Onko työssäkäyvä avopuoliso todellakin velvoitettu elättämään 100% toisen osapuolen, jonka tilanne on se, että mitään tukea ei tipu mistään eikä töitä ole tähän mennessä mistään saanut?
Opintotukeni loppui, mutta koska en ole valmistunut, en saa työmarkkinatukea vielä, enkä ilmeisesti jatkossakaan, koska puolisoni tulot ylittävät työmarkkinatuen saannin rajat.
En omista mitään eikä tililläni ole yhtään rahaa. Onko mitään mahdollisuuksia saada toimeentulotukea? Opintolainat olen nostanut enkä enää niitä saa, koska opiskelut ovat ihan pian loppu. Kuuluuko puolison hoitaa kaikki terveydenhoito-maksuni, opiskelusta koituvat kustannukset(gradun kansitus maksaa)? Entä jos hän kieltäytyy???
Olenko ainoa tässä tilanteessa oleva? Mikäli en, kertokaa mitä teen!
Opintotukeni loppui, mutta koska en ole valmistunut, en saa työmarkkinatukea vielä, enkä ilmeisesti jatkossakaan, koska puolisoni tulot ylittävät työmarkkinatuen saannin rajat.
En omista mitään eikä tililläni ole yhtään rahaa. Onko mitään mahdollisuuksia saada toimeentulotukea? Opintolainat olen nostanut enkä enää niitä saa, koska opiskelut ovat ihan pian loppu. Kuuluuko puolison hoitaa kaikki terveydenhoito-maksuni, opiskelusta koituvat kustannukset(gradun kansitus maksaa)? Entä jos hän kieltäytyy???
Olenko ainoa tässä tilanteessa oleva? Mikäli en, kertokaa mitä teen!
Vastaukset 10
Vanhimmat
ei tässä maassa ole vissiin mitään mieltä touhu taitaa olla jossain välissä niin kuin venäjällä ps vaasassa joku taksikuski sai puukosta kun kuskas jotakuta immeinen oli vissiin sitä ennen ryöstänyt rahalaitoksen vankilassa oppii ainakin sorvaamaan ja hitsaamaan
koita jos saat luokkahitsaajan paperit ......
nosta meteli jos palkka ei vastaa sitä mitä vaaditaan ei ihalaisetkaan mitään ilmaiseksi tee
ELI TAPA JOKU MULLKKU HINTTARI
Jos et voi saada mitään omaa rahaa mistään puolison hyvien tulojen vuoksi on vähintäänkin kohtuullista että puoliso sinua auttaa rahallisesti. Mikäs suhde se semmoinen on jossa ei toista tueta tarpeen tullessa, siinä ei ole mitään hävettävää tai noloa jos täytyy puolisolta rahaa pyytää, kerran hänellä sitä on ja yhdessä asuessanne et saa mitään yhteiskunnan tukia. Toimeentulotukea et todellakaan voi saada koska puolisosi on hyvin tienaava.
Jos puolisosi kieltäytyy auttamasta sinua rahallisesti, tiedätpähän minkälaisen pihiperseen kanssa asut yhdessä, kannattaa miettiä voiko niin auttamishaluttoman ihmisen kanssa asua. Te olette pariskunta niin hyvinä kuin huonoina päivinä. Jos toinen pystyy olemaan niin julma ja laskelmoiva, kylmäkiskoinen ja vielä työssäkäyvä hyvintienaava
eikä auta yhtään, ei se ole rakkautta. Jos toiselle on vain tärkeintä tuhlata rahat itsensä huvittamiseen, millaista käytöstä valitettavan paljon nuorilla pariskunnilla on nähtävissä, ei voi muuta kuin ihmetellä tienaavan ihmisen itsekeskeisyyttä. Sitten ollaan niin kiukkuisia kun pitäs ottaa se toinen puolisko huomioon. Kas kummaa kun silloin suututtaa kun pitäisi puolisoa auttaa ja ei saakaan käyttää kaikkia rahoja omiin huvituksiin. Kuinka pirullista elämää ja sitten alkaa puolison haukkuminen.
Et voi sellaiseen puolisoon koskaan turvata tosihädässä, ei ole oikein nöyryyttää toista ja käyttää toisen hädänalaista asemaa hyväksi.
Jos menet työmarkkinatuella työharjoitteluun niin siihen ei puolison tulot vaikuta millään lailla. Jos puolisosi on pihiperse, muuta omaan kämppään, saatpahan ainakin sossusta rahaa ja edes ihmisarvon. Mikään ei ole sen nöyryyttävämpää kuin tulla oman puolison halveksumaksi ja loukattavaksi. Jos puolisolta täytyy kerjätä, voi jo pakata laukkunsa, sillä sellainen ihminen on täysi sadisti ja narsisti.
Parasta olisi jos löytäisit työpaikan, vaikka hanttihommia jos ei muuta. Kaikki eivät voi mennä siivoustöihin esim. astman ja allergioiden takia, joten sellaiset ihmiset ovat hankalimmassa asemassa...
tälleen vaan tiedoksi.
...vastauksista! Kyse ei nyt oikeastaan ole siitä, etteikö puolisoni halua minua elättää ja auttaa, lähinnä siitä, etten haluaisi itse olla hänelle "taakkana". Ilmeisesti on pakko, mutta toivon, että voin sen tulevaisuudessa korvata ja maksaa sitten palkastani vuorostaan laskut ja "elättää" häntä. Mutta siihen haluaisin vielä puuttua, että rakkaus ei ole yhtä kuin yhteiset rahat. Ehkä se joillekin on, mutta itse toivon ja odotan sitä päivää, että voimme maksaa puoliksi yhteiset menot ja käyttää loput OMAT rahamme kuten itse haluamme. Itselleni oma raha=itsenäisyys. Nyt tunnen olevani täysin riippuvainen miehestäni, mikä syö omaa itsenäisyyttäni. Ja samalla ehkä suhdettamme. Mieheni ei ole koskaan valittanut siitä, että elän hänen siivellään, joten ongelma on ilmeisesti vain omassa päässäni.
Ja työnteosta vielä, että olen kyllä valmis mihin hommiin vaan, myös siivoomaan ja erilaisiin lyhyisiin työsuhteisiin. Tähän mennessä nekin ovat kaatuneet joko siihen, että minulla ei ole autoa, jota usein siivoojan työssä vaaditaan (ei edes ajokorttia) tai sitten esteenä on ollut se, että työpaikan sijainti ja työajat ovat olleet sellaiset, ettei julkisilla kulkuneuvoilla ole työpaikalle päässyt.
Hyvä uutinen oli se, että työmarkkinatuella tehtävä työharjoittelu ei ole sidonnainen puolison tuloihin! Kiitos tiedosta!! Aionkin heti lähteä metsästämään harjoittelupaikkaa, kun valmistun!
Ei yhdessä asuminen tarkoita välttämättä yhteisiä rahoja. Työttömyysrahoihin vaikuttavat vain samassa taloudessa asuvan henkilön tulot, jonka kanssa olet "avioliitonomaisessa" suhteessa. Miten työkkäri ikinä todistaa, että asutte avioliitonomaisessa suhteessa??? Ei mitenkään! Ei siis kannata ilmoittaa partnerista työkkäriin mitään. Oma kumppaninikaan ei ilmoittanut, ja saa tuet täysimääräisinä.
Mene töihin,kyllä siivoushommia löytyy.
En yhtään kadehdi teitä opiskelijoita!!
Mielestäni se on kunnioitettavaa, että jaksaa käydä koulua ja hankkia itselleen ammatin.
Itse lopetin koulunkäyntini lukion jälkeen. Olen siitä saakka ollut töissä, suht hyvällä palkalla. Työ ei ole mitään monipuolisinta, mutta viihdyn siinä kuitenkin.
Jos lähtisin nyt opiskelemaan, saisin kituuttaa koko opiskeluajan! Joutuisin myös ottamaan opintolainaa?! Ei houkuttele, koska en voisi olla varma että saisin töitä omalta alaltani valmistuttuani! Minulla olisi siis ammatti, mutta joutuisin ehkä kuitenkin palaamaan vanhaan työpaikkaani tekemään "paskatöitä".
Vituttaa tää opiskelu, lainaaki oon joutunut ottaan. Lopetan tän kesken, mutta mihin vois päästä töihin ilman tutkintoa?
Voin kertoa, että ei se tutkintokaan paljon auta siinä työnhaussa. Itseäni vituttaa että tuli opiskeltua vuosikaudet ja nostettua lainaa siinä uskossa, että raataminen ja kituuttaminen palkitaan työpaikalla tulevaisuudessa. Nyt näyttää siltä, että minusta tulee Suomen parhaiten koulutettu, ylivelkaantunut koditon...Opiskelu ei näytä siis kannattavan.