Mieheni on muuttunut täysin pikkulapseksi. Pelaa tietokoneella, syö sipsejä ja karkkia jatkuvalla syötöllä, tuijottaa telkkua tuntikaupalla. Hän ei ole lainkaan kiinnostunut mistään, käy vaan töissä ja makaa sohvalla. Ei ollenkaan ole kiinnostunut omasta omaisuudenpuolikkaastaan eli kodista. Repsottava ovenkahva, koneitten huoltaminen, ikkunat, mikään ei saa häntä heräämään. En itse halua aina tehdä kaikkea, joten sanon sitten joskus, että vaikka lukko pitäisi vaihtaa. Ohjeet saa antaa perään, että katso onko tarjouksia ja mikä olisi sopiva malli. Siis oikeasti hän on täysin aloitekyvytön. En osaa edes selittää kaikkea, mitä tässä on ollut vähän isommankin mittakaavan asioissa. En niin kiinnittänyt huomiota tähän silloin kun tapasimme, meillä oli kyllä yhteisiä mielenkiinnon aiheita jne, mutta kaikki aktiviteetti liittyi vain johonkin viihteeseen ja kuluttamiseen. Olen usein ajatellut avioeroa, koska en tiedä jaksanko lopun ikääni katsella tuota vetelehtimistä, En aina haluaisi olla se, joka ehdottaa ja laittaa asioita tapahtumaan. Onko kenelläkään naisella kokemusta tällaisesta?
miehen vetelyys
55
1967
Vastaukset
- ei_tod_ole
Eropaperi sit vaan vetämään.
- VaahteramäenEemeli
Jaksaako kuitenkin pedissä pöllyttää rouvaa? Jos ei niin tilanne on huolestuttava...ja voit hankkia jonkun rasvanäpin remontoimaan ja rassaamaan sinuakin välillä..
- 13 + 13
Ai, kun miehesi elämä kuulostaa houkuttelevalta. Valitettavasti valitsin toisin: menin naimisiin, perustin perheen, ja kaikki oli mennyttä.
- voipäivää
Jos näin on, eroa. Älä laita muuta perhettä kärsimään marttyyriasenteestasi vaan vapauta heidät nauttimaan elämästä ilman masentunutta luoluovuttaja-kiviriippaa! Vaimosikin ansaitsee tilaa löytää miehen joka haluaa olla hänen kanssaan ja aktiivisesti osallistuu elämään ja arkeen omasta halustaan ilolla.
- Siksi on exä
Valitettavasti on kokemusta. Ex -mieheni oli juuri tuollainen,12v jaksoin yrittää,lopulta ymmärsin ettei toista voi muuttaa.
- lilliputtinen
Itsehän puolison olet valinnu. Jos et oo tyytyväinen ota ero. Mutta voisit kokeilla josko auttaa se että kerrot tilaavasi korjaajan ja hän maksaa laskun. Ja tilaa se korjaaja ja anna hälle lasku. Kummasti alkaa kiinnostaa kotityöt.
Mutta tuossa voi olla sekin, että sinä olet vieny hältä miehenä olon. Teet miehelle kuuluvat työt. Määräät ehkä kaikki kotia koskevat asiat. Tiedän monta miestä joita ei kotityöt kiinnosta enään kun ei saa mistään mitään päättääkkään. Vaimo päättää minkä väriset tai malliset asiat saa kotiin laittaa. Vaimo päättää missä huonekalut sijaitsee ym.
Ei kai teillä ole niin käynykkin. Jos on niin enpä ihmettele että ei tee mitään. Eihän se illoin ole hänen koti. Vaan vaimon koti.
Tuo sinun kannattaa ensin varmistaa ennen kuin uutta miestä kiusattavaksi otat.- miehen2014
Olen samaa mieltä lilliputtisen kanssa. Moni nainen määrää kotona kaikesta että mies ei enään tunne sitä edes kodiksi. Se on vain paikka missä käydään syömässä, naimassa ja nukkumassa.
- PRKL....
miehen2014 kirjoitti:
Olen samaa mieltä lilliputtisen kanssa. Moni nainen määrää kotona kaikesta että mies ei enään tunne sitä edes kodiksi. Se on vain paikka missä käydään syömässä, naimassa ja nukkumassa.
Nykyään miehet ei edes nai. Syöminen, nukkuminen jaTV rittää.
- tätsä
No meillä mies ei nukukaan. Syöminen riittää. Sitä tekeekin kuin projektina, on ihan plösö nykyisin. Tv:n ja tietokoneen ääressä kuppelehtii koko yön. Hyvässä lykyssä kittaa vähän alkoa. Rättiväsyneenä töihin ja kaikki kannustaa että kylläpä se tekee paljon perheen eteen kun on niin väsynyt. Just juu. Voiko nauruun kuolla..? :-D Voi kun kihloihin mennessä olis kristallipallo josta näkis mitä siitä ihanasta miehestä vuosien saatossa kehkytyy.
- M47_
Kodit, etenkin kerrostalossa, on kokolailla naisten reviiriä. Mies on helposti ulkopuolinen, jos nainen sivustaa ja päättää kaikki itse. Keittiö, kylppäri, olohuone, makkari - naiset päättää kaapin paikan.
Miehet tarvitsevat myös oman lokeronsa, jotta kokevat kodin omakseen. Paikaksi, josta kantaa huolta. Man cave taitaa olla termi kolmannella kotimaisella. Nojatuoli ei riitä, kuten ei omakotitalossa pelkkä autotalli tai kellarin askarteluhuone.
- fniw00
ota ero.. no kyllä ollaan itsekkäitä. keskustelulla ja anteeksiannolla sekä toisen kunnioituksella. ne asiat korjataan. eikä mllään erolla. se on lasku kaikille . sivullisillekin.
- fjcjcjxhcjxj
Miehellä voi olla testosteronin vajausta, googlaa oireet.
- Urpå
Kuulostaa masennuksen oireilta.
- lllllllllllf
Niinhän se voi ollakin. Mulla on kyllä tuollainen aloittajan kuvaama mies. Eikä kärsi masennuksesta.
- Jokp
Rakkautta on heterorakkautta, joka on luonnollista ja sitten on ulostepohjaista homorakkautta. Kyse on sairaudesta.
- norrrmaalijaluonnollinen
No mites se mun kumiankka....
- tuttua on
Ymmärrän, samaan ongelmaan olen törmännyt, Miestä ei kiinnosta mikään muu kuin "läppäri", ja kännykkä. Mitään ei suunnitella, mistään hän ei ota vastuuta. Kotityöt ei kiinnosta, vielä vähempi jonkun korjaaminen. Aloitteen, hankinnat ja aikataulut saan hoitaa itse. Lomista ja matkoista puhumattakaan.
Varasin lomani ja lähden reissuun. Ukolta en enää mitään kysele. Vastaus on aina sama, nyt en halua/ehdi puhua.
