Onko muut pojat koskaan menny ihastumaan cheerleaderiin, ja kokemaan tämän saman maanpäällisen helvetin? -no toivottavasti ei kukaan.
Ite menin tuossa jokunen kuukausi sitten vuotta nuorempaan, hyvännäköseen ja kivanoloseen luokkalaiseen jonka huomasin myöhemmin cheerleaderiksi. Ajattelin että paskan vitut, ei tästä mitään tule, mutta päätin kuitenkin yrittää, olihan tyttö viimeisellä tunnilla vilkuillut ja välillä jäänyt katselemaan minua.
Aloitteen jälkeen tyttö sanoi kun paljastin tunteeni että haluaa olla vain kaveri ja on kiinnostunut toisesta. Sain kevyehkön sydänkohtauksen ja teki mieli lopettaa keskustelu ja kirota maailma, mutta sinnikäs kun olen, päätin jatkaa.
Pari kohtalokasta vahinkoakin tuli tehtyä, ne kostautuivat myöhemmin.
Perheeni on lestadiolainen, ja koska tyttö oli sanonut ettei halua mitään, koska olen lesta, päätin erota. Onnistuin siinä kahdesti ja ilmoitin heti molempina kertoina tälle tytölle, mutta molempina kertoina heti seuraavana päivänä minut pakkokäännytettiin, ja ilmoitin siitäkin tälle tytölle, minkä hän sitten tulkitsi virheellisesti valehteluksi. (Jos jotakuta kiinnostaa, virallinen eroaminen on seuraavassa palaverissa 9.1.2015.)
En tiennyt tämän tytön tunteista mitään, ennenkuin hän sen riidellessämme pari kertaa selkeästi ilmaisi. Koska minut on kasvatettu olemaan aina ja kaikille rehellinen, olin ilmeisen varmasti pelästyttänyt tytön kertomalla vähän turhankin rehellisesti perheemme sisällä tapahtuvasta henkisestä väkivallasta ja rajoituksista elämässäni. Jälkeenpäin tajusin että tyttö oli jo alussa minusta kiinnostunut, muttei ollut vielä varma tunteistaan minkä takia ei niitä myöntänyt.
Ja jos joku tyttö tunnistaa itsensä tästä tarinasta, haluan sanoa vain että i love you, ja näkemiin.
Jos on joku toinenkin, joka on onnistunut tyrimään rakkauselämänsä, laittakaa kommenttia alle, olis kiva lukea muiden ihmisten kokemuksia. Hyvää joulua ja rakkaudentäyteistä uuttavuotta vaan kaikille
Ite menin tuossa jokunen kuukausi sitten vuotta nuorempaan, hyvännäköseen ja kivanoloseen luokkalaiseen jonka huomasin myöhemmin cheerleaderiksi. Ajattelin että paskan vitut, ei tästä mitään tule, mutta päätin kuitenkin yrittää, olihan tyttö viimeisellä tunnilla vilkuillut ja välillä jäänyt katselemaan minua.
Aloitteen jälkeen tyttö sanoi kun paljastin tunteeni että haluaa olla vain kaveri ja on kiinnostunut toisesta. Sain kevyehkön sydänkohtauksen ja teki mieli lopettaa keskustelu ja kirota maailma, mutta sinnikäs kun olen, päätin jatkaa.
Pari kohtalokasta vahinkoakin tuli tehtyä, ne kostautuivat myöhemmin.
Perheeni on lestadiolainen, ja koska tyttö oli sanonut ettei halua mitään, koska olen lesta, päätin erota. Onnistuin siinä kahdesti ja ilmoitin heti molempina kertoina tälle tytölle, mutta molempina kertoina heti seuraavana päivänä minut pakkokäännytettiin, ja ilmoitin siitäkin tälle tytölle, minkä hän sitten tulkitsi virheellisesti valehteluksi. (Jos jotakuta kiinnostaa, virallinen eroaminen on seuraavassa palaverissa 9.1.2015.)
En tiennyt tämän tytön tunteista mitään, ennenkuin hän sen riidellessämme pari kertaa selkeästi ilmaisi. Koska minut on kasvatettu olemaan aina ja kaikille rehellinen, olin ilmeisen varmasti pelästyttänyt tytön kertomalla vähän turhankin rehellisesti perheemme sisällä tapahtuvasta henkisestä väkivallasta ja rajoituksista elämässäni. Jälkeenpäin tajusin että tyttö oli jo alussa minusta kiinnostunut, muttei ollut vielä varma tunteistaan minkä takia ei niitä myöntänyt.
