kuin purjeveneitä ja uppiksia. Jos joku plaanaava sinne jostain syystä on eksynyt niin siellä se kiemurtelee uppoumanopeutta niin kuin muutkin.
No jos venettä haluu munan jatkeena pitää niin mikäs siinä,
suodaan se teille plaani miehille.
En ole ajatellut asiaa tuolta kannalta. Se varmaan johtuu siitä ettei koko ole koskaan ollut ongelma. Miksi sinulle koko on ensimmäinen, mikä tulee mieleen?
Jännä heitto.
Mietitäänpä hieman.
On olemassa tutkimuksia, joiden mukaan pitkät miehet ansaitsevat paremmin kuin lyhyet.
Toinen asia, joista on tutkimuksia osoittaa, että pitkät miehet ovat keskimäärin pitempiä kaikkialta.
Ei kaiketi ole yllätys, että veneen koko korreloi aika hyvin rahan määrän kanssa. Kukapa ei haluaisi isompaa tai parempaa venettä, mutta vain rikkailla on siihen varaa.
On pääteltävissä, että kalliilla veneillä liikkuvilla on isompi uloke haaroissa kuin halvoilla veneillä kulkevilla.
Nopea vene korreloi testosteronin kanssa, jolla taas ei ole aikuisiällä mitään tekemistä jorman pituuden kanssa. Mutta testoteronin määrä nuorella iällä sen sijaan vaikuttaa sen kokoon. Testosteronin määrä on hyvin erilainen eri ihmisillä, mutta keskimäärin korkea testosteroni nuorena korreloi testosteronin määrän kanssa vanhana.
Tällä hiukan leikkisällä päättelyllä voidaan olettaa, että nopeilla ja isoilla veneillä kulkevilla on isompi kuin hitailla ja pienillä veneillä. Nyt kuitenkin pitää muistaa, että tutkimusta ei voi käyttää muuhun kuin siihen tarkoitukseen mihin se on tehty. Tässä on useita tutkimuksia yhdistelty eikä mikään niistä ole tehty vertailemaan veneiden mallia ja jorman pituutta.
Paljon merkittävämpi tekijä on fyysinen kunto. Hyvässä kunnossa oleva näyttää paremmalta, sa enemmän piparia ja pystyy nauttimaan siitä.
Tuo viimeinen väitteesi fyysisestä kunnosta ei pidä paikkaansa. Ajatteleppa vaikka Ron Jeremyä, melko vatsakas mies, tuskin kovinkaan hyväkuntoinen, mutta on saanut enemmän piparia kuin yksikään suomalaismies.
Hyväkuntoisimpia veneilijöitä ovat melojat :)
Varmasti ainakin keskimäärin. Tosin kilpaurheilijat purkkareilla ovat varmasti myös aika timmissä kunnossa kuten myös soutajat.
Kaikkien huonokuntoisin - myös fyysisesti - porukka on varmaankin wannbeeveneilijät, jotka kirjoittelevat tänne pitkin yötä ja kertovat ostavansa heti huomenna 75 jalkaisen nelikätisen Prizessin ja kyselevät minkä värinen ankkuri on sopiva harmaaseen ketjuun :D
Ihmisillä on eri motiivit lähteä veneilemään. Siinäpä myös paattien kirjo. Isot kikulit mahtuu myös kajakkiin. Uppistahan tekee vielä esim.bella. Suurella mielenkiinnolla odotan ketä tuolla vesillä pyörii 10v päästä ja millä kalustolla.
Voihan siinä käyvä niinniin ettei käyhällä ole varaa sulkuja käyttää joskus jatkossa. Männäkesänä laskin ettäs pelkät palkkakulut oli 85€/sulutus. Kyllähän se hirvitti, tuli niitä käytettyä useammankerran.
Eipä ole merellä sulkuja näkyny.
Jos menet kaksi kertaa sulusta, niin palkkakulut pienenee puoleen.
Sääliksi käy näitä "merveneiliöitä" paskalillussa ruotsalisten kanssa rähisevät reviireistään. Meillä täällä sisävesillä on puhtaat vedet tilaa ja kahelit puuttuu.
Tuo sulutus hinta oli laskettu 850 sulutukselle.
Höveliä Joulua!
Jaaha sitä on avattu joulupullo.
Onko vaimo ajettu jo kirveen kanssa pakkaseen?
Eikö Nordhavn ainakin valmista ihan päteviä uppiksia, mukavasti vielä kahdella moottorilla...
Ei taida Nordhavneilla kysytyssä kokoluokassa olla kahta moottoria. Apukone kylläkin. Ja hintahan on kohtuullinen. Toisaalta voipi sitten lähteä huoletta ylittämän valtameria konevoimallakin.
https://www.facebook.com/896016117097231/photos/pcb.896057453759764/896057240426452/?type=1&theater
Tällainen Seamore Turussa, kellään tietoa?