Etsin asuntoa ja sopivan löydettyäni, ukko saa jäädä sohvalle makaamaan. kaipa sitten herää, kun muuttoauto vie tavarani toisaalle.- 6 + 4
"kaipa sitten herää, kun muuttoauto vie tavarani toisaalle"
Näin tosiaan varmaan käy, kun voi miettiä omaa kivaa eikä tarvitse ottaa ketään muuta huomioon. Hän todennäköisesti ryhtyy asioihin, jotka eivät ikimaailmassa kiinnostaisi sinua. - Anonyymi
6 + 4 kirjoitti:
"kaipa sitten herää, kun muuttoauto vie tavarani toisaalle"
Näin tosiaan varmaan käy, kun voi miettiä omaa kivaa eikä tarvitse ottaa ketään muuta huomioon. Hän todennäköisesti ryhtyy asioihin, jotka eivät ikimaailmassa kiinnostaisi sinua.Ämmä mäkättää aina paskasista kalsareista, mutta ei viitti pestä niitä.
Ei Tässä löyhkässä kestä erkkikään, se on ero!!
- kyllästynyt
Sama tilanne täälläkin. Mies oli alunalkaen, tai näin ainakin luulin, ahkera mies jolla pysyy vasara kädessä ja jaksaa touhuta kaikenlaista. sitten ostettiin taloprojekti ja kappas,ideoita on vaikka millä mitalla mutta valmista ei tule mistään, ei sitten millään. olen jo läpeensä kyllästynyt vuosia kestäneisiin eri remppoihin,itse olen ostanut jopa näihin tarvikkeet kun välillä on valitettu että on siitä kiinni edístyminen ja apulaisiakin miehelle löytyisi, mutta ei kun ei. hommat vaan seisoo..syitä löytyy kysyttäessä monia. myös arkipäivän hommat jää omalle kontolle kuten vaikkapa kaupassa käynnit, kuten myös lomien suunnittelut, juhlapäivät, kaikki mihin tarvitaan vähänkin aikaa, vaivaa ja ehkä myös rahaa. omistaan mies ei osta edes partakoneen teriä vaan passuuttaa minut ne ostamaan.. suuttui viimeksi kun mainitsin että voisi ne edes itse ostaa. enkä minäkään varakas ole, työtön. jotenkin välillä on vedätetty olo. mutta paraneeko tuo sitten vaihtamallaakaan? kun noita muksujakin jo on tehty. jotenkin tuntuu että se ajatuksenjuoksu on miehellä tahmeaa, mikään ei mene niin kuin strömsössä hänellä ja monesti yrittää mennä sieltä mistä aita on matalin, ja sehän kostautuu, usein. Mikään epäonnistuminen ei minua enää hänen kohdallaan yllätä. Tämä tuntuu uppoavalta laivalta. Ehkä vain odotan sitä viimeistä niittiä.
- yytt
Voi miten tutulta teidän juttunne kuulostavat. Meillä takana reilut 15 vuotta; nelisen kuukautta sitten aloin vakavissani pohtia eroa ja tilanne näyttää nyt jo hyvin selkeältä. En jaksa miehen flegmaattisuutta, aloitekyvyttömyyttä, ruudun tuijotusta ja puhelimen räpläämistä -- ja kun siitä sanon, kuulen, ettei se ole mikään ongelma. En ymmärrä, miksei hän ole kiinnostunut minun kokemuksestani, kun kuitenkin sanoo rakastavansa ja haluavansa jatkaa avioliittoamme.
En vain enää jaksa kantaa pääasiallista vastuuta perheen asioiden viemisestä eteenpäin, kivojen juttujen suunnittelusta, lapsiin ja taloon liittyvien käytännön asioiden aikatauluttamisesta ja toteutuksen valvonnasta. En. Saan enemmän aikaan, jos olen yksin, kuin silloin, kun petyn toistuvasti siihen, ettei mies tehnytkään, mitä lupasi.- 2 + 11
"En jaksa miehen flegmaattisuutta, aloitekyvyttömyyttä, ruudun tuijotusta ja puhelimen räpläämistä"
Kuvittelet nähtävästi olevasi joku jumalatar. Jos mies haluaa olla kaikkea tuota, hänellä on siihen täysi oikeus. Sinä et määrää hyvän elämän objektiivisia mittareita.
"En vain enää jaksa kantaa pääasiallista vastuuta perheen asioiden viemisestä eteenpäin, kivojen juttujen suunnittelusta, lapsiin ja taloon liittyvien käytännön asioiden aikatauluttamisesta ja toteutuksen valvonnasta."
Sääli, että huomaat asian vasta lasten synnyttyä. - 6+15
2 + 11 kirjoitti:
"En jaksa miehen flegmaattisuutta, aloitekyvyttömyyttä, ruudun tuijotusta ja puhelimen räpläämistä"
Kuvittelet nähtävästi olevasi joku jumalatar. Jos mies haluaa olla kaikkea tuota, hänellä on siihen täysi oikeus. Sinä et määrää hyvän elämän objektiivisia mittareita.
"En vain enää jaksa kantaa pääasiallista vastuuta perheen asioiden viemisestä eteenpäin, kivojen juttujen suunnittelusta, lapsiin ja taloon liittyvien käytännön asioiden aikatauluttamisesta ja toteutuksen valvonnasta."
Sääli, että huomaat asian vasta lasten synnyttyä."Sääli, että huomaat asian vasta lasten synnyttyä."
Loistava tiivistelmä yhdessä virkkeessä näistä naisten "ongelmista"!
Näitten naisten mielestä sitten kun lapsi, elättäjä ja tarvittava status on hankittu, niin pitäisi voida heittäytyä lepäämään laakereilla ja työntää kaikki työ miehen vastuulle. Ei vain enää jaksa :)
Ensimmäisestä taas: flegmaattinen ja aloitekyvytön ruutuuntuijotus ei edusta kellekään toive-elämää. Pikemminkin hukattua elämää. Mutta ehkä se alkoi jo sieltä alttarilta sekin. - 17 + 10
6+15 kirjoitti:
"Sääli, että huomaat asian vasta lasten synnyttyä."
Loistava tiivistelmä yhdessä virkkeessä näistä naisten "ongelmista"!
Näitten naisten mielestä sitten kun lapsi, elättäjä ja tarvittava status on hankittu, niin pitäisi voida heittäytyä lepäämään laakereilla ja työntää kaikki työ miehen vastuulle. Ei vain enää jaksa :)
Ensimmäisestä taas: flegmaattinen ja aloitekyvytön ruutuuntuijotus ei edusta kellekään toive-elämää. Pikemminkin hukattua elämää. Mutta ehkä se alkoi jo sieltä alttarilta sekin."flegmaattinen ja aloitekyvytön ruutuuntuijotus ei edusta kellekään toive-elämää"
Se ei ehkä ole toive-elämää, mutta se voi olla parasta, mitä elämä tarjoaa.
AP:n tapauksessakin, mitä miehellä on odotettavana heti, kun hän nousee istumasta? Pelkkää stressiä, rasitusta ja ikävää.
- yytt
Ei yhteenlaskulla sitten käyny mielessä se vaihtoehto, että mies on muuttunut? Että kymmenen vuotta halusi elää perhe-elämää, mutta sitten alko nettaaminen kiinnostaa enemmän? Mutta hei, eihän vika voi olla miehen käytöksessä!
