Paljonko 300l varaaja kuluttaa...

Mikey

Olen tekemässä "sähköbudjettia". Minulla on kulutuslaskuri kiinni suunnilleen kaikissa härveleissä, mitkö ovat pistorasiassa kiinni.

Yksi asia vaan askarruttaa; osaako joku viisas sanoa montako kWh menee vuorokaudessa kun 300l varaaja on yösähkössä kiinni ja veden kulutus on n. 270l/vrk. Varaaja on 90-l alun teknologiaa keraamisella sisuksella.

Keksisivät semmoisia kulutusmittareita joita voi ruuvata sulakkeen ja taulun väliin!!!

70

40733

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Erottaja

      Pitäisi ensin vielä erotella läpimän ja kylmän veden kulutus ... lämmin kylmä vesi = 270l/vrk

      • Mikey

        Vaikea sanoa paljonko siitä on lämmitetyn veden osuus, mutta kertaakaan lämmin ei ole loppunut, ja varaajan sekoitusventtiili on kakkosella, joten jos tuo asteikko nyt on edes sinne päin, niin voisi kuvitella että tuosta vajaasta 300l:sta 20% on kuumaa vettä... Mene ja tiedä, mutta sanotaan nyt vaikka 150l kuumaa vuorokaudessa menee. Paljonkohan lämmitys vie?


      • pasi
        Mikey kirjoitti:

        Vaikea sanoa paljonko siitä on lämmitetyn veden osuus, mutta kertaakaan lämmin ei ole loppunut, ja varaajan sekoitusventtiili on kakkosella, joten jos tuo asteikko nyt on edes sinne päin, niin voisi kuvitella että tuosta vajaasta 300l:sta 20% on kuumaa vettä... Mene ja tiedä, mutta sanotaan nyt vaikka 150l kuumaa vuorokaudessa menee. Paljonkohan lämmitys vie?

        Kylmä vesi 5 astetta niin sillon tuo 150 litran lämmitys vie vajaa 9 kWh energiaa. Nyrkkinä vois olla että kulutetusta vedestä 40 % on lämmintä vettä.


      • Anonyymi
        Mikey kirjoitti:

        Vaikea sanoa paljonko siitä on lämmitetyn veden osuus, mutta kertaakaan lämmin ei ole loppunut, ja varaajan sekoitusventtiili on kakkosella, joten jos tuo asteikko nyt on edes sinne päin, niin voisi kuvitella että tuosta vajaasta 300l:sta 20% on kuumaa vettä... Mene ja tiedä, mutta sanotaan nyt vaikka 150l kuumaa vuorokaudessa menee. Paljonkohan lämmitys vie?

        Laskelmissa yleisesti käytetään lämpimän veden osuutena 40 prosenttia koko vesimäärästä.


      • Anonyymi
        Mikey kirjoitti:

        Vaikea sanoa paljonko siitä on lämmitetyn veden osuus, mutta kertaakaan lämmin ei ole loppunut, ja varaajan sekoitusventtiili on kakkosella, joten jos tuo asteikko nyt on edes sinne päin, niin voisi kuvitella että tuosta vajaasta 300l:sta 20% on kuumaa vettä... Mene ja tiedä, mutta sanotaan nyt vaikka 150l kuumaa vuorokaudessa menee. Paljonkohan lämmitys vie?

        Yleinen lämpimän veden määrä on laskennassa 40% veden kokonaismäärästä.


      • Anonyymi

        Helpoin lämpimän veden säästökeino on hankkia riittävän pieni varaaja.
        Aiemmassa sunnossa varaaja oli 15 l. Teinitkin varsin pian oppivat säästämään vettä.
        Molemmat osasivat ottaa pikasuihkun, muuten alkoi kuulua kova meteli.
        Energiaa kului: 4,2 kJ/l*15l*(70-5C) = 4095 kJ = 1,4 kWh

        Nykyisin käytössä on 50 l varaaja kuluttaa kertalammityksellä 3,8 kWh
        Lämpöhäviöitä on turha laskea sillä ne käytetään 100% tilan lämmitykseen.

        MMuuten myös keittiössä olevan jääkääpin hyötysuhde on 100% samasta syystä.


    • Vanhempi suunnittelija

      Minulla on hukkateholle arvio 100W, eli vaipan läpi häviää ympäristöön vuorokaudessa 2,4 kWh. Muu energian hävikki johtuu vain kuutetun veden määrästä ja sen lämpötilasta.

      • Anonyymi

        keitin 300 l kattilasa vettä ja laitoin l-vesi varaajaan,ei kuluttanut yhtään


    • Sähköä

      Kuluttaa n.15-20Kw vuorokaudessa, mikäli kaikki lämmin vesi kuluu vuorokauden aikana(300l)

      • Anonyymi

        korjaus: kWh.


    • Mikey

      Ok, nyt saatiin jonkinlainen haarukka, josta on hyvä laskea....

      ... Saisi joku vaan patentoida sen sulakkeen ja taulun väliin tulevan kulutusmittarin ;-)

      • muistelija

        Kulutusmittareita saa lainaksi ainakin muistaakseni vattenfallilta.Pannaan pistorasiaan ja pistotulppa päälle.


      • Mikey
        muistelija kirjoitti:

        Kulutusmittareita saa lainaksi ainakin muistaakseni vattenfallilta.Pannaan pistorasiaan ja pistotulppa päälle.

