Rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan pelko.

Juuri niin.

Entäpä jos pelko tekee välinpitämättömäksi?

En usko, että on syytä pelätä. Välinpitämätön voi tuntea oikeaa rakkautta ihastukseensa. Mutta olemassa olevat ongelmat mielestäni helpottuisivat, jos henkilö kykenisi kertomaan rakkaalleen tästä. Rakastunut vastapuolikin kykenisi suhtautumaan ymmärtäväisesti häneen. Ajan kanssa, yhdessä keskustellen ja yhdessä ollen tilanne varmasti helpottuisi ja suhteesta tulisi antoisa.

!!!! kirjoitti:

Juuri niin.

ilkeilijöiden suhteen ollaan välinpitämättömiä, ei muuten. Ja tyyppien, jotka itsepintaisesti yrittävät, mutta jos itsellä ei kiinnosta yhtään.

välinpitämättömyys ei ole rakkauden vastakohta vaan viha. Viha on halua vahingoittaa. minusta rakastamisen yhteyteen ei voi liittää vihaa, se on rakkauden rienaamista.

............ kirjoitti:

välinpitämättömyys ei ole rakkauden vastakohta vaan viha. Viha on halua vahingoittaa. minusta rakastamisen yhteyteen ei voi liittää vihaa, se on rakkauden rienaamista.

Rakkaus ja viha kulkee käsi kädessä. Välinpitämätön ei tunne vihantunteita toista kohtaan. Ap on oikeassa, rakkauden vastakohta on pelko. Jos pelkäät, et pysty aidosti rakastumaan, siihen tarvitaan tosiaan uskallusta.

Pyh.

Jos ei osaa rakastaa niin sitä ajattelee noin.

Sellaisen henkilön tulisi juuri ottaa lähelleen ihminen, jonka tietää olevan empaattinen, luotettava ja mahdollisesti vielä rakastunutkin häneen.
Varmasti lukot hiljalleen aukeavat.

lääkkeksi ihminen kirjoitti:

Sellaisen henkilön tulisi juuri ottaa lähelleen ihminen, jonka tietää olevan empaattinen, luotettava ja mahdollisesti vielä rakastunutkin häneen.
Varmasti lukot hiljalleen aukeavat.

Lue lisää

Täytyy myös itseä tuo vastapuoli kähtökohtaisesti kiinnostaa. Ainahan toki voi myös yllättyä positiivisesti jostakusta, kun antaa tutustumiselle tilaisuuden. Mutta jotku ovat möhlineet mahdollisuutensa jo etukäteen liialla innokkuudella tai vaikkapa juonimisella, jolloin luotto on mennyt.

Mitenkäs? kirjoitti:

Täytyy myös itseä tuo vastapuoli kähtökohtaisesti kiinnostaa. Ainahan toki voi myös yllättyä positiivisesti jostakusta, kun antaa tutustumiselle tilaisuuden. Mutta jotku ovat möhlineet mahdollisuutensa jo etukäteen liialla innokkuudella tai vaikkapa juonimisella, jolloin luotto on mennyt.

Lue lisää

Liiallinen "päällekäyvä" innokkuus on asiatonta.
Juoniminen ei kyllä kuulu kahden toisistaan välittävän ihmisen ajatusmaailmaan.
Jos toinen osapuoli näin kokee, täytyyhän asia selvittää ensitilassa, ettei vahinkoa pääse syntymään tahattomasti. Väärinkäsityksen mahdollisuus on aina olemassa.

Mitä tarkoitat pelkäämisellä rakkaansa puolesta?

kuinka koet sen kirjoitti:

Mitä tarkoitat pelkäämisellä rakkaansa puolesta?

Pelkää,että tälle sattuu jotain.

kuka on se oikea kirjoitti:

Liiallinen "päällekäyvä" innokkuus on asiatonta.
Juoniminen ei kyllä kuulu kahden toisistaan välittävän ihmisen ajatusmaailmaan.
Jos toinen osapuoli näin kokee, täytyyhän asia selvittää ensitilassa, ettei vahinkoa pääse syntymään tahattomasti. Väärinkäsityksen mahdollisuus on aina olemassa.

