Lihoin lääkkeiden takia

Mars lenkkipolulle siitä ruikuttamasta.

Eiväthän ne lihottaneetkaan, vaan annoit itsesi syödä tavallista enemmän pidemmän aikaa. Ehkä myös jaksamistaso pieneni ja et enää liikkunut yhtä paljon kuin ennen, mutta sekään ei välttämättä ole ollut masennuslääkkeiden oire vaan sen huonon ruokavalion. Ota itseäsi niskasta kiinni, uhkailet ja syytät lääkäriä ja lääkkeitä vaikka tiedät ihan hyvin, että sinä olet se henkilö joka on vastuussa syömisestäsi ja liikkumisestasi.

Miten todistat että johhtui lääkkeestä? Sehän on ihan normaalia että kun mieli on maassa eikä tee mieli lähteä ulos tekemään asioita niin jää kotiin ja syö ajankuluksi. Tuskin lääkkeellä on mitään tekemistä asian kanssa. Itsekin olen lihonnut masennuksen ja lääkekuurin aikana mutta se johtuu vain siitä että masennuksen takia on harrastukset jääny ja syön ajankuluksi.

Monet mielialalääkkeet pysäyttävät aineenvaihdunnan, tekevät täysin aloitekyvyttömäksi ja aikaansaavat samaan aikaan järjettömän ruokahalun kasvun, jolloin normaalipainoinen lihoo helposti vuodessa useita kymmeniä kiloja. Lääkärit eivät kerro siitä lääkettä määrätessään, joten menee aikaa ennen kuin ihminen ymmärtää etsiä lääkkeiden tarkempia tietoja ja sitten voi olla jo 30kg enemmän painoa kuin aiemmin. Ainoastaan lääkkeen lopettaminen estää painon lisänousun, mutta lääkärit kieltävät lopettamasta. Jos kuitenkin lopettaa, voi kärsiä melkoisista vierotusoireista ja sen 30kg:n tiputtaminen on hitonmoinen urakka kun lääkkeen aiheuttama aloitekyvyn katoaminen ei lopu samalla kun lääkkeen lopettaa, vaan voi kestää kuukausia, jopa vuosia. Kaikille ei aloitekyky palaa enää lainkaan.

Jos tiedostaa että lääkkeet lisäävät ruokahalua niin miksi sitten syö kuin sika.

Ovatko lääkkeet välttämättömiä?
Mitä jos puolittaisit annoksen?
Minulle, joka en ole eläissäni syönyt oikein mitään lääkkeitä edes päänsärkyyn, lääkäri määräsi oikein hevosannoksen masennuslääkkeitä. Piristivärpä sitten niin, että olin alkuun 24/7 hereillä. Siihen yrittivät tyrkyttää unilääkkeitä. En suostunut ottamaan koktailiin lisää lääkitystä.
Paras lääke oli jättäytyä pois työelämästä ja keskittyä oikeanlaiseen ruokavalioon ja liikuntaan. Jätin lääkkeet kokonaan pois noin 3 kuukautta niitä syötyäni. Tuntuu ettei avoni ole vieläkään ihan täysin palautunut, mutta pikku hiljaa suunta on se kalanmaksaöljyjen ja muiden vitamiinien avulla.

Lääkkeitä, joita söin ei edes oltu tukittu pidempiä aikoja kuin 3 kuukautta. En tiedä oltiinko tutkittu edes sitä miltä potilaasta tuntui ne lopetettua, että tuliko pysyviä haittoja...

Kyllä useat masennuslääkkeet lijottavat. Nälkä on jatkuvaa. Edes una ei saa ilman tukevaa iltapalaa ja nälkä saattaa herättää jo aikaisin aamuyöstäkin. Sellainen nälkä jota en osaa ees kuvailla. Olkaaapa hiljaa te hurskastelijat jotka syytätte aloittajaa syömisestä. Kun aivot huutavat ruokaa, ei voi olla syömättä. Itse lihoin 24kg mutta koska masennukseeni tää nälän aiheuttanut Remeron vastasi paljon paremmin kuin muut lääkkeet, sitä jatkettiin. Mieluummin lihava kuin kuolettavan masentunut. Kilot sain pois vuodessa kun lääke lopetettiin.

Venlafaxin vie ruokahalua pois, että silleen.

Kokemusta on sekä lääkkeistä jotka lisää ruokahalua ja hidastaa aineenvaihduntaa että päinvastoin. Citalopram lihotti ja sai ahmimaan, Voxra vei ruokahalun lähes kokonaan. Väkisin oli syötävä. Se onkin alunpitäen laihdutuslääke USA:ssa, ei myönnetä anorektikoille.

Onko kokemusta escitalopram, itsellä paino laski aloittaessa ensin 5 kg ja oli matalan verensokerin tuntemuksia silloin, mutta muutaman kuukauden kuluttua oli mielestäni lähinnä kasvot ja erityisesti posket tosi pyöreät ja hiukan pöhöttyneet eikä ollut enää sitä alun matalan verensokerin oloa eikä näläntunnetta. Lisäksi muutaman saman kk kuluessa tuli painava jatkuva pöhnäväsymys samalla kun paino nousi taas 5 kg. Ehkä vaikutti verensokeriin tuo lääke?