        Semmoinen mulla on, mutta kun pitäisi saada tauluun se mittari, varaajassa ei ole töpseliä...


      • 30/30
        Mikey kirjoitti:

        Semmoinen mulla on, mutta kun pitäisi saada tauluun se mittari, varaajassa ei ole töpseliä...

        Kyllä mittareita löytyy mikäli keskuksessa on tilaa. Onko keskus johdonsuojilla vai tulppasulakemallia?

        Jos on johdonsuojilla varustettu keskus ja kunhan on 5 yksikköä tyhjää tilaa niin siihen saa 3-v kWh-mittarin. Hintahaarukka 100-250 € (uusi).

        Sähkölaitoksien käytöstä poistettuja vanhoja mittareita saa ilmatteeksi mutta ne ei mitään koristeita ole ja vaativat tilaa.

        Tietysti ammattimies paikalle tekemään kytkennät!


      • tee kuitenkin itte
        30/30 kirjoitti:

        Kyllä mittareita löytyy mikäli keskuksessa on tilaa. Onko keskus johdonsuojilla vai tulppasulakemallia?

        Jos on johdonsuojilla varustettu keskus ja kunhan on 5 yksikköä tyhjää tilaa niin siihen saa 3-v kWh-mittarin. Hintahaarukka 100-250 € (uusi).

        Sähkölaitoksien käytöstä poistettuja vanhoja mittareita saa ilmatteeksi mutta ne ei mitään koristeita ole ja vaativat tilaa.

        Tietysti ammattimies paikalle tekemään kytkennät!

        kytkentä on ihan samanlainen teki sen itse tai kallis sähkäri joten kannattaa tehdä ite.

        siis ei oo mitään rakettitiedettä mittarin kytkentä! varaajalla ei edes vaihejärjestys merkkaa mitään kuten moottorikäytöissä.


      • Anonyymi
        muistelija kirjoitti:

        Kulutusmittareita saa lainaksi ainakin muistaakseni vattenfallilta.Pannaan pistorasiaan ja pistotulppa päälle.

        Lämminvesivaraajat on kytketty suoraan sähkökaapeliin, vain pienlaitteet saattavat olla pistorasian perässä.


      • Anonyymi
        tee kuitenkin itte kirjoitti:

        kytkentä on ihan samanlainen teki sen itse tai kallis sähkäri joten kannattaa tehdä ite.

        siis ei oo mitään rakettitiedettä mittarin kytkentä! varaajalla ei edes vaihejärjestys merkkaa mitään kuten moottorikäytöissä.

        Älä usuta laittomuuksiin! Jos kämppä palaa niin et saa vakuutusyhtiöltä killinkiäkään.


      • Anonyymi
        30/30 kirjoitti:

        Kyllä mittareita löytyy mikäli keskuksessa on tilaa. Onko keskus johdonsuojilla vai tulppasulakemallia?

        Jos on johdonsuojilla varustettu keskus ja kunhan on 5 yksikköä tyhjää tilaa niin siihen saa 3-v kWh-mittarin. Hintahaarukka 100-250 € (uusi).

        Sähkölaitoksien käytöstä poistettuja vanhoja mittareita saa ilmatteeksi mutta ne ei mitään koristeita ole ja vaativat tilaa.

        Tietysti ammattimies paikalle tekemään kytkennät!

        Käyttöveden lämmitykseen kuluu noin 4 -10kwh vrk meillä kun on 2 h talous jossa käydään suihkussa joka päivä. Ja muutenkin lämmintä vettä käytetään aika surutta päibisinkin kun olaan kotona.

        Asiantuntija


      • Anonyymi
        tee kuitenkin itte kirjoitti:

        kytkentä on ihan samanlainen teki sen itse tai kallis sähkäri joten kannattaa tehdä ite.

        siis ei oo mitään rakettitiedettä mittarin kytkentä! varaajalla ei edes vaihejärjestys merkkaa mitään kuten moottorikäytöissä.

        🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌
        Usein tällä kysyttyä
        Sähköpätevyydet ja työalueet
        Sähköturvallisuuslaissa on määritelty seuraavat sähköpätevyydet:

        sähköpätevyys 1, eli S1: kaikki sähkötyöt
        sähköpätevyys 2, eli S2: enintään 1000 V sähkötyöt
        sähköpätevyys 3, eli S3: sähkölaitekorjaus.
        Aiemmat, ennen vuoden 1996 lakimuutosta myönnetyt pätevyystodistukset A, B, C, D ovat edelleen voimassa annetussa laajuudessaan.


        Sähköpätevyystodistuksen myöntämisen edellytykset

        Pätevyystodistukset myöntää Henkilö- ja yritysarviointi SETI OyLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä.

        Jotta voit saada pätevyystodistuksen, edellytyksenä on:

        soveltuva sähköalan koulutus
        soveltuva sähköalan työkokemus
        suoritettu sähköturvallisuustutkinto.
        Sähköpätevyysluokkien pätevyystodistusten saamisen minimivaatimukset hyväksytysti suoritetun sähköturvallisuustutkinnon lisäksi ovat:

        Sähköpätevyys 2, eli S2: soveltuva perustutkinto, esim. sähköasentaja, ja sen jälkeen hankittu kolmen vuoden työkokemus sähkölaitteistojen rakentamiseen ja töiden johtamiseen perehdyttävistä töistä.
        Sähköpätevyys 3, eli S3: koulutus voidaan korvata soveltuvalla työkokemuksella.
        Sähköpätevyys 1, eli S1: vähintään teknikon tai insinöörin koulutus ja riittävän laaja-alainen kahden vuoden työkokemus
        Rajoitettu sähköpätevyys 1: yliasentajan erikoisammattitutkinto ja vähintään kuuden vuoden työkokemus.
        Lue vaatimuksista tarkemmin SETI:n sivulta.Linkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä

        Sähköpätevyys 3 -luokan työalue
        Luokan S3 pätevyystodistus on työalueeltaan laitekorjauspätevyys, eikä oikeuta tekemään rakennusten laajoja sähköasennuksia.