Lue lisää

Jos kiinnostusta ei luonnostaan yhtään ole, ei sitä juonimallakaan tule. Silloin pikemminkin alkaa halveksia sellaista eikä halua enää tuntea henkilöä sitäkään vähää.

Sopivampia osapuolia on pilvin pimein, joskus jokainen vastaantulija on sopivampi kuin joku, josta on eroon päässyt.

tai sen oloinen olemus ihmisessä voi johtua myös sosiaalisten tilanteiden pelosta tai yksinkertaisesti jännittämisestä.

Välinpitämättömyys kirjoitti:

tai sen oloinen olemus ihmisessä voi johtua myös sosiaalisten tilanteiden pelosta tai yksinkertaisesti jännittämisestä.

Jännittäminen on tunnetta niinkuin pelkokin.

Välinpitämättömyys on TUNTEETTOMUUTTA, ihan sama, ei mitään väliä, miten vaan - tila.

Olen lukenut alan kirjallisuutta Rakkauden olemuksesta.
Esim. Erich Fromm (kirja; Rakkauden vaikea taito), joka oli kansainvälisesti arvostettu saksalais-amerikkalainen psykoanalyyttisen opin kehittäjä, humanistifilosofi, sosialisti[1] sekä tietokirjailija. Hän oli myös Frankfurtin koulukunnan jäsen.

Rautalangastako pitää vääntää?

Rakkauden vastakohta on se,ettei rakasta. Kaikkia ei voi eikä kuulu rakastaa. Kaikkia voi silti pitää tasavertaisina ja arvostaa omalla tavallaan ja välittää.

**i** ***i*** kirjoitti:

Jännittäminen on tunnetta niinkuin pelkokin.

Välinpitämättömyys on TUNTEETTOMUUTTA, ihan sama, ei mitään väliä, miten vaan - tila.

Olen lukenut alan kirjallisuutta Rakkauden olemuksesta.
Esim. Erich Fromm (kirja; Rakkauden vaikea taito), joka oli kansainvälisesti arvostettu saksalais-amerikkalainen psykoanalyyttisen opin kehittäjä, humanistifilosofi, sosialisti[1] sekä tietokirjailija. Hän oli myös Frankfurtin koulukunnan jäsen.

Rautalangastako pitää vääntää?

Lue lisää

Mielenkiinnosta. Miten ihmisolennosta tulee tunteeton. Tunteet on laaja käsite.
Meneekö ihminen ihan pahviksi? Miten siitä selvitään?
Tunnistaako tällaisen ihmisen vastaantulijoista.?

Vihan vastakohta ei ole Rakkaus. Rakkaus ja viha kulkevat käsi kädessä. Molemmat ovat tunteita, toisin kun välinpitämättömyys.

**i** ***i*** kirjoitti:

Vihan vastakohta ei ole Rakkaus. Rakkaus ja viha kulkevat käsi kädessä. Molemmat ovat tunteita, toisin kun välinpitämättömyys.

En huomannut kommenttiasi, kun vastasin lähes samoin tuolla alkupäässä. Niin totta.

Siis tarkoitatko tällä; "Kysymys kuuluu voiko rakastaa jos ei toinen rakasta itseään?" - sitä, että voinko rakastaa häntä, jos hän ei rakasta minua, vai voinko rakastaa häntä kun hän ei rakasta itseään.

Aina voi rakastaa, rakastipa toinen tai ei. Mutta rakkautta ei voi vaatia. Esim. Kun minä rakastan häntä - hänen on rakastettava minua. Ei se ole rakkautta.

1 kor 13 Raamattu:

Suurin on rakkaus

1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. 2 Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. 3 Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.

4 Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, 5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, 6 ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. 7 Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.

8 Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi. 9 Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, 10 mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa.

11 Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen. 12 Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.

13 Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.

Itse enemmänkin olen jännittynyt kuin pelokas. Jännitän sitä sähköistä tunnetta jonka toinen saa aikaan.

Välinpitämättömyys auttaa selviytymään kielletystä rakkaudesta.