Heinolassa "aika hoitaa" valtuustoaloitteet tai osa johtaa "joihinkin toimenpiteisiin". Kuntalain mukaan valtuustoaloitteet pitäisi käsitellä nopeammassa tahdissa, eikä antaa ajan hoitaa... Kuntalakia ei ole noudatettu, eikä valtuutetut välitä, miten tekemiensä aloitteet "johtavat joihinkin toimiin". Ovatko valtuutetut tehneet vain "vaalialoitteita", jotta voivat kertoa äänestäjille jotain tehneensä.
Heinolassa kaupunginhallitus käyttää suurta valtaa ohitten usein valtuuston. Näin on tehty esimerkiksi, kun elinkeinotoimi luotiin ja valittiin kaksi yksikköjohtajaa, toinen elinkeinopäälliköksi ja toinen elinkeinojohtajaksi - ilman valtuuston vaikutusta.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.5.2014, pykälä 52, käsiteltiin vanhentuneita valtuustoaloitteita, jotka "unohtuivat" tai kuten valmistelija totesi ruuhkautuivat valmisteluresurssien vähäisyyden vuoksi vuosilta 2010-2012. Ruuhkaa selvitettiin 12.5. kokouksessa, katso tarkemmin linkistä
www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20142770-9.HTM
Valtuustoaloitteet
- Heinolan imagon nostaminen v. 2011
- Yhteistyön tiivistäminen Itä-Hämeen kuntien kanssa v. 2012
- Itä-Hämeen ja Etelä-Päijänteen kuntien yhteistyöseminaari v. 2012
- Avoimuudesta kunnallishallinnossa, johtosääntömuutokset ja salaiset asiakirjat v. 2012
- Kaavoituksen yhteydessä perusteetta maksetun korvauksen periminen virkamiehiltä v. 2010
- Maakuntakaavaseminaarin ja -kokouksen järjestäminen valtuustolle v. 2012
- Rautatiesillan juhlavuoden huomiointi
Aloitteet merkittiin tiedoksi ja loppuun käsittellyiksi 12.5.2014 kokoukessa ja usean aloitteen kohdella todettiin: käsittelyaika on jo ohi eli toisin sanoen "aika hoitanut huomiotta".
Heinolan konsernihallinnossa ei valtuuston asema ole ollut aloitteiden tai aikaansaannosten perusteella mitenkään merkittävä. Päinvastoin. Kuntarakenneuudistuksen perusteella on tehty aloitteita, mutta niitä ei ruuhan vuoksi ole huomioitu. Muistissa on se, miten kaupunginjohtaja Rinnevaara palkkasi tilapäiseksi kansliapäälliköksi Rauno Maaningan, kun Heinolan piti lausua kuntarakenneuudistuksesta määräaikaan mennessä. Maaninka teki viiden päivän "viranhoidon" aikana perusteellisen lausunnon, jota myös valtuusto kiitteli samanaikaisesti kuin erotti lausunnon tehneet lakimiehen.
Tarkastuslautakunnan pitäisi huomioida tarkastuskertomuksessa valtuustoaloitteet, jotka ovat jääneet valmistelua vaille tai huomioimatta kokonaan. Jotta Heinolan valtuutostolla olisi merkitystä ja arvostusta, pitäisi valtuutettujen itsensäkin huolehtia tekemiensä aloitteiden kuntalain mukaisesta käsittelystä eikä jättää tekemiään aloitteita ruuhkautumaan ja ajan hoitamaan unholaan tai joihinkin toimiin.
Heinolassa kaupunginhallitus käyttää suurta valtaa ohitten usein valtuuston. Näin on tehty esimerkiksi, kun elinkeinotoimi luotiin ja valittiin kaksi yksikköjohtajaa, toinen elinkeinopäälliköksi ja toinen elinkeinojohtajaksi - ilman valtuuston vaikutusta.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.5.2014, pykälä 52, käsiteltiin vanhentuneita valtuustoaloitteita, jotka "unohtuivat" tai kuten valmistelija totesi ruuhkautuivat valmisteluresurssien vähäisyyden vuoksi vuosilta 2010-2012. Ruuhkaa selvitettiin 12.5. kokouksessa, katso tarkemmin linkistä
www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20142770-9.HTM
Valtuustoaloitteet
- Heinolan imagon nostaminen v. 2011
- Yhteistyön tiivistäminen Itä-Hämeen kuntien kanssa v. 2012
- Itä-Hämeen ja Etelä-Päijänteen kuntien yhteistyöseminaari v. 2012
- Avoimuudesta kunnallishallinnossa, johtosääntömuutokset ja salaiset asiakirjat v. 2012
- Kaavoituksen yhteydessä perusteetta maksetun korvauksen periminen virkamiehiltä v. 2010
- Maakuntakaavaseminaarin ja -kokouksen järjestäminen valtuustolle v. 2012
- Rautatiesillan juhlavuoden huomiointi
Aloitteet merkittiin tiedoksi ja loppuun käsittellyiksi 12.5.2014 kokoukessa ja usean aloitteen kohdella todettiin: käsittelyaika on jo ohi eli toisin sanoen "aika hoitanut huomiotta".