        Mitä sähkötöitä luokan S3 urakoitsija saa tehdä?

        Enintään 1000V:n sähkölaitteiden irrottaminen paikoiltaan, niiden uudelleen kiinnittäminen ja rikkoontuneiden sähkölaitteiden ja -kalusteiden vaihtaminen uusiin ovat S3-urakoitsijan työalueeseen kuuluvia töitä. S3-urakoitsija saa asentaa yksittäisen ryhmäjohdon keskukselta tai asennusrasialta korjattavaa tai uutena asennettavaa laitetta, esim. ilmalämpöpumppu, tai laitekokonaisuutta, esim. nosto-ovi, varten muuttamatta keskuksen rakennetta.

        Sähkötyöt, joissa joudutaan asentamaan useita sähkölaitteita ja kaapeleita asennuskokonaisuudeksi, eivät kuulu S3-urakoitsijalle sallittuihin töihin.


        Oikeutta tehdä sähkötöitä ei tarvita muutamassa poikkeustapauksessa:
        maallikkotyöt
        eräät muut erityistapaukset tietyin edellytyksin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 56 §):
        sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt: töiden tekijän on oltava riittävästi perehtynyt kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin
        maakaapelointiurakoissa kaapelin asentaminen ja peittäminen kaapeliojaan sähköurakoitsijan valvonnassa: työn tekijällä on oltava vähintään kahden vuoden kokemus kyseisestä työstä ja riittävät alan perustaidot
        vähäinen, kertaluonteinen sähkötyö, jos tekijällä on työhön oikeuttava pätevyystodistus, esimerkiksi yksittäisen pistorasian tai valaisinpisteen asennus
        tilapäisen sähkölaitteiston rakentaminen opetustarkoituksessa koulun laboratoriotiloissa, kun työtä ohjaa ja valvoo sähköalan ammattihenkilö
        sähköalan ammattihenkilön omaan tai lähisukulaisensa asuntoon tekemät sähkötyöt, eli niin sanotut kelpoisuustodistuksella tehtävät työt. Kelpoisuustodistuksen myöntää SETI Oy ja työlle on teetettävä varmennustarkastus.
        Sähköalan ammattihenkilö
        Sähköalan ammattihenkilön katsotaan olevan riittävän ammattitaitoinen valvomaan ja tekemään itsenäisesti koulutustaan ja työkokemustaan vastaavaa sähkö- ja käyttötyötä. Sähköalan ammattihenkilö on henkilö, joka on opastettu sähkötöihin ja lisäksi jokin seuraavista koulutus- ja työkokemusvaatimuksista täyttyy:

        suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
        suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
        suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä
        suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä
        hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.
        Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitekokonaisuuksiin kohdistuvasta sähkö- tai käyttötyöstä, esimerkiksi elektroniikkalaitteiden huolto- ja korjaustyöt, voidaan edellä luetelluista poiketen soveltaa lievempiä koulutus- ja työkokemusvaatimuksia. Tällöin riittävän ammattitaitoiseksi tekemään kyseisiä töitä itsenäisesti katsotaan henkilö, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustaidot. Jos henkilöllä on soveltuva sähköalan koulutus, on hänellä oltava sen lisäksi vuoden työkokemus kyseisistä sähkötöistä.

        Usein kysyttyä


    • herra huu

      minun 300 L jäspi varaaja otti vuorokaudessa 20.53 kWh kun se ensimmäisen kerran ladattiin tyhjästä täyteen ja 60 c -asteeseen. ryhmäkeskuksessa on 3~ kilowattitunti mittari mittaamassa pelkästään LVV :n kulutusta. ja vaikka ei kuluta yhtään vettä niin sähköä menee noin 3-4 kWh vuorokaudessa lämmön ylläpitoon.

      • sekaliköseoli?

        Sulla se varaaja ulkona?
        Vai lämmitätkö varaajalla taloa?


      • herra huu
        sekaliköseoli? kirjoitti:

        Sulla se varaaja ulkona?
        Vai lämmitätkö varaajalla taloa?

        ei se ulkona ole, ihan KHH :ssa. ja nyt kun kerran on alettu partaa pärisyttämään niin annettakoon tiedoksi että 1.6 - 8.8.13 ajanjaksolla on sähköä poltettu tuossa kikottimessa 253.51 kWh, ja tuosta pitää poistaa se "jyvälämpö" 20.53 kWh joka meni siihen ensimmäiseen täyttöön ilman kulutusta. eli todellinen kulutus on 232.98 kWh reilussa 2 kuukaudessa. ja tarkemmin kun miettii, niin kyllähän se on aika paljon. tällä kulutuksella menee vuodessa 1397.88 kWh (232.98 kWh x 6kk).


