ehkä olette jo minun suusta sellaisia tottuneet kuulemaan tai täältä lukemaan :D Onko kellään muulla tullut koskaan jotain outoa tunnetta siitä, että sinut on luotu jonkun henkilön auttajaksi tms.? Siis ennen kuin minusta tuli täti, niin tiesin jo etukäteen, minkä näköinen tyttö syntyy (edes vanhemmat eivät tienneet sukupuolta vielä) ja että mitä hän tulee isompana tekemään. Sitten sain tehtävän olla auttamassa tuota tyttöä elämäntehtävänsä löytämisessä ja toteuttamisessa. Tunnen suurta ylpeyttä saadessani olla jollekin niin suureksi avuksi. Meillä onkin sen tytön kanssa ollut jo vauvasta saakka läheinen yhteys, eikä hän ole koskaan esim. itkenyt minun sylissäni ja jopa kerran nukahti syliin. Tuntuu, että olemme sen pikkuisen kanssa ns. samalla aaltopituudella. :)
Tämä on vähän erikoista, mutta
maan_nainen
377
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei kenelläkään ole tuollaista. Varaudu tähänhttps://www.youtube.com/watch?v=QereR0CViMY
Toki...
Minun ei varmaankaan tarvitse enää mainostaa omituisuuttani ;)
Joskus tullut tosin möläytettyä hieman epäsopivassa kohdassa tietämykseni ja siitä olen kovin pahoillani. Toivottavasti toinen osapuoli ymmärtää etten sitä pahalla tarkoittanut :( Tilanne hämmensi minutkin.
Oi minä kadun yhtä möläytystä, koska vain halusin auttaa.. En olisi ikinä halunnut itsellenikään sanottavan asiaa siten kuin sen sanoin.. ;( Onneksi virheistä oppii, enkä enää koskaan toista sitä virhettä!