Heinolan konsernihallinnossa ei valtuuston asema ole ollut aloitteiden tai aikaansaannosten perusteella mitenkään merkittävä. Päinvastoin. Kuntarakenneuudistuksen perusteella on tehty aloitteita, mutta niitä ei ruuhan vuoksi ole huomioitu. Muistissa on se, miten kaupunginjohtaja Rinnevaara palkkasi tilapäiseksi kansliapäälliköksi Rauno Maaningan, kun Heinolan piti lausua kuntarakenneuudistuksesta määräaikaan mennessä. Maaninka teki viiden päivän "viranhoidon" aikana perusteellisen lausunnon, jota myös valtuusto kiitteli samanaikaisesti kuin erotti lausunnon tehneet lakimiehen.
Tarkastuslautakunnan pitäisi huomioida tarkastuskertomuksessa valtuustoaloitteet, jotka ovat jääneet valmistelua vaille tai huomioimatta kokonaan. Jotta Heinolan valtuutostolla olisi merkitystä ja arvostusta, pitäisi valtuutettujen itsensäkin huolehtia tekemiensä aloitteiden kuntalain mukaisesta käsittelystä eikä jättää tekemiään aloitteita ruuhkautumaan ja ajan hoitamaan unholaan tai joihinkin toimiin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen jo kertaalleen sanonut, etteivät kaikki aloitteet johda aina mihinkään. Osaa valmistellaan ja todetaan, ettei anna aihetta tai asia on tullut tällä selvittelyllä hoidetuksi. Suurin osa menee mappi Ö:hön.
Teettävät vain turhaa työtä valtavasti. Täällä nalkuettu virkakoneistosta, juuri näihin lillukanvarsiin menee oppineen aika.
Minä teen kuntalaisaloitteen, että valtio maksakoon heinolalaisten verot. Tuleeko kannatusta?
Eikä aloitteita muissakaan kunnisa mihinkään nettiin viedä. Siinäkin turhaa työtä.
Olet hemmetin oikeassa. Jos näin Joulun alla voi käyttää vahvaa ilmaisua. Maaningasta olisi ollut Heinolalle Oikea Kansliapäällikkö. Osaava ja aikaansaava entisten kaupunginsihteeri/kansliapäällikkö Paavo Rotkon, kansliapäällikkö Esko Arasalon ja apurikseen palkatun Anssi Nykäsen, Pekka Virkkusen ja apurinsa, nimipäivälounaita tarjonneen Terhi Mäkiniemen jälkeen. Ei olisi sössitty asioiden kanssa kuten Koponen ja Pyymäki ovat tehneet.
Voi jumal.... , nythän sitä vasta varsinainen pölhökustaa on herännyt kolostaan eli nimimerkki huono hallintoa.
Näitä tyhjänpäiväsiä aloitteita tarvi käsitellä, roskiin.
Kas kun et esitä sepän ja Laitisen häiriövalituksillekin valtuustokäsittelyä.
Hyvää joulua ja kiitos !
Roskiinko valtuutettujen aloitteet? Heinolalaiset valtuutetut ovat tehneet "näitä tyhjänpäiväisiä" aloitteitaan muun muassa kaupungin imagon parantamisesta, kuntarakennemuutoksesta ja esimerkiksi Heinolan ja lähikuntien yhteistyöstä. Nuo edellä mainitut asiat ja niitä koskevat aloitteet ovat mielestäsi Heinolassa roskiin joutavia? Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen tulee valmistella valtuustoaloitteet. Laki ei tarkoittane sitä, että valtuustoaloitteet laitetaan mappi Ö:hön ja todetaan muutaman vuoden kuluttua, että aloite ei enää ole ajankohtainen. Joutaako mielestäsi kuntalakikin, Suomen edukunnan hyväksymä, roskiin?
Pitäisikö Heinolassa olla "oma kuntalaki" , jota noudatetaan - vai onko se jo olemassa?
Kannattaa tehdä kuntalaisaloitteita, jotta ne tulevan juurikin nettiin ja niitä voi kannattaa jokainen asiasta kiinnostunut. Näin niiden polkua voi kukin seurata, eikä niitä ole niin helppo unohtaa hyllylle vuosiksi.
Näkeehän sieltä senkin kuinka paljon ne saa kannatusta. Tai siis ei paljon vaan vähän!