Vaimoni painaa 172kg

Ei tietenkään kannata erota, vaan mennä hänen kanssaan lääkäriin keskustelemaan lihavuusleikkaukseen pääsystä.

Ei erota kannata tommosen vuoksi. Käytte yhdessä puhumassa lääkärille ja saatte hyviä vinkkejä painon pudotukseen...

mun vaimo 182 eikä häntä tarvii nostella. menee ja kävelee ihan itse.

Voin sanoa, että on hyvin todennäköistä ettei vastaanotolla käynnistä ole todennäköisesti mitään hyötyä. Tai voi olla jos hänen avuntarpeensa on noin suuri ettekä vielä ole omaishoidontukea hakeneet niin sitten, mutta itse laihdutuksen suhteen todennäköisesti ei.

Miksi sanon näin?

Koska suuri valtaosa sairaalloisen ylipainoisista ihmisistä ei hyödy terveysneuvonnasta, saati sitten ravitsemuksen tarkastelusta. Tähän on hyvin yksinkertainen syy: ongelma ei ole tiedon puute. Lääkäri tai ravitsemusterapeutti voi tarjota tietoa ja keinoja onnistua, mutta niistä ei ole yleensä mitään hyötyä koska ihmisiltä puuttuu täysin MOTIVAATIO toteuttaa muutosta millään tavalla.

(Ja ei se että asian vuoksi on lähdetty vastaanotolle ei ole osoitus motivaatiosta.)

Valtaosa sairaalloisen lihavista ihmisistä tietää kyllä mitä heidän pitäisi syödä,
ja he tietävät myös miten heidän kuuluisi syödä, mutta eivät siitä huolimatta näin tee. Miksi?

Vastaus on HYVIN yksinkertainen: SE VAATII TYÖTÄ! Ja tämän suhteen ihminen, kuten muutkin nisäkkäät on rakennettu toimimaan mahdollisimman pitkälle energian kulutuksen suhteen minimi periaatteella. Kaikki ihmiset ovat geneettisesti laiskoja eivätkä tee yhtään mitään jos he eivät siitä hyödy. Samaan aikaan meidän fysiologinen nälän säätelymme koko ajan kehoittaa meitä syömään jos maha ei juuri nyt ole täynnä.

Tämä taas johtaa siihen että ihmiset säästävät energiaa tekemisessä ja tankkaavat sitä jatkuvasti ylimäärin. Tämän syklin muuttaminen edellyttää valtaosalta TIETOISTA käytösmallin muuttamista, mikä taas on TYÖTÄ!

Joten tämän kirjoituksen opetus on, jos henkilö ei ole millään tavalla ITSE MOTIVOITUNUT muuttamaan käytösmallejaan niin valtaosa tukitoimista on vain ajan ja resurssien haaskausta sekä itsepetoksen ruokkimista.

Mitä tähän tapaukseen tulee niin vaimosi suorituskyky on kyllä varsin huono. Tietenkin näin pelkän tekstine perusteella hankala arvioida, mutta on mahdollista että se on jo niin huono että leikkaava kirurgi ja anestesiologi voivat arvioida vaimosi leikkauskelvottomaksi. Tämä tarkoittaa sitä että todennäköisyys kuolla itse leikkaukseen kasvaa liian suureksi.

Lisäksi suomessa ei yleensä haluta leikata tälläisiä leikkauksia ihmisille, jota eivät ole millään tavalla MOTIVOITUNEITA omaan hoitoonsa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että jos henkil haluaa laihdutusleikkaukseen niin hänen pitää pystyä laihtumaan IHAN ITSE alkuun X määrän painoa, näin osoittaen että pystyy noudattamaan leikkauksen jälkeistä ruokavaliota.

Mikäli ei näihin asioihin pysty niin ei ole leikkauskelpoinen.

Joten ohjeeni on että mikäli vaimollasi ei ole minkäänlaista MOTIVAATIOTA laihtua, niin voit unohtaa koko jutun. Jos taas motivaatiota on niin sitä vahvistamalla ja sen päälle rakentamalla voi päästä eteenpäin, mutta jos ei ole niin mitään ei ole tehtävissä. Ja huom. motivaatio on AINA sisäsyntyinen asia, sitä ei voi kenellekään antaa.

noni! Siinä tuli oikein lääkärin suusta sama, mitä olen itsekin moneen kertaan sanonut tällä palstalla, eli: "Ongelma ei ole tiedon puute"! Juuri tuohon em. seikkaan on muutama itsekuriton läski yrittänyt tukeutua, piilottaakseen hauraan oman mielensä ja kehonsa hallintakyvyn.

Mites lihavuusleikkaus?