      • Anonyymi

        Pari asukasta: Varaajan lämpötilaksi riittänee 65-70 astetta. Normiperhe 4 hlöä ja saunailta: -80 astetta. Sekoitusventtiiliä säätämällä käyttövesi 55-60 asteen tuntumaan. Näin toimimalla käyttövesiputkistossa on riittävän kuumaa vettä bakteerien kurissa pitämiseen ja vettä riittää isommallekin porukalle. Poistuvan veden korvaa kylmä vesi joka sekoittuu jäljelle jääneeseen kuumaan veteen ja tuota sekoitusta varaaja taas lämmittää asetusarvoon asti. Varaajan eristyksen tehokkuudesta riippuu kuinka paljon lämpöä karkaa ja kuinka usein ja kuinka pitkäksi aikaa termostaatti lyö vastukset päälle. Loppu säästö onkin sitten lämpimän veden käytön määrästä kiinni. Mukavuudesta saa maksaa mutta kannattaako siitä tinkiä? Kerrostalossa kukaan ei mieti tai kyseenalaista vedenkäyttöään. Ei minuuttia pidempään tv:n tietoiskujen jälkeen eikä varsinkaan lämpimän ja pitkän suihkun aikana.


      • Anonyymi

        Uretaanilla tai vastaavalla eristetyn varaajan hukkalämpö eli vuoto on 100W/h luokkaa eli x24h = 2,4kWh vuorokaudessa x sähkön kWh-hinta. Laitoin LTO-koneen imemään varaajan sijaintipaikasta sen vuotolämmön omalta osaltaan lämmittämään kodin korvausilmaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pari asukasta: Varaajan lämpötilaksi riittänee 65-70 astetta. Normiperhe 4 hlöä ja saunailta: -80 astetta. Sekoitusventtiiliä säätämällä käyttövesi 55-60 asteen tuntumaan. Näin toimimalla käyttövesiputkistossa on riittävän kuumaa vettä bakteerien kurissa pitämiseen ja vettä riittää isommallekin porukalle. Poistuvan veden korvaa kylmä vesi joka sekoittuu jäljelle jääneeseen kuumaan veteen ja tuota sekoitusta varaaja taas lämmittää asetusarvoon asti. Varaajan eristyksen tehokkuudesta riippuu kuinka paljon lämpöä karkaa ja kuinka usein ja kuinka pitkäksi aikaa termostaatti lyö vastukset päälle. Loppu säästö onkin sitten lämpimän veden käytön määrästä kiinni. Mukavuudesta saa maksaa mutta kannattaako siitä tinkiä? Kerrostalossa kukaan ei mieti tai kyseenalaista vedenkäyttöään. Ei minuuttia pidempään tv:n tietoiskujen jälkeen eikä varsinkaan lämpimän ja pitkän suihkun aikana.

        Riippuu vielä onko yö sähkö vai jatkuva lämmitys tuohon varaajan lämpötilaan. Yleissähköllä riittänee vajaa 60c varaajan lämmöksi ja sekoitus täysin auki. Melkosta lotraamista jos vaatii 80c


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uretaanilla tai vastaavalla eristetyn varaajan hukkalämpö eli vuoto on 100W/h luokkaa eli x24h = 2,4kWh vuorokaudessa x sähkön kWh-hinta. Laitoin LTO-koneen imemään varaajan sijaintipaikasta sen vuotolämmön omalta osaltaan lämmittämään kodin korvausilmaa.

        100W/h ???? Yhtä järkevää on sanoa 100W/s. Tehohäviö on siis 100W joka tekee tunnissa 100Wh energiaa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pari asukasta: Varaajan lämpötilaksi riittänee 65-70 astetta. Normiperhe 4 hlöä ja saunailta: -80 astetta. Sekoitusventtiiliä säätämällä käyttövesi 55-60 asteen tuntumaan. Näin toimimalla käyttövesiputkistossa on riittävän kuumaa vettä bakteerien kurissa pitämiseen ja vettä riittää isommallekin porukalle. Poistuvan veden korvaa kylmä vesi joka sekoittuu jäljelle jääneeseen kuumaan veteen ja tuota sekoitusta varaaja taas lämmittää asetusarvoon asti. Varaajan eristyksen tehokkuudesta riippuu kuinka paljon lämpöä karkaa ja kuinka usein ja kuinka pitkäksi aikaa termostaatti lyö vastukset päälle. Loppu säästö onkin sitten lämpimän veden käytön määrästä kiinni. Mukavuudesta saa maksaa mutta kannattaako siitä tinkiä? Kerrostalossa kukaan ei mieti tai kyseenalaista vedenkäyttöään. Ei minuuttia pidempään tv:n tietoiskujen jälkeen eikä varsinkaan lämpimän ja pitkän suihkun aikana.

        Asunut kerrostalossa vuodesta 1985 ja tässä nykyisessä vuodesta 1998. Putkirempan jälkeen tähän seiskytluvun alun kerrostaloon tuli asuntokohtaiset vesimittarit. Sitten lämminveden kustannus nousi roimasti... (kylmävesi 5.20€ ja lämminvesi 18.40€). Kolmisen vuotta ainakin ollaan ihan 3kk välein saatu vesilasku ja sitä seurataa ihan tietotekniikalla! Joten ei voisi olla kauempaa tuo sun kommenttisi kerrostalojen hällävälistä. Säästöä tulee roimasti kun rupeaa säätämään sitä omaa vedenkulutusta. Osalla asukkaista ei ole edes perhekolmiossa pesukonetta vaan kaikki vaatteet pestään ilmaiseksi taloyhtiön pesutuvassa. Sekin on säästösyy. Itse muutin omaa suihkukäyttäytymistä mittareiden tulon jälkeen. Ja säästöä tulee kaikesta tästä satasia. Et ky sitä muuallakin seurataan sitä veden kulutusta. :-D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uretaanilla tai vastaavalla eristetyn varaajan hukkalämpö eli vuoto on 100W/h luokkaa eli x24h = 2,4kWh vuorokaudessa x sähkön kWh-hinta. Laitoin LTO-koneen imemään varaajan sijaintipaikasta sen vuotolämmön omalta osaltaan lämmittämään kodin korvausilmaa.