- syitä siellä täällä
Tarkoitat, että kymmenen vuotta VAIMO ja tälle tärkeät asiat kiinnostivat enemmän kuin netti? Samaa mieltä, että jossain on vikaa.
- kirriii
Olen samaa mieltä, että nyt pitää jotain muutosta tulla elämäänne, se kuulostaa masentavalta. Tässä ehdotuksia:
- puhu tänään miehellesi siten, että hän oikeasti kuuntelee. Ota pois sipsit ja kännykät ja sano että nyt on tosi paikka.
- sano että homma on nyt niin, että olet miettinyt asiaa pitkään ja joko nyt otetaan kotiin korjaaja joka tekee keskeneräiset hommat TAI sitten hän korjaa ne itse ja aloittaa työt välittömästi. Toivo myös, että hän ryhdistäytyisi. Kysy myös aidosti, että onko kaikki hyvin. Onko masentunut vai mikä on kun on muuttunut eikä ole oma itsensä kun makaa vain.
- jos vastaa jotain epämääräistä, niin sanot vain että tällä viikolla on asioiden muututtava tai alat oikeasti hermostumaan.
Nyt annat miehelle aikaa tehdä hommat tai hankkia korjaajan.
Jos muutosta ei tapahdu missään, ala järjestelemään omia asioitasi niin, että jos ero tulee, tiedät kuka lähtee kodistanne ja minne. Jos on lapsia niin tee ehdotukset miten niiden huolto ja hoito menee jatkossa. Ole itse aktviivinen älkäkä pilaa elämääsi tuollaisen lusmun kanssa - hellitä vähän
"En itse halua aina tehdä kaikkea, joten sanon sitten joskus... ...Ohjeet saa antaa perään, että katso onko tarjouksia ja mikä olisi sopiva malli"
Eli yleensä kyllä haluat ja olet valmis päättämään asioista ja kantamaan vastuuta? Kuulostaa vain siltä, ettet jostain syystä uskalla jakaa vastuuta miehellesikin, eli mikromanageroit. :)
Kyllä parisuhteessa asioiden tulee saada tehdä omasta halusta, eikä vain toisen komennuksesta. Eli jospa vähän hellittäisit sen sijaan, että yrität jatkuvasti kontroilloida kaikkea. Normaali ihminen tarttuu kyllä toimeen jos vain saa vapautta toimia ja päättää itse.
Näin siis siinä tapauksessa että haluat jatkaa sen miehesi kanssa ja oikeasti välität siitä. Jos taas ajattelet vain jonkinlaisen "projektisi" epäonnistuneen ja purat harmistustasi täällä, siihen miehesi on täysin syytön (mutta oman elämänsä pilaamiseen tietenkään ei). - kyllästynyt..
Aloittaja, tekstisi on kuin minun kynästäni aviota takana 10v. Ei ole sama mies enää. Painoakin tullut niin että huh huh.... en tiedä mitä tekisin/ sanoisin..
- parisuhteet riittää
Vaikea saada suhdetta uusille urille. Olen yrittänyt. Muutin poiskin ja sitten maanittelun ja suurten lupauksien jälkeen takaisin... Ylläri... mikään ei muuttunut. Mies haluaa elää kuin hotellissa, tehdä kotona vaan itelle mieluisia asioita ja odottaa, että minä hoidan kaiken ikävän, kuten ruokaostokset ja vessanpesun.. Marisee risoista sukista niin kauan, etten jaksa kuunnella ja hommaan uusia hänelle. Olen kuin äiti ja seksissä taas kuin toiveet toteuttava prostituoitu, tosin sillä erolla, että mulle ei makseta. Apua ei hae masennukseensa ja alkoholiongelmaan. Syyllistää ja manipuloi. 10v ja nyt riitti. Palautan tämän viisikymppisen aikuisvauvan takaisin peräkammariinsa kotitaloonsa.
- mekkk
Annappa miehen marista kuluneista vaatteista ihan rauhassa ja sanoppa seuraavan kerran että meneppä ihnan itse ostamaan ne sukat sieltä kaupasta ja se siitä. Kyllä aikuisen henkilön pitää itse ostaa vaatteensa ja se siitä.
- Pohdittavaksi
Aloittaja kommentoi: "Ei ollenkaan ole kiinnostunut omasta omaisuudenpuolikkaastaan eli kodista."
Aloittaja ja moni muukin nainen kommentoi täällä miten miehistään on tullut laiskoja ja saamattomia.
- Voisiko olla niin, että nämä miehet ovat kyllästyneet siihen, että naisella on kontrolli lähes kaikkiin kodissa tehtäviin valintoihin ja hankintoihin?
- Olisiko niin, että miehet kokevat, että heillä ainut tila kotona on siinä tietokoneen äärellä? Räjähtääkö vaimo, jos mies tuo rasvaisia autonosia tai muuta korjattavaa sisälle?
-Vaimo päättää huonekaluista, verhoista, imurista, kodinkoneista millaisia ostetaan?
- Ehkä miehet ovat yrittäneet asioita, mutta ne on lähes aina tehty väärin vaimon mielestä?
- Vaimo jyrää oman tahtonsa läpi, eikä mies jossain vaiheessa jaksa enää edes esittää eriävää mielipidettä välttääkseen riitelyn?
- Saako miehenne kiitosta ja ihailua hyvin tehdystä työstä vai haukut, että homman olisi voinut tehdä paremminkin?
Nämä kysymykset nyt ensimmäisenä tuli mieleen mistä miehen passiivisuus voisi johtua- pohdinnan_tulos
Vastaanpa omasta puolestani:
- Meillä mies selittää nimenomaan tuota, että hän ei saa päättää mitään. Sitten, kun sovitaan, että hän hoitaisi jotakin ja ottaisi siitä vastuunkin, hän rupeaa kärttämään minulta mielipidettä, ja vaikka kuinka yritän sanoa, että minulle käy se, minkä hän valitsee, niin lopulta hän suuttuu ja sanoo, ettei hän tee sitä, kun minua ei kerran ollenkaan kiinnosta. Jos sitten koetan tämän välttämiseksi vähän keskustella aiheesta, saan jälkeenpäin kuulla, kuinka hän ei siinäkään saanut mitään päättää.
- Meillä vaimo ei räjähdä, jos mies vain osoittaa minkäänlaista aktiivisuutta minkään asian suhteen. Valitettavan usein käy vain niin, että se korjausprojekti jää kesken, ja se korjattava lojuu keskellä olkkarin lattiaa vielä kuukausien päästäkin.
- Meillä mies useimmiten päättää kodinkoneista. Kun hän siellä netissä surffailee, niin hän saa sieltä etsiä niitä potentiaalisia vaihtoehtoja, joista hän sitten valitsee muutaman, joista keskustelemme enemmän. Käytännön hankkimisesta sitten vain valitettavasti useimmiten vaimo huolehtii.
- Tahdon jyrääminen: kts. ensimmäinen kohta. Miehelle ei kelpaa se, että hän saa päättää. Olen tulkinnut sen niin, että hän kyllä haluaisi päättää, mutta ei ottaa vastuuta siitä päättämisestä. Niinpä hänelle ei kelpaa se, että hän saisi päättää, eikä se, että minä päätän.
