Minulla on talossa lattioissa vesikiertoinen lattialämmitys, lisäksi on lämpöpatterit. Lämmitys on öljyllä, joten kiertojen lämpötiloilla ei ole juuri merkitystä. Lattialämmitykselle ja patterikierrolle on erilliset pumput ja suntit.
Ongelma on, että kun ulkoilman lämpötila vaihtelee, vaihtelee myös sisälämpötila. Varsinkin sään lämmetessä nopeasti, lattiat puskevat lämmintä päivän pari ja talossa on kuuma. Sään kylmetessä patterit antavat lämmintä ja lämpötila laskee vain vähän, ei mitenkään häiritsevästi.
Osittainen ratkaisu ongelmaan on pitää lattialämmityksen kierto niin viileänä, että lattioihin ei juuri varastoidu lämpöä. Joku 24 astetta kiertoon lähtevänä niin ok, mutta sitten ne lattiat eivät ole koskaan lämpimät edes pakkasella. Lattiat ovat betonia ja pinnassa kiveä, laattaa ja parkettia.
Patterikierrossa on automaattisesti säätyvä suntti. Toimii sinällään ihan hyvin ja tätä vielä terästää pattereiden termostaatit.
Jos tuon patterikierron laittaisi käsin vakiolämmölle (vaikka 40 °C) ja antaisi pattereiden huonetermostaattiten hoitaa yksin niiden ohjauksen ja laittaisin tuon autosuntin lattialämmitykseen. Mahtaisikohan toimia? Onko kenelläkään näin?
Ongelma on, että kun ulkoilman lämpötila vaihtelee, vaihtelee myös sisälämpötila. Varsinkin sään lämmetessä nopeasti, lattiat puskevat lämmintä päivän pari ja talossa on kuuma. Sään kylmetessä patterit antavat lämmintä ja lämpötila laskee vain vähän, ei mitenkään häiritsevästi.
Osittainen ratkaisu ongelmaan on pitää lattialämmityksen kierto niin viileänä, että lattioihin ei juuri varastoidu lämpöä. Joku 24 astetta kiertoon lähtevänä niin ok, mutta sitten ne lattiat eivät ole koskaan lämpimät edes pakkasella. Lattiat ovat betonia ja pinnassa kiveä, laattaa ja parkettia.
Patterikierrossa on automaattisesti säätyvä suntti. Toimii sinällään ihan hyvin ja tätä vielä terästää pattereiden termostaatit.
Jos tuon patterikierron laittaisi käsin vakiolämmölle (vaikka 40 °C) ja antaisi pattereiden huonetermostaattiten hoitaa yksin niiden ohjauksen ja laittaisin tuon autosuntin lattialämmitykseen. Mahtaisikohan toimia? Onko kenelläkään näin?
Vastaukset 14
Vanhimmat
kyseessä on se ettei verkostoa ole säädetty oikein.
"Joku 24 astetta kiertoon lähtevänä niin ok, mutta sitten ne lattiat eivät ole koskaan lämpimät edes pakkasella"
Kyllä meidän matalaenergiatalossa on lattiat lämpöiset ja tulee 2 kelillä kuuma. Tällöin sammutan sähkökattilan vastuksen ja lämmitän leivinuunilla. Betonilaatam regaointi kestää 12 tuntia.
Järjestelmää ei todennäköisesti ole säädetty kuten "siksi heiluu lämpö" kirjoittaa.
Jakotukkien säädöt, lattiaan menevän veden säätö (lämpökäyrät) ja sama patteriverkostoon tuntuu olevan tekemättä. Ihan kuin säätäisit huonelämpötilaa termareilla joka ei ole niiden tehtävä.
Kaksi lämmitymuotoa rinnan, joista yksikin on riittävä..eli laita patterit pois pelistä, ja anna lattialämityksen hoitaa homma, vain kovilla pakkasilla voisit ottaa myös patterit käyttöön.. näin se toimisi varmaan melko hyvin.
Lattialämmitys on hidassäätöinen koska lämpö varataan masiiviseen rakenteeseen. Tällöin ulkolämpötilan vaihtelut vaikuttavat hyvin hitaasta. Niinkuin automiehet sanovat: se ei ole vika vaan ominaisuus. Se vaan on näin.
Näin on jos lattialämmityksellä lämmitetään "laattaa" ja vain sen kautta asuintiloja. Mutta laittialämmityksen voi sähköllä toteuttaa myös oikein eli laittamalla kaapelit eristeen päälle välittömästi lattian pinnan alle. Tätä ei vain ole juurikaan vielä tajuttu.
Em. kaltainen lattialämmitys myös säästää nopean reagointinsa takia energiaa merkittävästi verrattuna "kuraan sotkettuihin vesiputkiin".
TeeOikein
on oikeassa. Aloittajalla on "kuraan sotketut vesiputket". Lähellä pintaa olevilla säätö on jonkin verran parempi.
Jaaha, tuli taas tää vakiohullu markkinoimaan ohutta lämpöä.
Ihan saman saa aikaan myös vesiputkilla, joissa on toisella reunalla kiiltävä folionauha. Niistä lähtee lämpöä vain toiseen suuntaa ja kun ne laittaa oikein päin, lämpenee vain lattian pinta, ei itse laatta.
terve ohut foliopito
On ihan turha käyttää talon seinissä lämpöeristeitä. Ei tarvita muuta kuin kiiltävät folionauhat jotka asennetaan oikein päin. Se estää lämmön kulkeutumisen väärään suuntaan samalla tavalla kuin lattiassa. Hölmöt ohutlämpömiehet eivät ole vielä tätä hoksanneet.
Juu, seinissä tapetin sijasta niistä folioista on hieman apuakin, heijastavat lämpösäteuyä takaisn huoneeseen. Mutta materiaalin sisässä, esim. siinä putken pinnassa, ei niillä ole muuta vaikutusta kuin lämmön parempi johtaminen folion suuntaan.
Mulla on tosiaankin yli 20 v. kokemus lattialämmityksestä.
Lattia on 90mm pasu betonivalu ja siinä parkettia ja mattoja pinnoitteena.
Lattialämmön olen itse säätänyt kuten vesikierronkin.
Minua ohjeistettiin säädöissä (oumam shuntti) että termostaatit täysille ja kierrolla etsitään oikeat lämpötilat ja sen jälkeen termostaatit kohdilleen.
Harvoin tulee tilanne että huonelämpö nousee liikaa ulkolämpötilan muuttuessa.
Tosin taloni on 90 luvun alun määräysten mukaan rakennettu ja eristetty mutta, silloin kun lämmitin öljyllä niin pääsin 2000-3000l kulutukseen ja lämmitettävää tilaa 180m2 30m2 varasto/konttori.
No niin
Lattia on siis 50 mm paksu "liittolaatta". Eli pinnassa on kohtuullisen ohut betoni, sitten Stryrox 100 mm ja alla valu, joka on samalla kellarikerroksen kansi.
En nyt oikein ymmärrä, että miksi sitten huonetermostaatit on asennettu, jos niillä ei ole mitään virkaa. Nehän aukeavat vasta lämpötilan laskiessa ja ovat kiinni silloin, kun huoneessa lämpötila ylittää asetuksen.
Mielenkiinnolla kuulisin, mikä ja miten tuo perussäätö tehdään oikeaoppisesti. Termarit täysille ja sitten käyrän asetuksella lämpötila kohdalleen?
Säätökäyrä vaikuttaa koko taloon. Virtaamasäädöt yksittäisiin huoneisiin eli siihen, missä suhteessa lämmitystehoa jaetaan rakennuksen sisällä.
Säädön ajaksi pitää termostaattisäädöt deletoida, toimilaitteet irti (jos on venttiilit normaalisti auki olevaa tyyppiä) tai vaikka ihan maksimiin säädettynä, etteivät virtaamaa rajoita. Sitten säädellään virtaamia niin, että kaikissa huoneissa on sama lämpötila. Tämän jälkeen säädöt takaisin henkiin (toimilaitteet paikalleen jne.).
Lattia varaa kyllä lämpöä, mutta vaikeaa uskoa, että noin ohut pintalaatta riittäisi lämmittämään taloa parin päivän ajan. Ettei vaan säätimessä olisi jokin viivästys päällä? Raskasrakenteisissa taloissa (esim normi kerrostalo) voi käydä sillee, että pakkasen lauhtuessa äkillisesti menoveden lämpötila tippuu, mutta seinärakenteet ei lämpenekään yhtä nopsaan -> huonelämpötila laskee.
Minulla on pelkka lattialammitys ja siina automaattishuntti., toimii hyvin.