        Teho on watteja eikä mitään W/h.


      • Anonyymi
        sekaliköseoli? kirjoitti:

        Sulla se varaaja ulkona?
        Vai lämmitätkö varaajalla taloa?

        Jotkut käy suihkussakin

        Asiantuntija


    • 100 suomen markkaa

      1,5kw vastu syösähkössä kiinni ja 4-8h eri päivinä on vastus päällä eikä ikinä ole loppunut lämminvesi kesken.

      Eli jos olisi 400w 0,4kw vastus kiinni niin riittäisi hienosti .

      Onkohan 9v jälkeen riittävän nopea vastaus? meinaan 2004 vuonna on kysymys esitetty oliko markka aika silloin vielä ???????????????????

      • ei ollu

        Eurot tuli käyttöön 2002 ja markat poistuin 2003... jos oikein muistan.


      • Anonyymi
        ei ollu kirjoitti:

        Eurot tuli käyttöön 2002 ja markat poistuin 2003... jos oikein muistan.

        Mitä hyvää kokoomus on koskaan saanut aikaiseksi suomen kansalle
        Kansallinen Kokoomus
        Hallituksen saavutukset tähän asti, listaa saa päivittää

        - Leipomoiden lakiin säädetty yötyölisä poistetaan.
        - Eläkeikä nousee.
        - Työmatkakulujen omavastuu nousee 750 eurosta 900 euroon ja tilapäiset korotukset jäävät pois.
        - Määräaikainen työsopimus ilman perustetta.
        - Yt- ja lomautustilanteissa palkanmaksu katkaistaan viikossa.
        - Ensimmäinen sairauspäivä ilman palkkaa.
        - Potkut voidaan antaa ilman painavaa syytä.
        - Yt-velvoite pois alle 50 hengen yrityksistä.
        - Takaisinottovelvoite pois alle 50 hengen yrityksistä.
        - Työntekijöitä sitova paikallinen sopimus ohi luottamusmiehen.
        - Työehtosopimusten vähimmäissuoja heikkenee ja yleissitovuus uhkaa poistua.
        - Pakkolait voimaan - estää sopimasta lakia parempia työehtoja.
        - Lakko-oikeuden rajoitukset estävät työntekijöitä puolustamasta etujaan.
        - Lakkosakkoja korotetaan - myös henkilökohtainen sakko.
        - Poliittisten lakkojen kesto enintään 1 päivän.
        - Tukilakkoja rajoitetaan - vahvat alat eivät voi tukea heikompia.
        - Ruuvia kiristetään vain työntekijäpuolelta- työnantajan TES-rikkomuksiin ei
        kiristyksiä.
        - Ansiosidonnaisen työssäoloehto 12 kuukauteen.
        - Työssäoloehdon euroistaminen - heikentää osa-aikaisten ja pätkätyöläisten
        mahdollisuutta päästä ansioturvan piiriin.
        - Ansiosidonnaisen porrastus - 8 viikon jälkeen 20% leikkaus.
        - Omavastuupäivät 5 →7 ja lomakorvaus jaksotetaan.
        - Suojaosat pois - ei lyhyitä keikkatöitä työttömänä.
        - Lapsikorotukset pois
        - Vuorotteluvapaa lakkautetaan.
        - Aikuiskoulutustuki lakkautetaan.
        - Hallitus asettaa lainsäädännöllä palkankorotuksille katon.
        - Valtakunnansovittelijan kädet sidotaan, eikä sovittelusta voi saada viennin
        tason ylittäviä palkankorotuksia.
        - Muista myös kiky-sopimus vuodelta 2015 - maksanut palkansaajille jo yli 14
        miljardia euroa. https://kikykello.fi/
        - Väläytelty jo että tulevaisuudessa edessä sunnuntailisien ym. poistaminen.

        Ja "työväenpuolue" persut innolla muutoksessa mukana.


    • kari789

      Olihan se alkuperäinen kysymys jo varsin vanha, mutta tietääkseni yhä käytetään sekä vettä että sähköä ja nykyisillä energian hinnoilla tämä asiat kiinnostavat entistä enemmin.

      Esim minua kiinnostaa varaajien tyhjäkäyntihäviöt. Vanhempi suunnittelija antoi 300 l varaajalle arvion 100 W ja herra huu kokemuksen perusteella 3-4 kWh/24h eli 125 - 167 W. Oma mututietoni oli 150 W.

      Jotkut luulevat, että sähkölämmityksen hyötysuhde on 100%. Jos veden lämmitykseen riittää 400 W:n keskiteho ja tyhjäkäyntihäviö on 150 W, niin hyötysuhde on, ainakin kesällä,
      400/550 = 0,73 = 73 %

      Öljykattilan tyhjäkäyntihäviö on pienimmillään noin 250 W lämmitettiinpä sitä öljyllä tai sähköllä. Joku arvelee, että

    • 11+14

      täällä 2 aikuisella on keskimäärin mennyt 10-13 kWh vuorokauteen lämpimään veteen.