- Myönnän joskus nuorena olleeni sitä tyyppiä, että mies viikkasi pyykitkin väärin, mutta sain siihen vähän valistusta ja ymmärsin lopettaa sen jo lasten ollessa pieniä, siis lähes 15 vuotta sitten. Mies tuntuu kuitenkin etsimällä etsivän jotakin, minkä hän voisi tulkita arvosteluksi. Minulle on tullut käsitys, että hän välillä tekee tahallaan jotakin hutiloiden, että arvostelisin häntä. Sen jälkeen hän voisi tiuskaista, ettei minulle kelpaa, ja lopettaa. Hän tuntuu joskus jopa ärsyyntyvän, kun en valita hänen tekemisistään.
Minusta olisi plussaa, jos hän vain missään asiassa osoittaisi yhtään oma-aloitteisuutta, enkä arvostele häntä. En liioin valita hänelle hänen lorvimisistaan. Olen ottanut sen asenteen, että teen itse sen, mitä jaksan ja ehdin omaa lepoani ja harrastuksiani unohtamatta, lapset laitan osallistumaan, ja mies sitten osallistuu sen mitä osallistuu, eli yleensä ei ollenkaan. Mutta se olkoon hänen valintansa. Eniten se vaikuttaa siihen, että minun on vaikeata tuntea minkäänlaista kunnioitusta häntä kohtaan. - kokemuksiaOn
Luen riveistäsi, että mies haluaisi olla parisuhteessa ja sinulla on "päätä sinä" taistelu tai taistelu ylipäätään päättämisestä.
Jos et ole kypsä parisuhteeseen niin se tulee esille monilla tavoilla.
Anna tilaa ja saa tilaa. Nyt tuntuisi, että sinulla on tilaa ja miestä ei kiinnosta enää "elämäsi" jossa ei ole hänen elämäänsä.
Ehkä olet naisena " hyvä heppu" mutta se ei miehelle käy yleensä.
Jos et ole iloinen ja alistuva, unohda suhteet. Olet yksieläjä.
Parisuhteessa onnellisuus löytyy, kun alistuu. Huomaat että mieskin alistuu sinulle tärkeisiin asioihin, mutta siihen on pitkä matka jos asiat ovat menneet jo noin huonoksi.
Tietenkin netti-tv ja mikä vaan on kiinnostavaa, jos olet pilannut asunnon omilla haluillasi. Onko siinä ollut mies mukana ja puolet sisustuksesta on miehen? 50% näet kuuluisi VÄHINTÄÄN toisellekin.
Vaikuttaisi että et osaa kunnioittaa toista ja se kostautuu.
Enää ei tarvita kun toinen nainen, joka on iloinen ja viekotteleva. Se on siinä. Jäät toiseksi.
Tee siis kaikkesi oman miehesi tulevaisuuteen.. tai menetät sen, kuten olet jo osittain menettänyt.
Puhukaa toisillenne rakkaudella ja huomatkaa suuri ero, mikä siitä alkaa syntymään.
Moni ihminen (mies tai nainen) masentuu liiallisesta touhuumisesta. Pitäisi olla ykkösenä kaikkialla ja kaikessa. Ihminen uupuu.
Antakaa siis toisillenne rakkautta ja puhukaa lempeästi. Siinä on parisuhteen suuri salaisuus. - pohdinnan_tulos
kokemuksiaOn kirjoitti:
Luen riveistäsi, että mies haluaisi olla parisuhteessa ja sinulla on "päätä sinä" taistelu tai taistelu ylipäätään päättämisestä.
Jos et ole kypsä parisuhteeseen niin se tulee esille monilla tavoilla.
Anna tilaa ja saa tilaa. Nyt tuntuisi, että sinulla on tilaa ja miestä ei kiinnosta enää "elämäsi" jossa ei ole hänen elämäänsä.
Ehkä olet naisena " hyvä heppu" mutta se ei miehelle käy yleensä.
Jos et ole iloinen ja alistuva, unohda suhteet. Olet yksieläjä.
Parisuhteessa onnellisuus löytyy, kun alistuu. Huomaat että mieskin alistuu sinulle tärkeisiin asioihin, mutta siihen on pitkä matka jos asiat ovat menneet jo noin huonoksi.
Tietenkin netti-tv ja mikä vaan on kiinnostavaa, jos olet pilannut asunnon omilla haluillasi. Onko siinä ollut mies mukana ja puolet sisustuksesta on miehen? 50% näet kuuluisi VÄHINTÄÄN toisellekin.
Vaikuttaisi että et osaa kunnioittaa toista ja se kostautuu.
Enää ei tarvita kun toinen nainen, joka on iloinen ja viekotteleva. Se on siinä. Jäät toiseksi.
Tee siis kaikkesi oman miehesi tulevaisuuteen.. tai menetät sen, kuten olet jo osittain menettänyt.
Puhukaa toisillenne rakkaudella ja huomatkaa suuri ero, mikä siitä alkaa syntymään.
Moni ihminen (mies tai nainen) masentuu liiallisesta touhuumisesta. Pitäisi olla ykkösenä kaikkialla ja kaikessa. Ihminen uupuu.
Antakaa siis toisillenne rakkautta ja puhukaa lempeästi. Siinä on parisuhteen suuri salaisuus.Pikku vinkki sinulle "kokrmuksiaOn": Kun vastaat jonkun kommenttiin, vastaa sen perustella, mitä kommentissa on kirjoitettu, äläkä oleta noin kovasti asioita sen ulkopuolelta...
- Anonyymi
kokemuksiaOn kirjoitti:
Luen riveistäsi, että mies haluaisi olla parisuhteessa ja sinulla on "päätä sinä" taistelu tai taistelu ylipäätään päättämisestä.
Jos et ole kypsä parisuhteeseen niin se tulee esille monilla tavoilla.
Anna tilaa ja saa tilaa. Nyt tuntuisi, että sinulla on tilaa ja miestä ei kiinnosta enää "elämäsi" jossa ei ole hänen elämäänsä.
Ehkä olet naisena " hyvä heppu" mutta se ei miehelle käy yleensä.
Jos et ole iloinen ja alistuva, unohda suhteet. Olet yksieläjä.
Parisuhteessa onnellisuus löytyy, kun alistuu. Huomaat että mieskin alistuu sinulle tärkeisiin asioihin, mutta siihen on pitkä matka jos asiat ovat menneet jo noin huonoksi.
Tietenkin netti-tv ja mikä vaan on kiinnostavaa, jos olet pilannut asunnon omilla haluillasi. Onko siinä ollut mies mukana ja puolet sisustuksesta on miehen? 50% näet kuuluisi VÄHINTÄÄN toisellekin.
Vaikuttaisi että et osaa kunnioittaa toista ja se kostautuu.
Enää ei tarvita kun toinen nainen, joka on iloinen ja viekotteleva. Se on siinä. Jäät toiseksi.
Tee siis kaikkesi oman miehesi tulevaisuuteen.. tai menetät sen, kuten olet jo osittain menettänyt.