Ja jos joku tyttö tunnistaa itsensä tästä tarinasta, haluan sanoa vain että i love you, ja näkemiin.
Jos on joku toinenkin, joka on onnistunut tyrimään rakkauselämänsä, laittakaa kommenttia alle, olis kiva lukea muiden ihmisten kokemuksia. Hyvää joulua ja rakkaudentäyteistä uuttavuotta vaan kaikille
Vastaukset 15
Vanhimmat
siis menin ihastumaan vuotta nuorempaan cheerleaderiin, älkää käsittäkö väärin :D
Jaa... meni pikkuisen ohitte, mutta ei se mitään
Ikävä juttu jos tää tyttö ei ole kiinnostunut. :-( Vaikka olit tehnyt suuria muutoksia hänen takiaan. Ehkä hän vielä muuttaa mielensä?
Itse olen korviani myöten ihastunut erääseen ikäiseeni poikaan jota en tunne juurikaan. Hän on rinnakkaisluokallani ja en ole puhunut hänen kanssaan juuri mitään. Silti rakastan kaikkea hänessä. Haluisin vaan paijata häntä ja vaikka mitä.
Mutta hän ei ole kiinnostunut musta koska olen ruma ja huono luonteinen, eikä mulla ole kavereitakaan. Onneksi koulua on enää tämä kevät niin ei tarvitse miettiä ja nähdä häntä, koska musta tuntuu että sulan laavaksi lattialle kun näen hänet. Samaan aikaan itken onnesta ja samaan aikaan olen niin surullinen kun näen hänet.
Muutenkin aivan hirvittävä läheisyyden kaipuu. :-(
tyttö99 mistä päin oot?
ja en ny tiä, tuskinpa oot nii ruma ja huonoluonteinen ku annat ymmärtää :D
Ai viyyit kenk kyllä ohi on vähä viina ja poönwnpilvee mikös piti terhd, ha hä sanokko uudetsana
"Jos on joku toinenkin, joka on onnistunut tyrimään rakkauselämänsä"
Ei ole muita, kaikilla muilla elämä vain hymyilee päivästä toiseen eikä vastoinkäymisestä ole tietoakaan. Sulle pitäis varmaan antaa mitali, kun elämäsi on ollut niin pirun rankka, yksi suuri tragedia.
totajoo voi olla etten vaa tajunnu tän jutun ideaa mut miks tohon piti laittaa se et se on cheerleader ?:D
Ovat varmaan joku oma ihmisrotunsa, joka toimii poikkeuksellisesti muihin verrattuna. Muussa tapauksessahan se on ihan samantekevää onko kyseessä sitten koripalloilija tai levyseppähitsaaja.
Jep, oma aivan vitun ylimielinen ihmisrotunsa
Jumalanterve! Kuten varmaan ymmärrät että vahdimme srk-toimesta näitä viestejä ja ymmärrät että olemme huolissamme uskovaisten nuorten maailmanhimosta. Ennenkuin edes mietit tuota tyttöä niin kysyisin itseltäsi että sopisiko tälläinen epäuskoinen maallistunut lortto vaimoksesi ja ottamaan vastaan jokaisen lapsen? Voisiko tämä seurustelu johtaa avioliittoon? Vanhempasi ovat huolissaan sinusta. Ja tämä että käytit rumaa kieltä huolestuttaa meitä rauhanyhdistyksellä todella paljon. Olemme selvittäneet IP-osoitteesi ja ilmiannamme tämän keskustelun vanhemmillesi.
Jrt Johanna Hietanen, Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys
ihan kiva, muuten sut voiski uskoa aidoksi, mut kuka helvetin selvä järkinen ihmisen olis uudenvuoden aaton aattona puoli viisi töissä koneella? tai töissä ylipäätään?
Onnekas, sulla on sentää rakkauselämä. Mulla on vihauselämä. Jouduin poistaa kaikki sometilit koska sain mukavasti hyvin epäasiallisia kommentteja tutuilta. Nyt pakenen heitä huoneessani ja olen koko loman aikana käynyt kerran ulkona, silloinkin käytin koiraa.
Ja jos oletkin aito, niin mikä sinä olet muita arvostelemaan!
aika paska trolli johanna hietanen -.-