      • Anonyymi

        Meillä 2 aikuisen veden kokonaiskulutus on n. 55 litraa/vrk/hlö eli vuodessa veden lämmitys vie n. 1000 kWh yhteensä.


      • Anonyymi

        ✂️💼✂️👖✂️💼✂️✂️👖
        Puolustuskyvyttömiltä leikataan taas

        Ilmeisesti Purran "ohjauksella" on Juuson päätös leikata satojatuhansia
        kehityvammaisten oppimateriaaleista, vaikka oikeus perusopetukseen
        on turvattu Suomen perustuslaissa (❗️) , samoin kuin jokaisen yhtäläinen
        oikeus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta.
        Kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeus oppimiseen
        ei voi toteutua, jos heille välttämättömien oppimateriaalien tuottaminen
        lakkautetaan.

        Mihin tämä järkyttävä päätös oikein perustuu ❓


    • kari789

      10-13 kWh antaa keskitehoksi 420 - 540 W. Keskiarvo 480 W. Tuossa lienee mukana varajaan häviö, esim 150 W, jollon veteen jää 330 W ja se olisi henkeä kohti 165 W

      Luin juuri tässä foorumissa, että 600 W riittää normaalisti perheelle veden lämmitykseen. Jos 4 perheenjäsentä, niin kulutus olisi 150 W henkeä kohti. Kulutuslukemat vastaavat siis täysin toisiaan.

      150 W:n teholla vuodessa kuluisi henkeä kohti 1445 kWh. Se maksaa 12 sentin kWh hinnalla 173 €. Nelihenkiselle perheelle maksaisi 5 x 173 = 865 €. Kertoimena on 5, koska varaajan häviö vastaa yhden hengen kulutusta.

      Jos varaajan häviö on yhtäsuuri kuin yhden hengen kulutus, niin yhden perheen taloudessa veden lämmityksen hyötysuhteeksi tulisi 50%

    • KKivelä

      Lämminvesivaraajan häviö riippuu varaajasta, esimerkkitapaus:
      Asiakkaalle vaihdettiin uusi 300 l varaaja. Aikaisemmin kyseisessä tilassa ei ollut sähköpatteria vaan tila pysyi talvellakin parissakymmenessä plus asteessa.
      Varaajan vaihdon jälkeen seuraavana talvena tilaan jouduttiin lisäämään 400 W sähkölämmitin kun lämpötila tippui muutamaan asteeseen 15 asteen pakkasella.
      Tästä voi päätellä, ettei nykyisissä varaajissa ole kovinkaan isoa häviötä, suurin häviön aiheuttaja lienee lämpimän veden kierto ja eristämättömät tai huonosti eristetyt lämminvesiputket.

      • kari789

        Ei noilla tiedoilla voi kuitenkaan päätellä, miten suuri se uuden varaajan häviö on, ainoastaan että se on pienempi kuin vanhalla. Silti se voi olla kuitenkin mitä tahansa maan ja taivaan välillä eli on pelkkää mutua, joka ei kerro oikeasta arvosta mitään.

        Antaako patteri lisätehoa 50, 100, 200, vaiko 400 W ?

        Jos suurin häviö on kierrossa ja huonosti eristetyissä putkissa, niin silloin varaajan pienentyneellä häviöllä ei olisi juurikaan vaiutusta.

        Ja mitä tarkoittaa, KOVINKAAN ISOA HÄVIÖTÄ. 40, 100, 250 ?

        Varaajien häviöt eivät käsittääkseni ole juurikaan muuttuneet siitä, kun käyttöön otettiin polyureetaanieriste. Varaajan tulisi olla suuri sisältä, mutta kuitenkin pieni ulkoa, joten eristepaksuus on kompromissi.


      • Anonyymi

        Lämpimän veden kierto omakotitalossa on hyvin harvinaista.


    • 11+14

      Täällä Haato ei pidä kodinhoitohuonetta mitenkän turhan lämpimänä vaikka ei sitä ole erikseen lisäeristetty ja lattialämmitys saa olla päällä joten tuota lämpövuotoa ei liiemmin taida olla.

      • kari789

        Siis Haato pitää kodinhoitohuoneen lämpimänä, joten häviöitä on.
        Millä teholla tilaa lämmitetään ?
        Mikä on siitä varaajan osuus, 10, 40, 80 % vaiko mitä ?

        Tämäkin viesti on pelkkää mutua, joka ei anna mitään alkuperäiseen kysymykseen. PALJONKO 300 l varaaja kuluttaa.


      • ml213.
        kari789 kirjoitti:

        Siis Haato pitää kodinhoitohuoneen lämpimänä, joten häviöitä on.
        Millä teholla tilaa lämmitetään ?
        Mikä on siitä varaajan osuus, 10, 40, 80 % vaiko mitä ?

        Tämäkin viesti on pelkkää mutua, joka ei anna mitään alkuperäiseen kysymykseen. PALJONKO 300 l varaaja kuluttaa.

        Mutta, jos varaaja on sijoitettu oikeaan paikkaan, niin sen lämpövuodolla ei ole merkitystä.Niin, on yks hailee lämmitätkö huonetta osaksi varaajan hukkalämmöllä ja loput suunnitellulla lämpöjärjestelmällä. Punainen lanka on termostaatin toiminta/tarkkuus.

        Aikoinaan lisäeristin tuttavalleni varaajan ja lisäeristyksen jälkeen huoneen lämmitystehoa tuli nostaa, jotta haluttu mukavuus saavutettiin. Tärkeintä onkin saada hyödennettyä laitteiden hukkalämpö/ä.


      • punainenpilvi1
        ml213. kirjoitti:

        Mutta, jos varaaja on sijoitettu oikeaan paikkaan, niin sen lämpövuodolla ei ole merkitystä.Niin, on yks hailee lämmitätkö huonetta osaksi varaajan hukkalämmöllä ja loput suunnitellulla lämpöjärjestelmällä. Punainen lanka on termostaatin toiminta/tarkkuus.

        Aikoinaan lisäeristin tuttavalleni varaajan ja lisäeristyksen jälkeen huoneen lämmitystehoa tuli nostaa, jotta haluttu mukavuus saavutettiin. Tärkeintä onkin saada hyödennettyä laitteiden hukkalämpö/ä.

        Varaajan hukkalämpö saadaan hyötykäyttöön lämmityskaudella, ei muuna aikana.


      • Anonyymi
        ml213. kirjoitti:

        Mutta, jos varaaja on sijoitettu oikeaan paikkaan, niin sen lämpövuodolla ei ole merkitystä.Niin, on yks hailee lämmitätkö huonetta osaksi varaajan hukkalämmöllä ja loput suunnitellulla lämpöjärjestelmällä. Punainen lanka on termostaatin toiminta/tarkkuus.

        Aikoinaan lisäeristin tuttavalleni varaajan ja lisäeristyksen jälkeen huoneen lämmitystehoa tuli nostaa, jotta haluttu mukavuus saavutettiin. Tärkeintä onkin saada hyödennettyä laitteiden hukkalämpö/ä.

        Varaajan hukkalämpö tulee hyödyksi vain lämmityskaudella, ei muulloin.


    • 6 + 13

      Kari789 taitaa olla vajaaälyinen, 11 14 juuri kirjoitti, ettei haato pidä kodinhoitohuonetta lämpimänä. Alkuperäiseen kysymykseen ei voi antaa tarkkaa ja tyhjentävää vastausta, koska 300 litran varaajia on monentasoisia, joissakin on 30 mm styroksia eristeenä ja joidenkin koko ulkokuoren ja varaajasäiliön välinen tila on vaahdotettu täyteen uretaania. Joissakin on vaippavastukset ja joidenkin vastukset ovat vesitilassa. Ainut oikea vastaus on; 300 litran varaaja kuluttaa juuri sen verran kuin sen tarvitsee kuluttaa ja sen määrän saa selville varaajakohtaisella mittauksella.

    • kari789

      Luehan 6 13 nyt tarkemmin mitä tuolla edellä luki:

      Näinhän se oli:

      Haato ei pidä kodinhoitohuonetta mitenkään TURHAN lämpimänä..

      Siis pitää lämpimänä, mutta ei turhan lämpimänä.

      kari, vaikka onkin vajaa-älyinen, ymmärtää sentään lukemansa. Lämmin ja turhan lämmin ovat molemmat lämpimiä.
      Kumpikaan niistä ei tarkoita kylmää, vai mitä 6 13 ?

      • ei hukkalämpöä

        Jos varaaja ei pidä tilaa turhan lämpimänä, niin silloinhan siitä ei tule lainkaan hukkalämpöä, vaan ainoastaan hyötylämpöä. Hyötysuhde siis noin 100%.


      • alle50prossaa
        ei hukkalämpöä kirjoitti:

        Jos varaaja ei pidä tilaa turhan lämpimänä, niin silloinhan siitä ei tule lainkaan hukkalämpöä, vaan ainoastaan hyötylämpöä. Hyötysuhde siis noin 100%.

        Hyötylämpöä on vain lämmityskaudella.


    • Tapio Saari

      115
      150
      147
      193
      180
      133
      188
      160
      116
      96
      80
      109
      151
      Tässä vuoden kulutus 2 hlö:n talous syyskuu - syyskuu. Kesä- heinäkuussa kahdet suihkut ( poissa kotoa ) joten lämpöhäviöt varaajalla jotain 75 - 77 kW/kk

    • kari789

      Oikein hyvää tietoa. Mikä on varaajan koko ?

      Kesä-heinäkuun luvut ovat 96 ja 80.
      Miksi häviö olisi kuitenkin 75-77 kWh, jos kerran oltiin poissa kotoa ?

      Noilla luvuilla koko vuoden kulutus on ollut 1818 kWh.
      Jos häviö on 76kWh/kk, niin vuoden häviö on 12 x 76 = 912 kWh.
      Häviön keskiteho 76 / 30 / 24 = 106 W.
      Hyödyksi on saatu 1818 - 912 = 906 kWh. Hyötysuhde 49,8 %.

      Kulutus henkeä kohti kuukaudessa 912 / 10 / 2 = 45,6 kWh.
      Keskiteho henkeä kohti 45,6 / 30 / 24 = 63 W

      Neljän hengen taloudessa ja 12 kk kotona kulutus olisi
      12 x 30 x 24 x (0,106 4 * 0,063) = 3093 kWh.
      Vuoden kulutus maksaisi 12 sentin kWh hinnalla 371 €.

      Nämä kulutuslukemat lienevät aivan minimipäästä.