Puhukaa toisillenne rakkaudella ja huomatkaa suuri ero, mikä siitä alkaa syntymään.
Moni ihminen (mies tai nainen) masentuu liiallisesta touhuumisesta. Pitäisi olla ykkösenä kaikkialla ja kaikessa. Ihminen uupuu.
Antakaa siis toisillenne rakkautta ja puhukaa lempeästi. Siinä on parisuhteen suuri salaisuus.Siis ihan jäätävää jos jonkun mielestä parisuhteessa onni perustuu alistumiseen. Mitä hemmetti sinussa on noin pahasti vialla?
- Huhsentään
Ei miehen muuttuminen laiskaksi tietokoneella istujaksi tai telkkarin tuijottajaksi tarvi olla vaimon vika. Siskoni kohtasi mukavan miehen, ahkerankin. Muuttivat yhteen, kaikki oli ok. Muutaman vuoden päästä saivat lapsen, ja mies puhui, että lapsi on hänen toiveidensa täyttymys. Mutta kas kummaa. Vauva oli rauhallinen, söi kerran pari yössä. Olisi luullut tuoreen isän olevan sitten innostunut vauvastaan, sillä siskoni ei todellakaan ominut tätä vain itselleen eikä jättänyt isää syrjään. Mutta, mutta. Isä piti vauvaa sylissään vain ristiäisissä esittäen hyvää isää. Olen niin monesti ollut heillä ja todistanut seuraavanlaista. Isä istuu tietokoneella, ja vauva metrin päässä alkaa kitistä tai itkeä. Isä ei lastaan ota, vaan huutaa vaimoaan. Huom. mies ei käy töissä eikä ole masentunut. Liikuntaa ei harrasta enää lainkaan. Hän istuu tietokoneella koko päivän tai katsoo tv.tä. Joskus siskoni on kovin väsynyt, ja kysyy mieheltään, voisiko tämä tiskata. No parin tunnin päästä mies tiskaa muutaman kupin ja jättää loput. Silti siskoni kiittää miestä. Hän ei todellakaan arvostele. Toki minä autan. Silti, tuollaista on kuulemma joka päivä. Lapsi ei kiinnosta miestä eikä mikään muukaan, ei juuri edes seksi. Sipsejä ja karkkeja syö minkä ehtii. Kun olen heillä mies avaa suklaalevyn eikä tietenkään tarjoa minulle eikä anna siitä edes vaimolleen. Sääliksi käy sisko! Onneksi on parempiakin miehiä.
- Näinkö
Katotaanpas ymmärsinkö oikein...
- Mies pitää raahata kaupoille asioiden äärelle jotka eivät häntä kiinnosta ollenkaan. Tai vähintään kysyä lupa mitä vaimo omilla rahoilla saa ostaa. Mies on täysin oikeutettu elämään niinkuin haluaa joten tämän tyyppinen tapaus luultavasti pitää omilla rahoillaan hyvää huolta viihdelaitteistosta ym. leluista talouden yleisbudjettia kyselemättä eikä häneltä nyt yleisen mielipiteenkään mukaan muutenkaan voida vaatia osallistumista "pikkuvaimon pikkuisiin sisustuspuuhiin" rahallisestikaan.
- Mies ei luultavasti ole kiinnostunut siivoamisesta, mutta hänen tulee saada päättää onko romuille kaappitilaa tarpeeksi vai säilytetäänkö asioita lattioilla ja pöydillä ja onko huonekalut ja matot niin raskaita että nainen tarvitsee siivoamiseen trukin jos jotain tarvitsee liikuttaa, päästäkseen käsiksi pölyä keräävään loukkoon joka on huonekalujen optimaalisella ja ei-siivoavan osapuolen mieleisellä asettelulla saatu luotua.
- Miehen tulee saada päättää myös kodinkoneista vaikkei niitä käytä. Ikkunat lahoaa ja lukko on paskana mutta ehkä mies saataisiin piristymään kun annettaisiin valta ostaa markkinoiden parasta tekniikkaa myös keittiöön ja mageen näköinen imuri. Tai sitten ei.
- Nainen voi omilla tuloillaan tilata uudet ikkunat koska miehen ei ole pakko jos häntä ei kiinnosta ja muutenkin rouva kierinee rahoissa. Nämähän ovat sellaisia mielipidekysymyksiä päästääkö lukko rosvot sisään ja ikkuna vedet seinän väliin, jossa täytyy kuulostella perheen pään mielipidettä eikä missään tapauksessa ahdistella jatkuvasti asialla. Sohvalta nouseminen on miehelle kurjaa siinä missä aloittaja ja monet muut naiset hihkuu arjessaan innosta kun on niin kivaa, lisäksi pitää varoa ettei vie mieheltä nimenomaan niitä miesten töitä vaan pysytellä siellä verhojen valinnassa vaikka seinät kaatuisi ja kaikilla mahdollisilla älyllisillä mittareilla ei tilanteessa ole vtunkaan väliä siis enää kenellekään millaiset rievut niitä lahoja ikkunoita koristaa.
- Miehelle ei ole annettu tarpeeksi aikaa eikä valtaa ryhtyä omatoimisesti tekemään asioita. Arkena ei jaksa, vapaalla ei huvita, lomatkin menee ohi jotenkin, edes vuoden mittainen irtiotto töistä ei auta. Odotellaan rauhassa josko joskus olisi aikaa, edes johonkin päivän tai edes parin tunnin hommaan, esim. käydä omia tavaroita ja papereita läpi edes osan, alkaisiko siellä olla seassa jo vähitellen jotain turhaa näin keski-iässä. Toisen tavaroita on pirun paha itsekään lajitella. Ostellaan siis lisää huonekaluja, jos siis saa siihen mieheltä ensin luvan ja näkemyksen millaisia mies haluaa. Neliöt saattaa kyllä vielä joskus loppua.
- Jos jotain tapahtuu niin pitää kiitellä ja kehua vuolaasti. Jos se nyt menee vaan vähän sinnepäin koska mies menee siitä mistä on aita matalin, esimerkiksi uusikin lukko päästää rosvot sisään, niin ei auta mainita asiasta. Hyvin voit salaa tehdä homman uusiksi itse ja kaiken muunkin perässä jos kerran kiinnostaa. Eihän sillä ole sillä tavalla merkitystä toimiiko se lukko vieläkään niinkuin pitäisi vai ei, se on vaan sellaista eukkojen turhaa nillitystä koska he kuvittelevat olevansa jumalattaria ja aina oikeassa ja kaikesta päsmäröimässä.
- Vastaanota itse vaimona pienenkään kiitoksen tai kehun sijaan jatkuvaa nalkutusta jopa ulkopuolisilta mitä asioita pitäisi tehdä. Nimimerkin "tätsä" miehen tavoin mies kun voi olla hyvin hyvin väsynyt eikä häneltä kenenkään muunkaan mielestä tule oikein mitään vaatia koska hän tekee jo kaikkensa. Joukolla voidaan ihastella miehen uusia leluja. Kämppä arvioidaan miehen lelujen ihastelun jälkeen naiselle eikä ilmeisesti osata enää laskea paljonko vuorokaudessa on tunteja ja mitä asiat maksaa. Ovat lienee päässeet säälistä läpi matematiikassa kouluaikoina.
