Edunvalvoja estää kuolinpesän yhtymän metsänhoidon!

Asiaa puhut! Itsellä kokemusta samasta asiasta. Kuolinpesää saattaa rasittaa yksi osakas, joka ei suostu mihinkään. Lain mukaan, vain jotkut myrskyn kaatamat puut voi myydä ilman kaikkien suostumusta. Metsätila kannattaa jakaa heti, jos oletettavissa ongelmia. Ja kun ei tiedä kuolinjärjestystä, parasta on selvittää kuka on kiinnostunut hommasta ja kuka rahoista!

Saattaisi auttaa kun pyydät edunvalvojalta tai edunvalvojan valvojalta kirjallisen vastauksen otaako se taloudellisen vastuun ,kun metsän tuotto alkaa kärsiä hoitamattomuuden takia.

Se totta, että metsät yhden omistajan nimiin ja päätettäviksi mitä tehdään.

Kuolinpesän jakaminen kannattaa kyllä tehdä mahollisimman pian, eikä pitää yhtymänä monen osakkaan kesken, koska jokaiselta osakkaalta vaaditaan hyväksyntä allekirjoituksen kanssa, jos vaikka puuta myydään.
sitä monimutkaisemmaksi asiat menevät, kun kuvioon astuu sekun vaimo lapsineen jolla ei ole metsätilalle mitää sukusuhteita, kuten lapsilla, jotka ovat vaarin lapsenlapsia ja perivät metsät, niin heillä on toinen asenne sukumetsiin.
Edunvalvojaa kannattaa välttää viimeiseen saakka, koska edunvalvojahan haluaa pelkästään rahastaa ja mitä tulee edun valvontaan, niin päämiehensä etuja kyllä valvoo, mutta päämiehen sukulaisten osalta puhuttaessa edut ovat kaukana.
Vähän on erikoista taloudellisen edun valvontaa, jos kielletään tekemästä yhtään mitään metsänhoitotöitä ilman edunvalvojan suostumusta.
Harvennus tarpeessa oleva taimikkohan siinä menee pilalle, vai meinaako edunvalvoja mennä taimikkoa hoitamaan, jos sen muilta kieltää.
Eikö lapsen oma eloonjäänyt vanhempi voi toimia lapsensa edunvalvojana.
Sehän on aika tyhmää ottaa edunvalvojaa, koska edunvalvoja alkaa heti rahastamaan.
Kukaan muista osakkaista ei ala kyllä metsänhoitotöitä tekemään ednunvalvojan astuttua kuvioihin, maksaa nyt satoja euroja, että saa tehdä taimikohoitotitä, jotka on tehty tähän saakka ihan virkistys mielessä ja ilman mitään kyselyjä muilta osakailta, joille se on sopinut oikien hyvin ja samalla on polttopuita kerätty palstalta ja sekin on sopinut ilman mitään erillisiä lupia, kunhan joku osakkaista vaan viitti tehdä, niin ihan vapaasti on saanut tähän saakka tehdä.
Eikä ole edes taloudellista järkeä tässä maksaa satoja euroja edunvalvojalle, että saa tehdä metsänhoitotöitä.
Sehän on ihan sama, kuin menet firmaan töihin ja maksat pomolle vaikka 500 euroa, että saat tehdä pari kolme päivää töitä ilmaiseksi.

Eikä kannata hankkia mitään edunvalvojaa omien vanhempien pankkkiasioiden hoitamiseen, jos eivät kykene niitä hoitamaan, kuten laskujen maksu ja rahan nosto pankkiautomaatista.
Sen voi vanhempien lapsi tehdä ihan hyvin, ei siihen edunvalvojia tarvita.
Eikös se edunvalvoja poistu kuvioista viimeistään, kun lapset ovat täysi-ikäisiä?
Joten siihen kuluu sitten 5 vuotta.

Kyllä kai sitä tuossa tilanteessa läkähtyy kuka tahansa, joka metsiä hoitaa stressinpoistomielessä, kun syksyllä maa kuurassa on mukava metsänhoitotöitä tehdä ihan harrastus mielessä, tehdä nuotio, paistella makkaraa, syödä eväitä ja nauttia luonnon hiljaisuudesta.
Voihan sitä nuotion tehdä, paistaa makkaraa, syödä evästä ja nauttia syksyisen luonnon hiljaisuudesta ja raikkaasta ilmasta, mutta mukava niitä metsätöitäkin on syksyisessä metsässä tehdä.
Sitten kuvioihin astuu täysin ulkopuolinen virastossa viihtyvä edunvalvoja, joka alkaa määräämään, että mitä metsässä saat tehdä ja jos saat niin joudut maksamaan siitä satoja euroja.
Kyllä siitä kuka tahansa hermostuu ja siinä tulee sellainen tunne, kuin ei omistaisi enää sitä metsää ollenkaan, jonka on vuosikymmeniä omistanut.

Asian ydinhän on se, että meillä on huono holhouslaki. Se sisältää paljon turhia säädöksiä. Aloittajan esimerkki on vain yksi monista. Oma kokemukseni (olen äitini edunvalvoja). Metsässämme (perikunta omistaa, äidillä on hallintaoikeus), jota olen hoitanut 30 v, oli puolella ha:lla lumituhoja. Hakkasin puut ja myin M:lle. Puuta kertyi 30 m3. Sitten kun tein vuositilin maistraattiin ja toimitin samalla tiliotteet, niin maistraatista moitittiin: Et ole anonut lupaa puiden hakkuuseen ! Lupaa en ole anonut, koska eihän siinä olisi mitään järkeä. Ensinnäkin lupa maksaa (140 e ?) ja toiseksi: Tuon luvan hinnan edestä tein töitä noin 3 työpäivää (pieniä runkoja).
Jos toimittaisin maistraattiin metsänhoitosuunnitelman, niin saisin sitten maksullisen luvan metsien hakkuuseen. Mutta eihän se mts takaa mitään, jos joku on epärehellinen ja haluaa panna metsät rahaksi. - Puiden ostajataho luottaa minuun eli puukauppa luonnistuu sen puoleen. Tein kauppoja metsästämme jo ennen kuin isä kuoli ja äitimme joutui holhouksen alaiseksi sairauden takia.
Holhouslain kummallisuuksia on monia. Von esim. ostaa ja myydä äidin arvo-osuustilillä olevia osakkeita vapaasti ilman lupia. Viime vuonnakin tein kauppoja useiden kymppitonnien edestä !
Aloittajan viestiin vielä sen verran, että kyllä metsänhoitotyöt voi tehdä vapaasti. Ei holhouslaki siihen puutu.

Nehän pitäisi panna kai holhoukseen , jos jo pelkkä lupa maksaa 140 €.

Näinhän siinä käy. Veljeni vaatimalla vaati yleistä edunvalvojaa. Edunvalvonnan kulut vuodessa yli 10.000 €.

Soittelin ostomiehelle. Totuus edun valvonnasta paljastuu sitä vaatineille kohta puoliin. Ensin tuli metsänarviointimaksu sen jälkeen leimikko myyntiin.Myyjänä edunvalvoja.

Nopeaa rahaa saa nopeasti, siihen se sitten jääkin. Kaikki nämä olisi voitu hoitaa oman toiminnan kautta "kotiin". Ei kelvannut.