      • kierron häviöt

        Se 75-77 kWh häviö johtuu lämpimän veden kierrosta ja sen häviöistä. Itse varaaja ei tuota määrää hävitä ellei ole lähes eristämätön.


      • ei jymmärrä
        kierron häviöt kirjoitti:

        Se 75-77 kWh häviö johtuu lämpimän veden kierrosta ja sen häviöistä. Itse varaaja ei tuota määrää hävitä ellei ole lähes eristämätön.

        Sata wattia on siis mielestäsi suuri häviö?


      • Tapio Saari

        Varaajan koko 300 l
        Syyskuu 2011 - 2012
        Häviö on varaajan eristetyn vaipan häviö vaikka vettä ei käytetä.
        Käyttö perustuu kahden hengen "normaali" käyttö ( 5 - 7 kertaa saunassa 7 vk )


      • Anonyymi
        kierron häviöt kirjoitti:

        Se 75-77 kWh häviö johtuu lämpimän veden kierrosta ja sen häviöistä. Itse varaaja ei tuota määrää hävitä ellei ole lähes eristämätön.

        Harvassa omakotitalossa on lämpimän veden kiertoa.


    • 1+17

      Laita läpivirtauslämmitin jos varaajan häviöitä pelkäät.

    • käyttövesi maalämpö

      On ne nuo hirveitä sähkönkuluttajia nuo varaajat. olisi se kyllä ihan hirveää jos sellainen olisi pitäisi varmaan laittaa talo myyntiin kun sähkölaskut niin hirveät!

      Onneksi on energiatehokas, lähestulkoon ilmainen maalämpö joka tuottaa lämmintä käyttövettä todella halvalla, käytännössä ei maksa mitään. eikä tarvitse laskea miten paljon nyt menee sähköä kun sitä ei mene juuri ollenkaan!

      Pois vaan moiset varaajanperkeleet ja ekologinen energiatehokas maalämpö tilalle!

      • jokumuu

        Mihis se jääkaappi jäi...


      • 18+11 = ?
        jokumuu kirjoitti:

        Mihis se jääkaappi jäi...

        Tuleeko jääkaappikin maalämmön yhteydessä ilmaiseksi?


      • Anonyymi

        Maalämpö on tehokas ja MELKEN ilmainen, vain reilut 20 000 €.


      • Anonyymi

        Oliko se maalämpö ilmainen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maalämpö on tehokas ja MELKEN ilmainen, vain reilut 20 000 €.

        Juu, ja sähköäkin kuluu maahisten taloissa vaivaiset 15000 kWh. Eli lämmönkulutus 30 000 kWh/a ja 5000 kWh käyttösähköä päälle. Olettaen, että COP 3 puheet pitävät paikkansa.

        Säästö jopa 0 kWh/a verrattuna hyvin eristettyy suorasähkölämmitteiseen taloon.


    • Jammu5

      Mulla on 20l varaajassa 5MW vastus ja kyllä riittää lämmintä vettä, ihan kiehuvaa siis. Ja hyötysuhden on noin 159% ....

      • Anonyymi

        Miksei 200%?


    • Anonyymi

      minä olen laittamassa 200 l varaajan perään 10 litran pikkupöntön ja iso kylmäksi.

      riittää yhden miehen talouteen ihan satasella !

      ei ole isot häviöt eikä iso kulutus.

      • Anonyymi

        koemielessä laitoin tefalin kuumavesikeittimeen n 2 litraa hanasta ei nyt jääkylmää mutta putkissa seisonutta ja katoin n 4 minuuttia se oli polttavaa käsille.

        tiskivesi tulee helposti eikä ole turhia häviöitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        koemielessä laitoin tefalin kuumavesikeittimeen n 2 litraa hanasta ei nyt jääkylmää mutta putkissa seisonutta ja katoin n 4 minuuttia se oli polttavaa käsille.

        tiskivesi tulee helposti eikä ole turhia häviöitä.

        10 kertaa päivässä lämmittää pari litraa niin n1.3kwh menee vasta sähköä. Paljon vähemmän kuin varaajan hukkalämpö


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        10 kertaa päivässä lämmittää pari litraa niin n1.3kwh menee vasta sähköä. Paljon vähemmän kuin varaajan hukkalämpö

        jep, suihkuun vaan vedenkeittimen ja pesuvadin kanssa lotraamaan :D


    • Anonyymi

      Jerry kannu mukaan töihin ja patterin kylkeen päiväksi niin saa ilmaiseksi lämmintä vettä. Siitä niskaan mökkisuihkulla suoraan

    • Anonyymi

      historiallisten aloituksien nostoviikko näemmä alkanut...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mies kateissa Lapualla

      Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla
      Lapua
      116
      6010
    2. Poliisi tutkii murhaa Paltamossa

      Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta
      Paltamo
      32
      4107
    3. Olenko joka hetki

      Ajatuksissasi?
      Ikävä
      82
      3362
    4. Jos me voitais puhua

      Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä
      Ihastuminen
      18
      2996
    5. Jenna meni seksilakkoon

      "Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t
      Maailman menoa
      252
      2064
    6. Joo nyt mä sen tajuan

      Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?
      Ikävä
      88
      2004
    7. Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."

      Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui
      Maailman menoa
      43
      1817
    8. Mikä sinua ja

      kaivattuasi yhdistää ?
      Ikävä
      143
      1795
    9. Olipa ihana rakas

      ❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau
      Ikävä
      8
      1696
    10. Vain yksi elämä

      Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu
      Ikävä
      88
      1569
    Aihe