En ole alkuperäinen kirjoittaja, ikkunat ja lukot olivat vain esimerkkejä.- truueyey
Jotenkin kommentistasi loistaa se, että et yritäkään ymmärtää syitä ja seurauksia vaan haluat vaan olla oikeassa.
- Näinkö
truueyey kirjoitti:
Jotenkin kommentistasi loistaa se, että et yritäkään ymmärtää syitä ja seurauksia vaan haluat vaan olla oikeassa.
Onneksi en ole ainoana tämän vikani kanssa tässäkään keskustelussa. Edellisestä kommentistani olisi ihan helposti poimittavissa muutama syy miksi asiat talouden raatajan näkökulmasta olisi hyvä olla jollain tietyllä tavalla. Jostain syystä perustelut asioille ei vain vaikuta päteviltä vaimon esittämänä vaikkei parempiakaan tarjota vastakkaiselle mielipiteelle. Jossain toisessa ketjussa menee laskut ulosottoon jos nainen ei huolehdi ja pätevä vastaus on tähänkin ilmeisesti "mää en leiki ku sää oot tuollanen" , samoin kun lukko ja ikkuna-asiaan. Voisithan ihan käytännön esimerkin heittää onko olemassa jotain ihan sellaista oikeata, pakollista ja mielipiteestä riippumatonta asiaa joka vaan on hoidettava jos nämä eivät sitä ole? Voitko antaa ihan konkreettisen esimerkin? Antaa luottotietojen mennä jos mies ei innostukaan hoitamaan laskua vaikka annetaan valta, aikaa, rauhaa ja ollaan valmiita ylistämään suorituksesta jos hän sen tekee? Melkoista vähättelyä myös koko esitettyyn asiaan ja hätään ruveta vetämään keskusteluun niitä verhojen värejä, ellei porukka ihan oikeasti ole sitä mieltä että se on samanarvoinen asia kuin luottotietojen menetys tai vaikka se kosteusvaurio ikkunoiden takia. Entä jos talouden miespuolinen sanoisi että nyt annetaan rättien ja lumppujen olla koska meillä on tässä taloa/taloutta uhkaava ongelma joka pitää korjata ettei mene pahemmaksi. Olisiko se eri asia kuin naisen sanomana että nyt ei tosiaan osteta uutta älypuhelinta tms. vaikka mielesi tekisikin?
Lisäksi tähänkin keskusteluun on osallistunut pikaisesti katsomalla ainakin 12- ja 15- vuotta liitossa olleita eikä tarina kerro onko nämäkin odotellut sen 10 vuotta jotain tapahtuvaksi eikä edes sitä ovatko nämä (ainakaan olleet alussa) kuvailtuja ihmishirviöitä jotka vievät mieheltä elämänhalun ja kuinka paljon sitä liekaa on edes annettu. Arviot ja se kaikkein suosituin selitys voi mennä metsään paitsi ehkä sen osalta että joo, luultavasti vaimoja silloin tällöin vtuttaa ja tulee sanottua pahasti. Joten onko nyt jotain yleispätevää aikarajaa joka täytyy jaksaa odotella ja antaa miehen itse huomata ja tarttua toimeen. 10 vuotta ehkä ei ole riittävästi joten olisiko se sitten se "kunnes kuolema erottaa?"
Ihan samalla lailla voisi sanoa näistä keskusteluista että aika harvoin yritetään ymmärtää sitä vaimon näkökulmaa, lähinnä todistetaan kuinka hän on väärässä ja väärin tehnyt, tavalla tai toisella. Toista ei voi muuttaa joten sikäli vaimon voi tietenkin haukkua koska hän on ainoa joka voi muuttaa sitä omaa käytöstään. Toista ei voi muuttaa ellei tämä sitä itse halua, mutta jännittävää sinänsä kuinka muuten keskustelu usein menee asioissa sivuraiteille mutta tämä vaihde on kertakaikkiaan tukossa joka veisi niille urille että jossain tapauksessa miehen toiminnassa olis parantamisen varaa.
Tai sitten se on vain ihan rehellisesti niin että naisen osa on pitää turpansa kiinni ja tehdä niinkuin käsketään tai oletetaan. Jos ei rahkeet riitä yksin kaikkeen kun toinen vaan makaa niin siltä osin homma menee sitten kankkulan kaivoon, mutta ainakin mies on päässyt olemaan ihan oman mielensä mukaan. Naisella ei tätä samaa oikeutta ole. Olisi kyllä todellakin toivottavaa että tämä kappale liitettäisiin ihan suoraan sinne kasvatusoppaisiin (takaisin) koska nykyään tämä tulee monille ikävänä yllätyksenä. - Pohdittavaksi
Kirjoitin nuo kysymykset ja sinä nimimerkki "näinkö" näytät niihin vastanneen. Myönnettäköön, ettei AP kysynyt syytä sille, että mistä miehen passiivisuus johtuu, hän vain kysyi että onko toisia saman kohtalon jakavia naisia. Sinä "näinkö" näytit vastaavan minun kysymysryppääseen, joten oletin sinun vastaavan kysymyksiini.
Sinä kerrot mitä miehessä on pielessä ja miten hän ei voi ottaa sekä pienissä että suurissa asioissa vastuuta. Mutta onko aina ollut näin? Tuskin, sillä et varmaan olisi sellaista miestä valinnut. Tottakai miehellä kuuluisi olla vastuunsa perheen tärkeistä asioita enkä sinänsä puolustele velttoutta enkä laiskuutta. Halusin vain herättää naisia kysymyksilläni miettimään, onko jotkut asiat heidän käytöksessään aiheuttanut sen, että mies on alkanut passivoitua. Voi hyvin olla ettei joillain täällä kommentoineilla vaimoilla ole osaa eikä arpaa miehen passivoitumiseen. Silti on hyvä välillä ryhtyä itsetutkisteluun ja miettiä miten minä olen mahdollisesti tehnyt että miehestä on tullut passiivinen.
Itse miehenä olen keskilaiska. Tartun toimeen, mutta yleensä sitten kun itse niin tahdon, enkä sen takia että toinen siihen vaatii. (Tämä ei tietenkään koske laskuja tai mitään muuta asiaa jolla on joku eräpäivä tms.) Onneksi vaimoni kanssa pystymme tekemään kompromisseja asiassa kuin asiassa. Jos hän ehdottaa perjantaita siivouspäiväksi, vastaehdotan, että voin imuroida, mutta vasta lauantaina kun muutenkin menen silloin lenkille. En tiedä miten muut vaimot toimii, mutta esim. jonkinlainen ehdottomuus vaimon taholta esim siivouspäivästä nostaa varmaankin monen miehen niskakarvat pystyyn.
Jos vaimoni valittaisi imurointini tai jonkun muun remonttityön jäljestä, että oletpa tehnyt surkeaa jälkeä niin ei se ainakaan motivoisi aktiivisempiin suorituksiin. Täällä Suomi24:nkin palstoilla olen lukenut joidenkin miesten kommentteja miten tehdessään mitä tahansa kaikki on aina vaimon mielestä väärin tehty. Ei ihme että sellaisten kommenttien jälkeen ei huvita tehdä vaimon mieliksi enää mitään.
En nyt väitä tietäväni kuinka moni mies tahtoisi osallistua verhojen kuosin tai mattojen valintaan, varmaan suurimmalle osalle miehistä ne ovat yhdentekeviä. Pointti vaan on siinä, että ei pidä olettaa miehestä mitä hän tahtoo ja mitä ei sillä kaikki me ollaan yksilöitä. Jotkut miehet tahtovat osallistua näihinkin hankintoihin. ja minä olen tainnut meidän perheeseen kaikki imurit ostaa.
Onko koti naisen koti vai miehen ja naisen yhteinen koti? Vai onko koti naisen sisustusunelma, missä mies ei uskalla juuri mihinkään koskea ettei tavarat ole väärällä paikallaan. Pois se, että esillä olisi karmeita miehen tavaroita. No tämä kommentti oli hieman kärjistetty, mutta voi kätkeä totuuden siemenen. No meillä kotona on suloisesti levällään sekä vaimon harrastustarvikkeet, että minun. Kaipa harmoniaan pääsemiseen vaaditaan kaksi suunnilleen yhtä siistiä tai sottaista ihmistä.
No en tähän hätään ehdi enempää kirjottamaan, mutta toivottavasti näissa mietteissä on jotain ajatuksia herättävää. - eioletotta
Pohdittavaksi kirjoitti:
Kirjoitin nuo kysymykset ja sinä nimimerkki "näinkö" näytät niihin vastanneen. Myönnettäköön, ettei AP kysynyt syytä sille, että mistä miehen passiivisuus johtuu, hän vain kysyi että onko toisia saman kohtalon jakavia naisia. Sinä "näinkö" näytit vastaavan minun kysymysryppääseen, joten oletin sinun vastaavan kysymyksiini.
Sinä kerrot mitä miehessä on pielessä ja miten hän ei voi ottaa sekä pienissä että suurissa asioissa vastuuta. Mutta onko aina ollut näin? Tuskin, sillä et varmaan olisi sellaista miestä valinnut. Tottakai miehellä kuuluisi olla vastuunsa perheen tärkeistä asioita enkä sinänsä puolustele velttoutta enkä laiskuutta. Halusin vain herättää naisia kysymyksilläni miettimään, onko jotkut asiat heidän käytöksessään aiheuttanut sen, että mies on alkanut passivoitua. Voi hyvin olla ettei joillain täällä kommentoineilla vaimoilla ole osaa eikä arpaa miehen passivoitumiseen. Silti on hyvä välillä ryhtyä itsetutkisteluun ja miettiä miten minä olen mahdollisesti tehnyt että miehestä on tullut passiivinen.
Itse miehenä olen keskilaiska. Tartun toimeen, mutta yleensä sitten kun itse niin tahdon, enkä sen takia että toinen siihen vaatii. (Tämä ei tietenkään koske laskuja tai mitään muuta asiaa jolla on joku eräpäivä tms.) Onneksi vaimoni kanssa pystymme tekemään kompromisseja asiassa kuin asiassa. Jos hän ehdottaa perjantaita siivouspäiväksi, vastaehdotan, että voin imuroida, mutta vasta lauantaina kun muutenkin menen silloin lenkille. En tiedä miten muut vaimot toimii, mutta esim. jonkinlainen ehdottomuus vaimon taholta esim siivouspäivästä nostaa varmaankin monen miehen niskakarvat pystyyn.
Jos vaimoni valittaisi imurointini tai jonkun muun remonttityön jäljestä, että oletpa tehnyt surkeaa jälkeä niin ei se ainakaan motivoisi aktiivisempiin suorituksiin. Täällä Suomi24:nkin palstoilla olen lukenut joidenkin miesten kommentteja miten tehdessään mitä tahansa kaikki on aina vaimon mielestä väärin tehty. Ei ihme että sellaisten kommenttien jälkeen ei huvita tehdä vaimon mieliksi enää mitään.
En nyt väitä tietäväni kuinka moni mies tahtoisi osallistua verhojen kuosin tai mattojen valintaan, varmaan suurimmalle osalle miehistä ne ovat yhdentekeviä. Pointti vaan on siinä, että ei pidä olettaa miehestä mitä hän tahtoo ja mitä ei sillä kaikki me ollaan yksilöitä. Jotkut miehet tahtovat osallistua näihinkin hankintoihin. ja minä olen tainnut meidän perheeseen kaikki imurit ostaa.
Onko koti naisen koti vai miehen ja naisen yhteinen koti? Vai onko koti naisen sisustusunelma, missä mies ei uskalla juuri mihinkään koskea ettei tavarat ole väärällä paikallaan. Pois se, että esillä olisi karmeita miehen tavaroita. No tämä kommentti oli hieman kärjistetty, mutta voi kätkeä totuuden siemenen. No meillä kotona on suloisesti levällään sekä vaimon harrastustarvikkeet, että minun. Kaipa harmoniaan pääsemiseen vaaditaan kaksi suunnilleen yhtä siistiä tai sottaista ihmistä.
No en tähän hätään ehdi enempää kirjottamaan, mutta toivottavasti näissa mietteissä on jotain ajatuksia herättävää.Varmasti on hyvä sinne peiliinkin välillä vilkuilla. Mutta kyllä se silti hieman outoa on, ettei kukaan mies voi millään myöntää, että joskus mieskin voi olla syypää. Että miehestä on vaan tullut laiska sohvaperuna, joka ei viitsi tehdä mitään.
Täälläkin kaikki miehet vaan kirjoittaa että "mitäs valitsit laiskan miehen" tai että "itse tukahdutat" ja "sinulle ei koskaan mikään kelvannut, niin nyt ei enää huvita" . Oikeasti? Ihan sama mitä, niin kaikki on aina naisen syytä. Teki nainen tai ei tehnyt, niin naisen syytä. Miehessä ei voi olla mitään vikaa. WTF
- mekkk
Ihme miehiä teillä kun mina miehenä suunnittelen kaikkea ja nytkin varasin ja maksoin etelänmatkan maaliskuun lopulle. Olen nyt kysellyt mitä juhanniksena tehdään kun tyttäremme menee mökille ja se on mietinnässä ja vielä kun aika aikaisin täytyy majoitus varata jos johonkin menee..
kyllä niitä parempiakin miehiä maailmassa riittää
- kännitönmies
Meillä miehen saamattomuus ja vetelyys alkoi reilu vuosi sitten kun hän lopetti juomisen! Käsittämätöntä!
Ukko remontoi vanhaa taloamme pääasiassa viinan voimin, aivan kauheaa jälkeä pintaremonttien jälkeen : tapetit leikelty ylhäältä ja alhaalta miten sattuu ja yritetty peitellä jälkiä käsittelemättömillä listoilla siinä onnistumatta. Tapettien alla töjöttää vanhat naulat ja epätasainen seinä. Maalauksia ei ole suojattu teipein, telan jälkiä siellä täällä, muovilattioilla maaliroiskeita vuosien takaa. Hommasi läjän pontiltaan sopimattomia ja erivärisiä laminaatteja ja kyhäsi olohuoneeseen irvistävän lattian. Päällysti joidenkin huoneiden seiniä gyprocilla ja veteli saumalaastit miten sattuu ja siihen maali päälle. Lista on loputon. Kymmenessä vuodessa ehtii.
Siis aivan kamalan näköistä.
Minä katsoin sivusta. En valittanut, koska pidin edes näitä surkeita tekeleitä parempana kuin että hän vaihtoehtoisesti vain makaisi ja joisi. Tai juoksisi kylillä.
Nyt kun hän ei enää juo ei hän jaksa tehdä mitään. Näkee naamasta, että v.ituttaa oma ruma jälkensä. Luulisi, että olisi energisempi nyt selvänä ja kaipaisi tekemistä. Mutta ei. Nyt katsotaan telkkaria. Tuo mies ei puhu eikä liiku ilman viinaa.
Eikö ole irvokasta toivoa miehelleen uudelleen alkoholisoitumista jotta hänet saisi liikkeelle.? Naurettavaa edes sanoa, että en kestä miestäni, kun hän on selvin päin.
Taitaa olla tämä ongelmamme ainoa laatuaan koko maailmassa.
Ilmeisesti hän ei osaa ottaa työkalua käteen selvänä. Täytyy minun kai ottaa ja alkaa korjata hänen jälkiään.
Jaksanko? Tuskin. Aikamoisia juttuja teillä. Voi olla, että asiat ovat menneet jo liian pitkälle niin, ettei asioita voida enää korjata. Teistä on tullut ikään kuin äitejä miehillenne.
Täällä siis useammallakin kirjoittajalla ennen ihanan puuhakkaasta miehestä on tullut lyhyessä ajassa saamaton vätys. Se on outoa. Mikä aiheuttaa asetelman muuttumisen tällaiseksi.
Itse olisin ehdottanut turhautumista, kun nainen kontrolloi kaikkea, menee pikku hiljaa aloitekyky ja kiinnostus minkään tekemiseen. Näin ainakin itselläni aviolliitossa ollessani. Oli kotityöt, joista tein valtaosan ja sitten vielä miesten työt, joita ei työksi laskettu. Olisi lisäksi pitänyt olla kiinnostunut vaatteista, sisustamisesta, kulttuurista, matkailusta yms. Kalastus, salilla käynti yms. Olivat sitten turhuutta ja vain perheen yhteisestä ajasta poissa.
Sitten on varmaan ihan muita juttuja, mitkä laskevat kiinnostusta ja aloitekykyä. Liikkumattomuus ja löhöily , lihominen ja iän karttuminen laskevat testosteronitasoja. . Hyvä lääke olisi urheiluharrastus.
Pari kolme kunnon ryyppyreissua tekee hyvää
Turhautuminen töissä vaikuttaa mitä suuremmassa määrin kotiinkin.
Mies ei kaipaa vältämättä rakkautta, mutta kunnioitusta hän tarvitsee.- toivotontapaus
Aivan BEM kunnioitusta liitossa tarvitaan onnistuakseen puolin ja toisin.Yhteisiä arvoja, hivenen leikkimielisyyttä ja sitoutumista ja tahtoa. Kuulostanko liian vaativalta? En kaipaile mitään hienoja titteleitä, statusta, paljon rahaa, jumalaista ulkonäköä tms. toisesta. Mutta minä en kyllä oikein usko, että kaksi ihmistä jotka kummatkin tuota samaa haluaa enää kohtaisi tällä planeetalla. Joo, tiedän että suhteiden päättymiseenkin on aina kaksi osapuolta, mutta ei se kuule mitään auta jos nuo persujutut ei kohtaa, että ottaa päähän. Olen myös samaa mieltä, että vanhempienkin ihmisten tulee urheilla ihan mieleialansa ja terveytensäkin puolesta. Eihän sitä nyt samoja asioita tarvitsisi harrastaa, mutta vaikea kuvitella elämää ihmisen kanssa, joka ei liikkuisi lainkaan. Että mahdottomaksi menee.
- Anonyymi
Itse olen aikaansaava ja ahkera. En sietäisi hetkeäkään tuollaista tyyppiä. Turhaa kidutat itseäsi tuollaisen tyypin vaikutuspiirissä. Hanki uusi, parempi elämä tilalle. Et tule katumaan.
- Anonyymi
On, ei tule muuttumaan tuosta ainakaan parempaan. Lähdin kävelemään ja elämäni parani huimasti. Sinullakin on vain tämä yksi elämä, mitä haluat tehdä sillä?
- Anonyymi
Nämä tapaukset ovat juuri näitä poikia, joita äiti on passannut läpi lapsuuden ja nuoruuden.
- Anonyymi
Tuo aloitus on ihan kuin minun elämästä, mies on vetelys ja patalaiska. On osapäivä töissä eli melkein aina kotona ja silloin makaa sohvalla, katsoo telkkaria/ kännykkä kourassa tai surffaa tietsikalla .Ei harrasta mitään vaikka on mies parhaassa iässä (50v).10 vuotta olemme asuneet yhdessä ja niistä 6 vuotta olemme olleet naimisissa. Onneksi ei ole yhteisiä lapsia, molemmilla jo aiukuiset edellisestä liitoista.
Alku aikoina mies oli ahkerampi, ehkä se oli näyttelemistä, en tiedä. Nyt on eropaperit vetämässä ja tanssin pöydällä kun mies kerää kamppeet ja lähtee. Tiedän, että pärjään yksinkin. Naapurissa asuu 95 vuotias vanhus yksin ja hänkin pärjää hyvin yksin niin miksen minäkin. - Anonyymi
Miten näitä pelailevia, netissä roikkuvia aikuisia äijiä näyttää riittävän. Eivät osallistu mihinkään yhteisiin asioihin, eivät ota vastuuta mistään ja odottavat että vaimot /tyttöystävät tekee kaiken kuin Manulle illallisen. Naiset pitää suhdetta, kotia ja taloutta yllä kirjaimellisesti.
- Anonyymi
Tuo ei ole kivaa. :(
Vaihda miestä minunlaiseeni aktiiviseen sporttimieheen. Tänäänkin kävin heittämässä 10 kilometrin hiihtolenkin. :)- Anonyymi
Kuulostaa tehokkaalta. Vielä kun jaksat niitä tehoja käyttää yhteisen kodinkin puuhiin niin mikä ettei. Ettei ne yhteiset hoidettavat asiat edelleen jää sille naiselle kun toinen vaan hiihtelee. Eikö tämä ollut osittain tän keskustelun pointti. En sano, ettetkö juuri sinä hoida yhteisiä juttuja. Oli se sitten hiihtämistä, pelaamista, nettiä, löhöämistä tai mitä vaan, jos ei yhteisiin asioihin ole kiinnostusta tai kaikki muu jää sen toisen hoidettavaksi. Se kai se täs potuttaa?
- Anonyymi
Onneks en ole yksin, palstalla muitakin loosereita :)
Ukkonen
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 702307
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012103- 781718
- 781526
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en411520- 101437
- 311409
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?521288Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.641226Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?301209