olenko narsisti?

heittäydyn usein pikkulapsen tasolle jos en saa mitä tahdon. esimerkkeinä se, että itken ja silloin tällöin huudankin.

olen pettänyt, varastanut rahaa, enkä ole maksanut takaisin. selittelen että olen jo muutenkin taloudellisesti ahdingossa. en tunne vastuuta.

olen riippuvainen läheisistäni enkä pärjäisi yksin. usein mielessäni pyörii ajatuksia, että minun olisi parempi olla sairaalassa muitten hoivattavana.

en kanna korteani kekoon yhteiskunnassa vaan elän tuilla. en tunne tästäkään asiasta vastuuta vaan voisin elää näin vaikka loppu elämäni.

minun ei ole vaikea katsoa ihmisiä silmiin. päinvastoin katson, jotta toinen tuntisi epävarmuutta seurassani sillä olen itse niin epävarma.

sallin itselleni tietynlaisia asioita joita voin tehdä, jotka kuitenkin kiellän muilta.

olen erityisen kiinnostunut muista ihmisistä ja heidän tarinoistaan.

määräilen usein. en pyydä vaan käsken.

en kysy täällä mahdollista narsismiuttani siksi, ettäkö se huolestuttaisi minua (en pidä itseäni narsistina), vaan siksi että olen huolestunut läheisistäni. tai no en huolestunut, mutta en jaksa heidän valituksiaan käyttäytymisestäni jatkuvasti.
258
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Jos olet nainen niin vastaus kuuluu: et ole narsisti vaan ehkä hiukan eksyksissä, kenties masentunut.
Jos taas olet mies niin vastaus on: olet narsisti!

Äänestä

jos sulla olisi narsistinen persoonallisuushäiriö, et epäilisi olevasi narsisti ja vaikka epäilisit, et olisi asiasta yhtään huolissasi. Narsisti ei pysty ollenkaan itsetutkiskeluun tai oman käyttäytymisen neutraaliin tarkasteluun. Narsisti ei kykene näkemään vikoja itsessään, vaan on aina loistava upea, tai sitten vieton uhri.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


20+11 kirjoitti:

heittäydyn usein pikkulapsen tasolle jos en saa mitä tahdon. esimerkkeinä se, että itken ja silloin tällöin huudankin.

olen pettänyt, varastanut rahaa, enkä ole maksanut takaisin. selittelen että olen jo muutenkin taloudellisesti ahdingossa. en tunne vastuuta.

olen riippuvainen läheisistäni enkä pärjäisi yksin. usein mielessäni pyörii ajatuksia, että minun olisi parempi olla sairaalassa muitten hoivattavana.

en kanna korteani kekoon yhteiskunnassa vaan elän tuilla. en tunne tästäkään asiasta vastuuta vaan voisin elää näin vaikka loppu elämäni.

minun ei ole vaikea katsoa ihmisiä silmiin. päinvastoin katson, jotta toinen tuntisi epävarmuutta seurassani sillä olen itse niin epävarma.

sallin itselleni tietynlaisia asioita joita voin tehdä, jotka kuitenkin kiellän muilta.

olen erityisen kiinnostunut muista ihmisistä ja heidän tarinoistaan.

määräilen usein. en pyydä vaan käsken.

en kysy täällä mahdollista narsismiuttani siksi, ettäkö se huolestuttaisi minua (en pidä itseäni narsistina), vaan siksi että olen huolestunut läheisistäni. tai no en huolestunut, mutta en jaksa heidän valituksiaan käyttäytymisestäni jatkuvasti.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu